Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 8543
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 25.04.2016 19:57

JV Lehtonen kirjoitti: Perustelussa viitataan siihen, että ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien turvaamiseksi jokainen suomenkielinen on velvollinen
lukemaan ruotsia, ja se, että on velvollisuus lukea käännetään yhtäkkiä oikeudeksi lukea ruotsia,
mikä (oikeus) kantaa läpi koko elämän myrskyjen..
Siis ruotsinkielisten oikeuksien turvaamiseksi on jokaisen kaksikielisen kunnan tai valtion virkamiehen osattava ruotsia. Tämä on koko kuvion lähtökohta, vaikka paljon vähempi riittäisi - onhan kyse 4,8%:n tietyille alueille painottuneesta vähemmistöstä mannermaalla, vieläpä useimmiten hyvin suomea taitavasta vähemmistöstä.

Jotta ketään ei siis suljettaisi näillä turhilla kielitaitovaatimuksilla noiden virkojen ulkopuolelle, on ihan jokaisen luettava ruotsia alakoulusta yliopistoon ja suoritettava virkaruotsi.
Muuten näitä muita, suomenkielisiä tai uussuomalaisia, ei muka kohdeltaisi oikein. Pakkoruotsista on tullut muka heidän "oikeutensa", vaikka se syö voimia, motivaatiota, kielitaitoa - ja nousee osalla jopa kouluttautumisen tai valmistumisen esteeksi.

"Lisäoikeutta" tuo vääristelty Norden-osallisuus. Jokaiselle pohjoismaalaiselle on pohjoismaisella kielijulistuksella määritelty "oikeus" oppia jotain "pohjoismaista kieltä" eli fornnordiskalle perustuvaa kieltä, vaikka Norden on ikiaikaisesti monikielinen alue ja suomalaisugrilaisten kielten ikiaikainen koti. Ei ole vaikea arvata, missä tuon julistuksen sanakäänteet on taottu.

Missään muualla maailmassa ei ole vastaavaa järjestelyä, jossa pienen vähemmistön pientä vähemmistökieltä olisi opiskeltava pakolla tällä tavoin - MUTTA muistetaan, että tätä järjestelmää ovat rakentaneet hyväpalkkaiset juristit ja muut asiantuntijat virkatyönä ja tarkoin palikoita asetellen, niin että kokonaisuudesta tulisi mahdollisimman hankala purkaa ja että orwellilainen uuskieli voidaan maksimoida teeman ympärillä. Eivät ne turhaan ole maksaneet palkkaa näille pikkuorwelleille.

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 25.04.2016 20:20

NRR kirjoitti:
JV Lehtonen kirjoitti: Perustelussa viitataan siihen, että ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien turvaamiseksi jokainen suomenkielinen on velvollinen
lukemaan ruotsia, ja se, että on velvollisuus lukea käännetään yhtäkkiä oikeudeksi lukea ruotsia,
mikä (oikeus) kantaa läpi koko elämän myrskyjen..
Siis ruotsinkielisten oikeuksien turvaamiseksi on jokaisen kaksikielisen kunnan tai valtion virkamiehen osattava ruotsia. Tämä on koko kuvion lähtökohta.

Jotta ketään ei suljeta näillä turhilla kielitaitovaatimuksilla noiden virkojen ulkopuolelle, on jokaisen luettava ruotsia alakoulusta yliopistoon ja suoritettava virkaruotsi.
Muuten näitä muita, suomenkielisiä tai uussuomalaisia, ei muka kohdeltaisi oikein. Pakkoruotsista on tullut muka heidän "oikeutensa", vaikka se syö voimia, motivaatiota, kielitaitoa - ja nousee osalla jopa kouluttautumisen tai valmistumisen esteeksi.

"Lisäoikeutta" tuo tämä Norden-osallisuus, johon on pohjoismaisella kielijulistuksella määritelty jokaisen pohjoismaalaisen "oikeudeksi" oppia jotain pohjoismaalaista eli fornnordiskalle perustuvaa kieltä. Ei ole vaikea arvata, missä tuon julistuksen sanakäänteet on taottu.

Missään muualla maailmassa ei ole vastaavaa järjestelyä, jossa pienen vähemmistön pientä vähemmistökieltä olisi opiskeltava pakolla tällä tavoin - MUTTA muistetaan, että tätä järjestelmää ovat rakentaneet hyväpalkkaiset juristit ja muut asiantuntijat virkatyönä ja tarkoin palikoita asetellen, niin että kokonaisuudesta tulisi mahdollisimman hankala purkaa ja että orwellilainen uuskieli voidaan maksimoida teeman ympärillä. Eivät ne turhaan ole maksaneet palkkaa näille pikkuorwelleille.
On erityisen loukkaavaa, että ministeri alentuu tällaiseen suoranaiseen paskanpuhumiseen.

Olisi johdonmukaista myös retoriikassa viitata hallitusohjelman kirjaukseen, jossa ruotsin kieli on yksiselitteisesti kansalaisen velvollisuus.
Ei velvollisuudesta voi taikatempulla tehdä oikeutta, joten tässä on älyllisen epärehellisyyden kulminaatiopiste.
Siis velvollisuuden selittämisellä oikeudeksi.

Kun lähtökohtana on johdonmukaisesti velvollisuus, kuvio on järjellä ymmärrettävissä.

Väännän rautalangasta:

Perustuslaki antaa ruotsinkieliselle oikeuden elää ruotsiksi koko elämänsä Suomessa.
Perustuslaki ei kerro, miten tämä ruotsinkielisen oikeus toteutetaan.
Alunperin, sata vuotta sitten, ruotsinkielisen oikeus oli nimenomaan valtion velvollisuus!
Se tarkoitti sitä, että valtion velvollisuutena oli antaa resurssit ruotsinkielisten oikeuksien turvaamiseksi.


Pakkoruotsisysteemissä valtio ulkoistaa velvollisuutensa jokaikisen kansalaisen velvollisuudeksi eli
käyttää orjatyövoimaa velvollisuutensa (siis valtion velvollisuuden) hoitamiseksi.
Me kaikki olemme tätä orjatyövoimaa!

On olemassa ääretön määrä vaihtoehtoja, joilla VALTIO voisi hoitaa velvollisuutensa.
Mikä ihmeen idiotismi pakottaa valtiota sysäämään velvollisuutensa jokaikiselle kansalaiselle ?

Tämä on systeemin perusolemusta koskeva kysymys!

Siinä ei oteta huomioon kansalaisnäkökulmaa, vaan kiinnitetään huomio järjestelmään.
Minkään muiden perusoikeuksien turvaamisessa ei tunneta tällaista jokaikistä kansalaista koskevaa velvollisuutta,
ei minkään muun perusoikeuden turvaamisessa!


Valtio löytää aina jonkin järkevämmän turvata perusoikeudet, joten on käsittämätöntä, että
juuri kielellisten oikeuksien turvaamiseen pitää mobilisoida jokaikinen suomenkielinen
.

Koko perusasetelma on järjenvastainen.. ilman orwellilaisia "velvollisuus-oikeus-kiemuroitakin"!

NRR
Viestit: 8543
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 25.04.2016 20:24

JV Lehtonen kirjoitti: On olemassa ääretön määrä vaihtoehtoja, joilla VALTIO voisi hoitaa velvollisuutensa.
Mikä ihmeen idiotismi pakottaa valtiota sysäämään velvollisuutensa jokaikiselle kansalaiselle ?

Tämä on systeemin perusolemusta koskeva kysymys!

Siinä ei oteta huomioon kansalaisnäkökulmaa, vaan kiinnitetään huomio järjestelmään.
Minkään muiden perusoikeuksien turvaamisessa ei tunneta tällaista jokaikistä kansalaista koskevaa velvollisuutta,
ei minkään muun perusoikeuden turvaamisessa!
Missä kohtaa tämä tulkinta tehtiin? Vielä 80-luvulla tai 90-luvulla näin tiukkaa tulkintaa ei kaiketi ollut, koska kaikki eivät virkapakkoruotsia suorittaneet.

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 25.04.2016 21:22

Missä kohtaa tämä tulkinta tehtiin? Vielä 80-luvulla tai 90-luvulla näin tiukkaa tulkintaa ei kaiketi ollut, koska kaikki eivät virkapakkoruotsia suorittaneet.
Oma käsitykseni on, että se on syntynyt "ad hoc" jossain RKP:n brain stormissa..milloin ? -.- en ole RKP:n sisäpiirissä.

Toinen mielenkiintoinen "merkkipaalu" on se, milloin RKP päätti olla osa samaa kansaa suomenkielisten kanssa.
Samallahan tuli ideologia "yksi kansa - kaksi kieltä" ja - kansalliskielivelvollisuus "sivistyksellisenä velvollisuutena"

Alkuperäinen syy kahteen kansalliskieleen (1910-luvulla) oli svekomaaninen ajattelu:
"yksi valtio-kaksi kansaa"- > kaksi kieltä >kaksi kansalliskieltä.
Positiivista tässä ylimielisessä ajattelussa oli, että kummallakin kansalla oli oikeus omaan kieleen,
mutta ei velvollisuutta toisen kansan (itäruotsalaisten=suomenruotsalaisten) kieleen eli toiseen kansalliskieleen.

Luultavasti todellakin nämä molemmat ideologiat ("kaksikielisyys" ja "jokaikisen kansalaisen velvollisuus valtion velvollisuuden täyttäjänä")
ovat muotoutuneet ihan "ad hoc" periaatteella..

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ad_hoc

NRR
Viestit: 8543
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#20 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 25.04.2016 22:04

JV Lehtonen kirjoitti:
Missä kohtaa tämä tulkinta tehtiin? Vielä 80-luvulla tai 90-luvulla näin tiukkaa tulkintaa ei kaiketi ollut, koska kaikki eivät virkapakkoruotsia suorittaneet.
Oma käsitykseni on, että se on syntynyt "ad hoc" jossain RKP:n brain stormissa..milloin ? -.- en ole RKP:n sisäpiirissä.
Nojoo, käytiin täällä vuosi sitten tällainen keskustelu:
A. Salminen kirjoitti:
NRR kirjoitti: Mitä siis kielitaitolaki oikeasti vaatii? Kuka tulkitsee?
Kielitaitolaki vaatii "vain" sen, mitä siellä sanotaan (valtion henkilöstö, jolta edellytetään kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa), mutta unohdatte mm. sen, että korkeakoulujen pakkoruotsi eli ns. virkamiesruotsi perustuu nimenomaan kielitaitolakiin. Yliopistoja sekä AMK:a koskevissa asetuksissa sanotaan, että opiskelijan on saavutettava se kielitaito, joka mainitaan kielitaitolain 6 §:ssä.

Älkää myöskään vähätelkö sitä, miten paljon Suomessa on valtion virkoja, joihin vaatimuksena on korkeakoulututkinto. Esim. poliisin tutkinto on nykyään korkeakoulututkinto.

Ennen kaikkea kielitaitolailla on kuitenkin periaatteellinen merkitys eli kielitaitolain 5-6 § luo Suomen kielipolitiikkaan periaatteen, jossa 100 %:lta vaaditaan ruotsin osaamista 5 %:n takia. Niin kauan, kuin kielitaitolaki on olemassa, niin kauan Suomessa on hyväksytty periaate, että 100 %:lta voidaan vaatia ruotsin osaamista 5 %:n takia.

Kielitaitolain muuttamisella on siis ennen kaikkea periaatteellinen merkitys eikä kyse ole siitä, kuinka monta sellaista virkaa Suomessa on, jota kielitaitolaki koskee.

Kielitaitolaki on se laki, jolle virkamiesruotsi perustuu > 2. asteen ruotsi perustuu virkamiesruotsiin > peruskoulujen ruotsi perustuu 2. asteen ruotsiin.

Nyt on kokeiltu se, että vaaditaan peruskouluista pakkoruotsia pois ja vastaus on ollut se, ettei sitä voida poistaa, koska niin monissa viroissa pitää osata ruotsia. Näin ollen seuraava agenda on se, että saadaan pois tilanne, että liian monissa viroissa pitää osata ruotsia. Laajimman yksittäisen vaatimuksen sekä ennen kaikkea periaatteen kielipolitiikkaan luo kielitaitolain 6 § ja tämä tulee hyvin esille mm. juuri siitä, että korkeakouluja koskevissa asetuksissa viitataan suoraan kielitaitolain 6 §:ään.

Näkökulman asiaan on muututtava, jos asiassa halutaan edistyä eli jos halutaan päästä itse asiaan julkisessa keskustelussa, sen sijaan että vastapuoli voi jatkaa samaa hokemista, että pakkoruotsia ei voida poistaa, koska viroissa pitää osata ruotsia.

Enää ei pidä kysellä päättäjiltä, miksi pakkoruotsia tarvitaan, vaan pitää kysyä päättäjiltä, miten te oikeutatte kielitaitolain 6 §:n eli sen, että laki määrää, että Suomessa on oltava jokaista ruotsinkielistä kohden 18-kertainen määrä valtion virkamiehiä verrattuna siihen, mitä valtion virkamiehiä on jokaista suomenkielistä kohden.

Päättäjät eivät ole koskaan joutuneet vastaamaan tähän kysymykseen, joten olisi korkea aika laitaa heidät vastaamaan!
A. Salminen kirjoitti:
NRR kirjoitti: Onko siis niin, että tätä vaatimusta ei ollut ennen vuotta 2003?
Oli vaatimus olemassa jo ennen vuotta 2003, mutta se oli eri nimellä:

Laki valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta
https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1922/19220149

Mitä merkitystä tällä on? En minä ainakaan ole väittänyt, että tällaista epädemokraattista vaatimusta ei olisi ollut jo aikaisemmin, mutta nimellä "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" se tuli voimaan vuonna 2004.

Vertaamatta sen tarkemmin alkuperäistä lakia ja nykyistä lakia, niin alkup. laki koski nimen perusteella vain valtion virkamiehiä, kun uusi laki koskee julkisyhteisöjä, joka on laajempi käsite kuin valtion viranomainen ja laajempi kuin ylipäätään viranomainen eli tällä perusteella väitän, että kielitaitovaatimukset laajenivat vuonna 2004 kuten niitä on laajennettu myös muilla laeilla ja näin "pakkoruotsia ei voida poistaa, koska julkisyhteisöjä koskevat ruotsin taidon vaatimukset ovat niin laajat", kuten Pekka Hallberg toi esille sivistysvaliokunnassa.

Julkisyhteisöjä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisyhteis%C3%B6
Siis kielitaitolaki on oleellinen osa RKP&folktinget-verkoston kehittelytyössä kohti rakennelmaa, jossa ruotsin osaamista vaaditaan niin laajasti, että siitä voidaan puhua "oikeutena". Tietysti kyse on todellisille tarpeille vieraasta pakosta, mutta kaksikielisyysnäytelmän kulissit on viimeistelty tässä 2003 - muistaakseni Lipposen saatteella, että tehkää ruotsinkieliset tästä laista sellainen kuin haluatte.
NRR kirjoitti:
JV Lehtonen kirjoitti:
Ennen kaikkea kielitaitolailla on kuitenkin periaatteellinen merkitys eli kielitaitolain 5-6 § luo Suomen kielipolitiikkaan periaatteen, jossa 100 %:lta vaaditaan ruotsin osaamista 5 %:n takia. Niin kauan, kuin kielitaitolaki on olemassa, niin kauan Suomessa on hyväksytty periaate, että 100 %:lta voidaan vaatia ruotsin osaamista 5 %:n takia.

Kielitaitolain muuttamisella on siis ennen kaikkea periaatteellinen merkitys eikä kyse ole siitä, kuinka monta sellaista virkaa Suomessa on,
jota kielitaitolaki koskee.
Totta, aivan totta. Tämä varmasti tulee esiin, kun aletaan pohtia lainsäädännöllisiä edellytyksiä joustaa
toisen kansalliskielen opiskeluvelvollisuudesta.

Eli päädymme ARVOKESKUSTELUUN!

Pitääkö jokaiselta kansalaiselta vaatia 5 %:n de facto kielivähemmistön kielen osaamista laajemman kieliosaamisen kustannuksella ??
Eikä vain muun kieliosaamisen kustannuksella vaan opiskelijoiden ajan ja voimien sekä opintoihin sijoitettujen verovarojen kustannuksella - JA VASTOIN OPISKELIJAN OMIA TARPEITA, TOIVEITA JA TAVOITTEITA ILMAN SANOTTAVAA HYÖTYÄ.

Seuraava kysymys kuuluukin, miksi meillä on resurssisyöppö pakkoruotsi, miksi monikielistyvää ja erilaistuvaa todellisuutta korvalle lyövä pakkoruotsi?

Oikea vastaus ei tietenkään ole kielitaitolaki, vaikka sitä asian hämärryttämiseksi ja muka laillisuusperusteita noudattaen helkytellään.

Oikea vastaus on kaikkien huulilla, mutta sitä ei saa sanoa. Siksi tätä keskustelua ei voi käydä.
Mutta voitaisiinko kielitaitolakia muuttaa? Kaksi vuotta sitten palstalla kirjoitettiin näin:
A. Salminen kirjoitti:"On ajanhukkaa pohtia pelkkää pakkoruotsikysymystä, koska pakkoruotsi on itseisarvo, joka
"turvaa kaksikielisyyden", joten itse kaksikielisyysjärjestelmä on saatava kriittisen tarkastelun alaiseksi."

Näin on, eli sanoisin, että kyseessä on tilanne "6 § vs. 6 §". Pakkoruotsi on olemassa, jotta kielitaitolaki toteutuu.

Kielitaitolaki 6 § 1 mom.:
"Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

Kielitaitolaki vaatii, että ruotsinkielisiä kohden on oltava 19-kertainen määrä valtion virkamiehiä verrattuna muihin kansalaisiin. Kuinkahan moni suomalainen tuntee kielitaitolain ja kuinka moni sen tunteva on ymmärtänyt, mitä 6 § käytännössä tarkoittaa.

Jotta koulujen pakkoruotsi voidaan poistaa, tulee kielitaitolaki poistaa. Perustuslakia ja kielilakia ei sen sijaan tarvitse muuttaa eikä poistaa, koska nämä lait eivät vaadi yksittäisiltä virkamiehiltä ruotsin taitoa, vaan asettavat osaamisvaatimuksen viranomaisille itselleen.

Sivistysvaliokunnan kuulemisessa pakkoruotsia oli puolustamassa kielitaitolain tekijät eli Paavo Lipponen itse sekä hänen pääministerikaudellaan asetettu epäsuhtaisen kielilakikomitean pj. Pekka Hallberg. Hallberg osasi puhua vakuuttavasti kokeneena oikeustieteilijänä, mutta hän huijasi sivistysvaliokuntaa siten, että kun oli tarkoitus puhua koulujen pakkoruotsista, hän puhuikin itse ajamastaan kielilainsäädännöstä eli perusteli pakkoruotsia pakkoruotsilla. Hallberg myös vuodatti, miten kuntaliitokset ja viranomaisten toiminnan laajeneminen muille sektoreille lisää tulevaisuudessa ruotsin tarvetta. Ei lisää, koska ruotsinkielisiä on silti vain 5 %.

Ensi hallituskaudella Vapaa kielivalinta ry:n tulisi tehdä kansalaisaloite kielitaitolain poistamisesta tai muuttamisesta. Niin kauan, kuin laki vaatii sitä, mitä kielitaitolain 6 § vaatii, on pakkoruotsille olemassa looginen perustelu. Perustelu on se, että kielitaitolain 6 § ei voi toteutua, jos kouluissa ei ole pakkoruotsia. Kielitaitolain 6 § on kuitenkin perusoikeuksien vastainen eli Suomen perustuslain 6 §:n eli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

NRR
Viestit: 8543
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#21 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 25.04.2016 22:22

A. Salminen kirjoitti:Niin kauan, kuin laki vaatii sitä, mitä kielitaitolain 6 § vaatii, on pakkoruotsille olemassa looginen perustelu.

Perustelu on se, että kielitaitolain 6 § ei voi toteutua, jos kouluissa ei ole pakkoruotsia.

Kielitaitolain 6 § on kuitenkin perusoikeuksien vastainen eli Suomen perustuslain 6 §:n eli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.
Onko näin?

Hillevi Henanen
Viestit: 1337
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#22 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 26.04.2016 01:37

JV Lehtonen kirjoitti: Tätä oikeutta ei saa ottaa pois, koska se onkin taas toisaalla velvollisuus-
siis perustuslain säätämä velvollisuus.. jotta 5%:n oikeus toteutuu..
Lähes koko Suomen alueen (95 %) kapeaa rannikon surureunusta lukuunottamatta, peittää 264 suomenkielistä kuntaa, joissa asuu valtaosa maan väestöä, eli n. 3,7 miljoonaa asukasta, ja joissa ruotsinkielisten osuus on neljä (4) promillea. Pakkoruotsin peitto on 100%. Siinä meillä on oikeutta!

NRR
Viestit: 8543
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#23 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 26.04.2016 06:09

NRR kirjoitti:
A. Salminen kirjoitti:Niin kauan, kuin laki vaatii sitä, mitä kielitaitolain 6 § vaatii, on pakkoruotsille olemassa looginen perustelu.

Perustelu on se, että kielitaitolain 6 § ei voi toteutua, jos kouluissa ei ole pakkoruotsia.

Kielitaitolain 6 § on kuitenkin perusoikeuksien vastainen eli Suomen perustuslain 6 §:n eli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.
Onko näin?
JVL, vastasit taannoin näin:
JV Lehtonen kirjoitti:Voimmeko ylläpitää rakenteita, jotka aiheuttavat perustuslain sisäisen konfliktin ?

Perusoikeudet 6 § idea on se, että kaikilla on Suomessa samanlaiset oikeudet,
-jopa niillä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta--
mutta 17 § antaa lisäoikeuksia "kansalliskieltä" puhuvalle-
heidän ei tarvitse tinkiä äidinkielestään!


Eli 17 § on ristiriidassa 6 §:n kanssa ja tavallaan ristiriidassa jopa pykälän sisäisesti:
Asiasanat: perusoikeudet, kielelliset oikeudet
Siksi on tärkeää mennä rakenteen fundamentin sisään eli tuohon myyttiseen kansalliskieli-termiin..

Kansalliskieli-mitä se on ?

6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin (pykälän otsikko)

Eikö muilla kuin suomen- ja ruotsinkielisillä todellakaan ole oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin ?
Ne kaikki 148 kieltä, joita tässä maassa puhutaan ?

Miten tulkitaan 6 § ja 17 § suhteessa toisiinsa, Hallberg ja muut ?

17 § vaatii joka tapauksessa päivityksen!

http://yle.fi/tekstitv/arkisto/kuluttaj ... _9145.html
Onko perustuslain päivittäminen kielilain ohella välttämätöntä, jotta kielipolitiikassa voidaan puhua oikeudesta ja kohtuudesta sanojen todellisessa merkityksessä ilman Orwellia kainalossa?

NRR
Viestit: 8543
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#24 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 26.04.2016 06:14

Hillevi Henanen kirjoitti:
JV Lehtonen kirjoitti: Tätä oikeutta ei saa ottaa pois, koska se onkin taas toisaalla velvollisuus-
siis perustuslain säätämä velvollisuus.. jotta 5%:n oikeus toteutuu..
Lähes koko Suomen alueen (95 %) kapeaa rannikon surureunusta lukuunottamatta, peittää 264 suomenkielistä kuntaa, joissa asuu valtaosa maan väestöä, eli n. 3,7 miljoonaa asukasta, ja joissa ruotsinkielisten osuus on neljä (4) promillea. Pakkoruotsin peitto on 100%. Siinä meillä on oikeutta!
Niinpä!

Ahvananmaa on julistettu ruotsinkieliseksi, vaikka prosentuaalisesti siellä on saman verran suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä on muualla. Ahvenanmaalta myös poistettiin pakkosuomi. Ruotsinkielisillä on mahdollisuus paeta pakkosuomea mannermaalta Ahvenanmaalle tai Ruotsiin ja opiskella edelleen äidinkielellään. Meillä suomenkielisillä ei ole yhden yhtä kuntaa, jossa voisi suorittaa edes peruskoulun ilman pakkoruotsia. Siksi tarvitaan maailmanluokassa ainutlaatuista liturgiaa, missä kaikki oppivat kaiken ja ruotsiin käytetyt resurssit eivät ole koskaan pois mistään - ellei ole asenneongelmia. Näin vaikka tiedetään, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla noin viidennes oppilaista on maahanmuuttajataustaisia ja dysleksiaa on myös noin viidenneksellä oppilaista.

Mitään vastaavaa ei ole missään maailmassa.

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#25 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 26.04.2016 08:34

Onko perustuslain päivittäminen kielilain ohella välttämätöntä,
jotta kielipolitiikassa voidaan puhua oikeudesta ja kohtuudesta sanojen todellisessa merkityksessä ilman Orwellia kainalossa?
Palaaminen perustuslain (hallitusmuodon) alkujuurille riittäisi!
Eli kumpikin etuoikeutettu kieliryhmä huolehtii oman kielensä hyvinvoinnista.
Niin se oli sata vuotta sitten, niin sen on oltava 100-vuotisjuhlissakin.
Muussa tapauksessa koko perustuslain 17 § on muuttunut rikkaudesta rasitukseksi,
ja nimenomaan rasitukseksi meille suomenkielisille.

Oikeus omaan kieleen, mutta ei velvollisuutta toisen kieleen!
Sitä perustuslain 17 § tarkoittaa! Kaikki muu on sitten ad hoc tulkintaa ja vääristynyttä ideologiaa.

Tuo kiteytys mitätöi myös erityisen "kielitaitolain" tarpeen!
Jos ruotsin kieli ei pysty omin voimin kantamaan itseään, se ei ansaitse enää kansalliskielistatusta!
Suomen kieli kantaa itse itsensä ilman ruotsinkielisten tukea.

Oma kysymyksensä on, pitääkö monikielisessä maassa ylipäätään olla perustuslain tasolla
etuoikeutettuja kieliä.. Eikös se ole merkki vääränlaisesta nationalismista.
Ruotsissa ruotsin kielen asema on säädetty pragmaattisesti kielilaissa,
ei julistuksellisesti perustuslaissa.

Olen edelleen samaa mieltä 6 § ja 17 § ristiriidasta, mutta eihän tästä uskalleta poliittisessa eliitissä edes keskustella.
Ei riitä heillä käsityskyky! Pakkofilosofian puutteen tulosta! :lol:

EN olisi pienenä poikana osannut kuvitella, että vielä jonain päivänä tulkitsen maan perustuslakia
vapauttaakseni kansan ruotsi-ikeestä! :twisted:

pentti
Viestit: 173
Liittynyt: 06.07.2011 15:16

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#26 Lukematon viesti Kirjoittaja pentti » 26.04.2016 09:14

Minua on vähän ihmetyttänyt se, että A. Salmisen kannanottoja ja ehdotuksia ei oikein ole noteerattu tällä palstalla.
Kuulisin mielelläni Salmisen mielipiteen valitustien mahdollisuuksista. Se voisi tarjota kansalaisaloitetta nopeamman tavan päästä eteenpäin.

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#27 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 26.04.2016 09:43

pentti kirjoitti:Minua on vähän ihmetyttänyt se, että A. Salmisen kannanottoja ja ehdotuksia ei oikein ole noteerattu tällä palstalla.
Kuulisin mielelläni Salmisen mielipiteen valitustien mahdollisuuksista. Se voisi tarjota kansalaisaloitetta nopeamman tavan päästä eteenpäin.
Kannatan! Salminen lienee kaikkein kokenein pakkoruotsikriitikko, vaikka ei olekaan itseään juuri mainostanut.

Kaikki keinot on käytettävä. Kansalaisaloite 1 johti ponsiehdotukseen, joka saatiin hallitusohjelmaan,
mutta suomenruotsalaisten edunvalvonta lobbasi ministerin vesittämään jopa sen kokeilun!

Itse olen pohtinut valitustietä kahdesta näkökulmasta:

-eriarvoisuus: ulkomaalainen on pätevä ilman ruotsin kielen todistusta (saa siis tutkinnon valmiiksi ruotsittomana)
-vakaumus: opiskelijan vakaumus estää omaksumasta pakotettua kieltä, joka hänelle näyttäytyy vallankäytön välineenä ja on
lähtökohtaisesti opiskelijan vakaumuksen vastainen-- vertaa aseistakieltäytyjät ja tutkintalautakunta 70-luvulla.


Yritän löytää Salmisen yhteystiedot ja houkutella hänet tänne pohtimaan Pentin ehdotusta.

Hansa
Viestit: 346
Liittynyt: 21.02.2013 11:57

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#28 Lukematon viesti Kirjoittaja Hansa » 26.04.2016 12:09

Sanni G-L ei näe, että kielilaki ja kielitaitolaki eivät noudata perustuslain vaatimusta, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten yhteiskunnallisista ja sivistyksellisista tarpeista on huolehdittava samanlaisten perusteiden mukaisesti.

Kielilaki ruotsinkielisten kohdalla

1) Antaa oikeuden oman kielensä käyttöön

2) Takaa edun opiskella kieltä, jonka he kokevat arjessaan tarpeelliseksi ja hyödylliseksi asuessään 95% suomenkielisessa maassa

3) Antaa mahdollisuuden parantaa taitoa kielessä, jota he oppivat myös suomi-”kielikylvyn” kautta koko ajan


Kielilaki suomenkielisten kohdalla

1 Merkitsee velvollisuutta opiskella kaikilla kouluasteilla kieltä, jonka tarve ja hyöty on heille vähäinen, kun suurimmassa osassa maata ruotsinkielisen väestön määrä on 0%

2 Rajoittaa yhteiskunnallisten ja sivistyksellisten tarpeiden yhdenvertaista toteutumista, kun toisen kotimaisen pakollisuus estää sellaisten opintojen tarjoamista, jotka tuottaisivat yhtä suuren edun ja hyödyn suomenkielisille kuin ruotsinkieliset saavat suomentaidon opiskelusta

3 Merkitsee velvollisuutta opiskella vierasta kieltä, jota ei kuule eikä tarvitse arjessa, eikä voi oppia yhtä luonnollisesti kuin ruotsinkieliset voivat oppia suomea


Kielilaki huolehtii hyvin ruotsinkielisten oikeuksista ja hyödyistä, mutta sama kielilaki rajoittaa suomenkielisten oikeuksia ja yhteiskunnallisten ja sivistyksellisisten tarpeiden toteutumista yhdenvertaisesti molempien kieliryhmien kohdalla.

Hansa
Viestit: 346
Liittynyt: 21.02.2013 11:57

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#29 Lukematon viesti Kirjoittaja Hansa » 26.04.2016 16:06

Pirkko Nuolijärvi, joka oli mukana valmistelemassa 2004 kielilakia, toteaa, että kielilaki ei edellytä pakollista ruotsin/suomen opiskelua.

http://www.kielikello.fi/index.php?mid= ... 1&aid=1459

"Mikään kielilain kohta ei myöskään riveillä eikä rivien välissä viittaa siihen, että ruotsin kielen opetuksen tulisi olla pakollista suomenkieliselle oppilaalle tai suomen kielen opetuksen pakollista ruotsinkieliselle oppilaalle.

Tämä on syytä todeta erikseen siksi, että julkisessa keskustelussa koulun kielenopetus ja kielilain velvoitukset eivät aina ole pysyneet omissa karsinoissaan. Kielilaki siis edellyttää, että suomen tai ruotsin taitoisia henkilöitä on kaksikielisissä viranomaisissa riittävä määrä ja että viranomaiset kykenevät palvelemaan asiakkaitaan riittävän hyvin kummallakin kielellä."

NRR
Viestit: 8543
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitkä muutokset ja mihin lakeihin/asetuksiin on tehtävä

#30 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 27.04.2016 10:38

Hansa kirjoitti:Tämä on syytä todeta erikseen siksi, että julkisessa keskustelussa koulun kielenopetus ja kielilain velvoitukset eivät aina ole pysyneet omissa karsinoissaan.
Pakkoruotsin perusteet ovat aina loistaneet poissaolollaan. Vuorotellen nostetaan esiin jokin muka-peruste, perustuslaki, kielitaitolaki, pohjoismaalainen kielijulistus, Euroopan neuvoston nootti, pääministerin lausunto, ex-presidentin kannanotto, jonkun asiantuntijan mutu..., jonka pohjalta muka pakkoruotsi on välttämätöntä, vuoroin oikeus, vuoroin velvollisuus.

Yhteiskunnassa kansalaisilla on
- velvoitteita: mm. oppivelvollisuus ja verovelvollisuus, maanpuolustusvelvoite, velvoite hädässä auttamiseen...
- perusoikeuksia: oikeus maksuttomaan peruskoulutukseen, oikeus perusturvaan toimeentulon puuttuessa, sanavapaus, äänioikeus…

PERUSTUSLAKImme määrittää kansalaisten perusoikeudet, mutta joukkoon on viime muutoskierroksella tullut myös yksi velvollisuus: ”vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille”. Onko pakkoruotsin tuttu lähtökohta "ruotsin asema ei saa heikentyä" osa suojeltavaa kulttuuriperintöämme?

Kesän 2012 Kokoomuksen puoluekokouksessa Jyrki Katainen käytti ponnekkaan puheenvuoron pakkoruotsin puolesta: "Minulle tämä ruotsin ja suomen kielen oppivelvollisuus on kansallisuuskysymys", Katainen sanoi. "Suomi on kaksikielinen maa, meillä on yksi kansa ja kaksi kieltä. Mikä on sellainen vahva kansakunta, jossa ihmiset eivät edes yritä ymmärtää toisiaan?" Kataisen mukaan molempien kotimaisten kielten opiskelu on suomalaisen yleissivistyksen kulmakivi. "Kokoomus on valinnan vapauden puolesta, mutta yhteiskunnassa on myös velvollisuuksia", Katainen sanoi puoluekokoukselle.

HBL oli tuolloin kirjannut Kataisen puheesta hiukan erilaisia kohtia:
- on osa kansallista identiteettiämme, että opiskelemme molempia kotimaisia kieliä.
- Kaikki kunnia valinnanvapaudelle, mutta kaikki ei voi olla valinnaista. Emme voi myöskään valita pois veroja. Jokaisessa toimivassa yhteiskunnassa on myös velvollisuuksia. Meidän ei tule kieltää juuriamme, pitäkäämme kansa yhtenäisenä.

Kataisen mielestä siis pakkoruotsi oli
- kansallisuuskysymys
- suomalaisen yleissivistyksen kulmakivi
- osa suomenkielisten kansallista identiteettiä
- suomenkielisten verojen kaltainen velvollisuus
- osa juuriamme
.
Tässäkin tilanteessa olisi ollut tilaisuus näyttää, mitkä lait ovat pakkoruotsivelvoittavia - mutta niin ei tehdä, koska...

Pelkkään liturgiaan ja hämäriin muka-lakeihin viittaaminen osoittaa minusta, että lakipohjaa ei oikeasti ole. Toki on tehty valtavasti töitä RKP-verkostoissa, jotta kokonaisuus olisi hämärä ja näennäisiä velvoitteita vilisevä. Pohjimmiltaan on kysymys vain siitä, että toisin kuin muut kansat, suomalaiset tarvitsevat elämänmittaisen koulutusohjelman pakkoruotsissa kelvatakseen oman maansa kansalaisiksi. Ja samma maahanmuuttajille.

Tätä "pakkoruotsi on kuin vero ja siksi ok"-meemiä toisteltiin hetken ja sitten se katosi.

Tätä taustaa vasten sivistysvaliokunnan Vahasalon parin vuoden takainen kommentti oli suorastaan radikaali, kun hän tyytyi toteamaan, että pakkoruotsin taustalla on vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.Vahasalo 3.10.2014: "Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy."

Jo Brax oikeusministerinä (2007-2011) joutui myöntämään, ettei perustuslaki vaadi pakkoruotsia. Muistan miten mullistavalta tämä silloin tuntui. Mutta eihän siitäkään tunnustuksesta seurannut mitään. Yhtä lailla vedotaan edelleen perustuslakiin, kielitaitolakiin jne.

Voiko jokin näin vääristynyt, tarpeeton mutta vahingollinen järjestelmä olla muuta kuin loukkaus perustuslain henkeä vastaan?

Pakkoruotsin kannalta on oleellista, että pakkoruotsin perusteet ovat kuin ameeba. Ne muovautuvat koko ajan uudestaan ja erinäköisiksi, niitä vastaan on mahdoton argumentoida, koska niitä ei koskaan lausuta ääneen. Silti koko ajan puhutaan, ikään kuin hyviä ja velvoittavia syitä olisi olemassa...

Vastaa Viestiin