Ihmiset eivät todellakaan tiedä

[NRR]

Eräällä toisella palstalla pitkään pakkoruotsia puolustanut ja ilmeisesti RKP:n aktiivisena jäsenenä toiminut kirjoittaja syytti pakon kriitikkoja valehtelusta. Hän sekoitti esimerkiksi hallitusohelman ja kansalliskielistrategian ja väitti, että on valhetta, että folktinget olisi tilannut tulevan hallituksen kielipoliittisen ohjelman jo vuotta ennen vaaleja.

Kun hänelle sitten valkeni, että jopa HBL oli vahvistanut vuotta ennen vaaleja, että nyt folktinget on tilaamassa tulevaan hallitusohjelmaan kielipoliittista osiota, ja valkeni vielä muutama muukin alkuperäislähtein todistettavissa oleva fakta, hän vaikeni. Ymmärsin, että hänen oli täytynyt luulla, että me vain keksimme näitä asioita. RKP:n äänenkannattajaa lukeva ei rekisteröi asioita kriittisesti, ei oikeastaan hahmota erilaisten ohjelmien ja strategioiden eroja eikä edes ymmärrä, että me pakon kriitikot olemme tiukasti hakeneet faktoja tässä keskustelussa. Hänenkaltaisensa kuvittelevat, että olemme tosiaan valehtelevia, kouluttamattomia ruotsinsyöjiä vailla asiapohjaa.

Tällainen mielikuva on luotu niin vahvaksi, että ilmeisesti myös median ammattilaisista moni kuvittelee näin. Pakon kritiikki on tabu ja sen tabun rikkominen siirtää ihmisen luokkaan, jota ei tarvitse ottaa vakavasti. Siksi median ammattilaiset eivät oikeastaan haluakaan tietää, miten kieroa kielipoliittinen peli on. Totuus voisi tehdä vammaa sielulle eikä liturgian kirjoittelu sitten enää onnistuisikaan kevein sydämin.

Oleellisinta kielipolitiikan virallisille kommentoijille on lähtökohta: Suomen kaksikielisyys on UNIIKKI RIKKAUS ja vaatii UNIIKKIA RATKAISUA, maailmassa ainutkertainen pakkoruotsiputki on SIVISTYSTÄ ja SUVAITSEVAISUUTTA, pakkoruotsi on ikävä sana ja aivopesee viattomia eikä siksi enää jatkossa näy mediassa (maininta Kotukselta på svenska riittää). Mitä muuta tässä voi kuin lukea terveisiä Orwellin Totuusministeriöstä.

[Jaska]

Proganda on onnistunut: kielivapauden kannattajiin on lyöty samanlainen stigma kuin rasisteihin.
Tuon ennakkoasenteen läpi on hyvin vaikea tarjota tietoa, koska ihmiset kieltäytyvät kuuntelemasta "pahan puolta".

[JV Lehtonen]

Proganda on onnistunut: kielivapauden kannattajiin on lyöty samanlainen stigma kuin rasisteihin.
Tuon ennakkoasenteen läpi on hyvin vaikea tarjota tietoa, koska ihmiset kieltäytyvät kuuntelemasta "pahan puolta".

Itse luotan totuuden voittoon!

Kunhan me itse tiedämme olevamme oikeudenmukaisuuden asialla,
todelliset "pahan voimat" eivät voi meitä pysäyttää.

Ei propaganda aivan kaikkiin uponnut DDR:ssäkään..

Suurempi ongelma on se, että asiasta ei haluta käydä avointa keskustelua,
vaan kielipolitiikka piiloutuu tyhjien fraasien kuten "Kaksikielisyys on rikkaus" taakse.
Ongelmaa siis lakaistaan maton alle kiihtyvällä vauhdilla..vrt Brezhnevin pysähtyneisyyden aika..

"Leonid Brezhnevin kaudella Solzhenitsynin kirjat kiellettiin. Kirjailija ei uskaltanut matkustaa vastaanottamaan
saamaansa Nobelin kirjallisuuspalkintoa 1970, koska epäili ettei pääsisi enää palaamaan kotimaahansa.
Kun Solzhenitsyn jatkoi kirjoittamista vankileireistä, KGB:n silloinen johtaja Juri Andropov karkotti hänet Neuvostoliitosta 1974.
Solzhenitsyn pääsi lopulta palaamaan kotimaahansa sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli kaatunut"

http://www.ts.fi/kulttuuri/1074298636/N ... urjuudesta

Muutamissa väittelyissä minuakin on kehotettu suoraan lähtemään Suomesta, jos järjestelmä ei miellytä.


Mitä muuten RKP:n oikeusministeri aikoo nyt todeta, kun PISA-tulokset puhuvat
TODELLISESTA kilpailukykytekijästä
eli matematiikan osaamisesta!

http://oppiminen.yle.fi/kasvatus-oppimi ... a-tulokset
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/hs-s ... sa/1724498


Miksi MAOLin porukat eivät puolusta matematiikan opetusta ärhäkämmin?

Missä ovat ahtisaaret ja muut ? Ei tunnu huolettavan lainkaan!
http://www.maol.fi/julkaisut/maol-kanna ... waqnqmhjik

http://www.properuskoulu.net/2013/11/pi ... syita.html
http://www.properuskoulu.net/2013/11/lu ... -vain.html

Kyllähän nämä tulokset puhuvat selvästi turhan painolastin eli pakkoruotsin poistamisen puolesta..
Hallituksen vastaus on aientaa pakkoruotsia rasittamaan yhä nuorempia!

[NRR]

Miksi MAOLin porukat eivät puolusta matematiikan opetusta ärhäkämmin?

Kyllä tunneista kovaa taistelua käydään.

Yläkoulussa on matematiikkaa nyt ja seuraavassakin tuntijaossa 3+3+4 tuntia viikossa, koulukohtaisilla lisätunneilla voidaan päästä 4+4+4 tuntimäärään matematiikkaluokilla. Todennäköisempää kuin matematiikan tuntimäärien nosto on opetussuunnitelman kevennys, suuri osa oppilaista ei pysty omaksumaan nykyisen opetussuunnitelman sisältöjä tuossa annetussa tuntimäärässä.

Yläkoulussa oppilaat tekevät pitkää päivää, työpäiviä ei minusta voi enää pidentää. Jos valinnaisuudella voidaan antaa tilaa erilaisille painotuksille, se on hyvä. Jokaisella pitää kuitenkin peruskoulun päätteeksi olla oikeus pyrkiä lukioon tai ammattikouluun ilman lisäopintoja ja periaatteessa kyvyt selvitä toisen asteen opinnoista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön uutta tuntijakoa koskevassa tiedotteessa juhannuksen jälkeisenä maanantaina 2012 ei edes mainittu matematiikkaa:

Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä sopi tänään perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta. Valtioneuvosto päättää tuntijaosta torstaina 28.6.2012.
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/201 ... ijako.html

Uudistuksessa lisätään taide- ja taitoaineiden, yhteiskuntaopin ja liikunnan tuntimääriä. Kieliohjelmia monipuolistetaan. Uskonnon tuntimäärää vähennetään. Draaman käyttöä opetusmenetelmänä lisätään sekä äidinkielen että yhteiskuntaopin opetuksessa. Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan 1-6 luokilla vastedes ympäristöoppiin integroituna.

Opetusministeri Jukka Gustafssonin johdolla työstetty perusopetuksen tuntijako on hyvä pohja opetuksen sisällölliselle uudistamiselle tuntijakoon perustuvan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laadinnan yhteydessä. Myös lukion tuntijaon uudistaminen voidaan nyt käynnistää.

- Tämän perusopetuksen tuntijaon tavoitteena on aiempaa osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu. Nyt vahvistetaan yhteiskuntaopin opetusta, liikuntaa, taito- ja taideaineita sekä panostetaan hyvin voimallisesti kielivalikoiman monipuolistamiseen. B1-kielen, käytännössä toisen kotimaisen kielen, opetusta aikaistetaan. Nämä ovat kaikki isoja muutoksia, jotka yhdessä rakentavat meille aivan uudenlaista koulua ja koulukulttuuria, painottaa opetusministeri Jukka Gustafsson.

Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla. Liikuntaan, musiikkiin ja kuvaamataitoon kohdistetuilla lisäyksillä vahvistetaan taidekasvatuksen yhdenvertaisuutta sekä tuetaan aktiivisen liikuntaharrastuksen kehittymistä kaikille nuorille. Muutos myös tukee aiempaa paremmin kelpoisten taide- ja taitoaineiden opettajien saatavuutta. Kotitalous luetaan vastaisuudessa myös virallisesti taide- ja taitoaineiden kokonaisuuteen.

Historian ja yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan ja lisätään kahdella vuosiviikkotunnilla. Nykyistä nuoremmat oppilaat saavat uuden tuntijaon tultua voimaan opetusta yhteiskunnallisen vaikuttamisen periaatteista ja osallistumaan ja vaikuttamaan oppimisesta muun muassa draamaan keinoin sekä nykyistä syvemmin myös taloustiedon opetusta. Uudistuksella vastataan suomalaisten nuorten heikkoon kiinnostukseen yhteiskunnallisiin asioihin, tarpeeseen vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta sekä käytännön taloustiedossa ilmenneisiin puutteisiin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee uudessa tuntijaossa yhdellä vuosiviikkotunnilla.

- Me haluamme nyt vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta, koska demokratian, toisten ihmisten, ihmisarvon loukkaamattomuuden ja inhimillisen moninaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen ovat jokaiselle välttämättömiä taitoja. Kansainvälistyvässä maailmassa sekä monikulttuuristuvassa ja moniarvoistuvassa yhteiskunnassa niiden merkitys on aiempaakin suurempi, ministeri Gustafsson korostaa.

- Pidän tärkeänä, että uusissa opetussuunnitelman perusteissa painotetaan nykyistä voimakkaammin lasten kasvatusta eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen, yhteisöllisyyteen ja hyviin tapoihin, tähdentää ministeri Gustafsson.

Kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää A2-kielen ja B2-kielen opetusta valtion erityisavustuksella. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla. Varhaistamisella vahvistetaan erityisesti elävän kaksikielisyyden toteutumista koulussa ja yhteiskunnassa.

Sivistyspoliittinen ministeriryhmä sopi myös, että perusopetuksen vähimmäistuntimäärää tullaan korottamaan kolmella vuosiviikkotunnilla ja vapaaehtoisen A2-kielen tarjoaminen tullaan säätämään opetuksen järjestäjille velvoittavaksi. Valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään on tarkoitus päättää keväällä 2013 ja antaa eduskunnalle lakiesitys A2-kielen tarjoamisen velvoittavuudesta vuoden 2014 loppuun mennessä.

- Olen hyvin tyytyväinen siitä, että näin hyvässä yhteistyössä eri hallituspuolueiden kesken oli mahdollista saavuttaa yhteisymmärrys laajakantoisista uudistuksista perusopetukseen. Yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perusopetuksesta varmistetaan hyvät oppimisen edellytykset ja mahdollisuudet kaikille lapsille ja nuorille sekä tuetaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia. Tähän haasteeseen hallitus vastaa uudella tuntijaollakin, ministeri Gustafsson selventää.

Riittävän valtakunnallisen yhtenäisyyden takaamiseksi sekä opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelmien ja oppilasarvioinnin selkeyttämiseksi eri oppiaineiden nivelkohdat yhdenmukaistetaan. Ratkaisu selkeyttää opetuksen suunnittelua ja toteuttamista erilaisissa kouluissa ja yhdysluokkaopetuksessa ja helpottaa koulujen välistä yhteistyötä. Eri oppiaineiden opetukseen käytetyn ajan tasaisempi jakautuminen perusopetuksen eri vuosiluokille tukee oppilaan ikä- ja kehitysvaiheen mukaista oppimista ja kasvua.

Käytännössä se, että fysiikka ja kemia opetetaan integroituna ympäristöoppiin tarkoittanee, että entistä vähemmän vaativia fysiikan ja kemian osuuksia toteutetaan. Edellisen tuntijaon jälkeen luokanopettajia koulutettiin kovasti nimenomaan fysiikan ja kemian opetuksen toteuttamisessa ja vastaavaa täydennyskoulutusta tarvittaisiin jatkossakin, jotta luonnontieteen ja teknologiakasvatuksen hankkeita saadaan vedettyä naisvaltaisessa humanistijoukossa. Epäilemättä tämä tuntijako oli tappio matemaattisluonnontieteelliselle opetukselle, mutta nyt on varaa sitten kouluttaa luokanopettajista täydennyskoulutuksella ruotsinopettajia, näinhän on luvattu sillä joka alakouluun tarvitaan nyt pätevä ruotsinopettaja vetämään kuutoselle varhaistettua ruotsia.

Hallitusohjelman mukaan perustettiin erilaisia työryhmiä, näistä yksi opetus- ja kulttuuriministeriöön pohtimaan ruotsin opetuksen kehittämistä. Työryhmä avasi ministeriön sivuille portaalin, jonne kansalaiset saattoivat antaa palautetta. Vapaaehtoista ruotsia toivottiin runsaasti. Palaute ohitettiin ja työryhmän raportti "Toiminnallista ruotsia" linjaa entistä laajempaa pakkoa.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012 ... otsia.html

Tässä pääkohdat:
- lisää A2-ruotsia (vaatii kohdennettua valtion erityisavustusta)
- pakollisen ruotsin varhentaminen alakouluun
- ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä lisätään muihin oppiaineisiin perusopetuksen luokilla 1–6 (vaatii taloudellista tukea opetussuunnitelmatyöhön)
- lapsille, nuorille ja perheille "oikea kuva ruotsin kielen osaamisvaatimuksista seuraavilla koulutustasoilla" (!!!)
- korkeakouluissa turvataan tutkintoasetuksessa vaadittavan ruotsin taidon saavuttaminen (lisää rahoitusta ruotsinopetukseen korkeakouluissa, lisää vaatimuksia lukioruotsille)
- rakennetaan digitaalinen oppimisalusta ruotsin opiskeluun (vaatii resursseja, tarkoitus lienee korvata kielen livekäytön mahdottomuus)
- lisää ruotsinkielikylpyopetusta (tarvitsee rahoitusta)
- luokanopettajien ruotsin täydennyskoulutukseen resursseja (tarvitsee lisärahoitusta, muodostaa pysyviä rakenteita, joiden purkaminen vaikeaa, luokanopettajista tulee ehkä eniten ruotsia tarvitseva ammattiryhmä koko maassa)
- ruotsin B3-kieli lukioon maahanmuuttajia varten (vapautukset estetään, lisää resursseja lukioruotsiin)
- korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajataustaisille ja myös ulkomaisille opiskelijoille ruotsin kielen opetusta suomalaisille työmarkkinoille työllistymisen mahdollistamiseksi (vaatii lisää resursseja)

Eivät ihmiset näistäkään tiedä, eivät edes opettajat. Jostain syystä tiedot on aika vaikeasti avautuvassa muodossa eikä opettajakuntaa haluta riitelemään tunneista - voisi tulla koulujen opettajainhuoneessa ikävä tunnelma.

[NRR]

Pakkoruotsia (B1-kieli) luetaan siis vuodesta 2016 alkaen

kuudennella 2 tuntia viikossa
seiskalla 2 tuntia viikossa (tästä toinen tunti voidaan siirtää kasille tai ysille)
kasilla 1 tunti viikossa
ysillä 1 tunti viikossa

Kieltenopettajat itse kertovat:

"B1-kielen eli toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittamisen siirtyminen 6. luokalle tulee uuden tuntijaon myötä vähentämään erityisesti valinnaisten A2-kielten valintoja. Monelle lapselle kolmen vieraan kielen opiskelu vuosiluokilla 1–6 on erittäin haastavaa. --- Perusopetuksen uusi tuntijako tulee johtamaan monissa kunnissa siihen, että koulutuksen järjestäjät vaihtavat vähemmän luettuja A1-kieliä valinnaisiksi A2- tai B2-kieliksi saadakseen tällä tavoin käyttöönsä valtion erityisavustuksen näiden kielten opetuksen järjestämiseksi. Kaikki edellä mainitut seikat tulevat johtamaan siihen, että englannin jo nyt vahva asema A1-kielenä vahvistuu entisestään. Uuden peruskoulun tuntijaon yhtenä tavoitteena on ollut parantaa Suomen kielivarantoa, mutta näillä toimenpiteillä tavoitteeseen pääsyä ei turvata."
http://www.sukol.fi/toiminta/kannanotot ... ta_12_2012

"Tuntien siirto yläkoulusta alakouluun ei ole pelkästään tekninen ratkaisu, sillä yläluokkien oppisisältöjä ei voida käsitellä alaluokilla. Valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa (28.6.2012) kaksi vuosiviikkotuntia ruotsia siirretään kuudennelle vuosiluokalle ja vuosiluokille 7–9 jää kaksi vuotta, jolloin ruotsin opetusta tarjotaan vain yksi vuosiviikkotunti. Tämä johtaa siihen, että tulevaisuudessa perusopetuksen päättövaiheessa ruotsia osataan vähemmän kuin nykyisin."
http://www.sukol.fi/toiminta/kannanotot ... sta_8_2012

Jokainen ymmärtää, että kun kieltä luetaan yksi tunti viikossa, kovin paljon ei edetä. Seuraavaksi alkaakin armoton lisätuntien lypsy pakkoruotsille.

[Jaska]

Karu juttu, että suomalaisten kielitaitoa ajetaan alas järjettömän pakkoruotsin puolustamisessa.
Kiitos loistavasta raportoinnista, NRR!

[NRR]

Kyllä tunneista kovaa taistelua käydään.
---
Opetus- ja kulttuuriministeriön uutta tuntijakoa koskevassa tiedotteessa juhannuksen jälkeisenä maanantaina 2012 ei edes mainittu matematiikkaa:
---
- Tämän perusopetuksen tuntijaon tavoitteena on aiempaa osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu.

Lisään tähän vielä, että mikään yllätys suomalaisten putoaminen matematiikan pisa-testeissä ei ollut. Itse asiassa pudotus on odotettua pienempi. Joka vuosi teetetään erilaisia tasotestejä matematiikassa edustaville otoksille oppialaita ympäri maata, tiedettiin että taso on laskenut. Tämä tieto vain ei mitenkään vaikuttanut niissä piireissä, joissa tuntijaosta päätettiin. On tietysti lupakin kritisoida pisa-testejä ja niiden huomioimista meidän oloissamme, ehkä tavoitteena on jotain muuta - siitä olisi vain voinut reilusti puhua myös tuntijaon yhteydessä. Mutta ennen kaikkea myös nuo ruotsin varhaistuksen seuraukset kieltenopetukselle olivat tiedossa, ei niitä pantattu poliitikoilta.

[Eero Nevalainen]

Näinhän se on; ja jos seuraat sitä mitä VKV-foorumista sanotaan, niin meistähän yritetään levittää sellaista kuvaa että täällä vain ja ainoastaan herjataan ruotsinkielisiä. Kuitenkin väittäisin että täältä löytyy ihan parasta ymmärrystä kielipolitiikasta mitä "suomenkieliseltä" puolelta löytyy, mutta mitä enemmän tiedostamme miten tämä asia toimii, sitä enemmän meitä syytetään ties mistä. Ongelma on juuri alakynnessä oleminen propagandasodassa; meillä on tehtävänä ymmärtää ja analysoida, he voivat vain vyöryttää jatkuvasti ilman sen kummempaa velvollisuutta älyllisyyteen.

Aikanaan uskoin ihmisiin sen verran että pitkässä juoksussa todellisuus ja täysipäisyys voittaa; nykyään näyttää kyllä vähän siltä että kielipoliittisista vaatimuksista tulee jo koulussa todellisuutta jopa oikeiden koevastausten muodossa ja toisaalta siinä samalla opetettavat keskusteluntuhoamismekanismit ja/tai kielivaatimusten kautta seuraava "ymmärrys ruotsin tarpeellisuudesta" korvaavat sen täysipäisyyden...

[JV Lehtonen]

https://peda.net/yhdistykset/slo/ajanko ... usunnot/tr

Yhteenvetona Luokanopettajaliitto haluaa korostaa, että uudessa tuntijaossa on ruotsin kieleen liittyviä asioita, jotka tulevat myöhemmin osoittautumaan virheellisiksi. Näitä ovat ruotsin kielen pakollisuuden alentaminen alakoulun puolelle ja varsinkin A2-kielen varhentaminen alkamaan kolmannelta luokalta. Tämä jälkimmäinen tehdään oman äidinkielen osaamisen ja oppimisen kustannuksella.

Opiskelumotivaation vahvistamisen ja asenteiden kannalta EK pitää erittäin tärkeänä, että jokainen saa valita, mitä kieliä opiskelee. Perusopetuksen tuntijakouudistusta koskevassa lausunnossaan (2012) EK esitti siirtymistä pidemmällä aikavälillä toisen kotimaisen osalta vapaaseen valintaan. Ruotsin valitsijoiden määrä pitkänä A-kielenä lisääntyisi ja saataisiin sekä monipuolisempia kielivalintoja, että parempaa toisen kotimaisen kielen osaamista.

http://ek.fi/ajankohtaista/2012/09/04/t ... -2012-203/

Jauhojärvi-Koskelo-Palviainen tutkimus 2011

Korkekouluopiskelijoista vain 29 % olisi lukenut virkamiesruotsia, jos se olisi valinnainen.

"Vain harva" (tutkijan ilmaisu) suorittaisi kurssin, jos ruotsi olisi valinnainen opintojen
kaikilla asteilla.


Näitä tietoja ei taida olla edes kansalaisaloitteessa!

[NRR]

Tää on niin tätä. Meillähän on tapana, ettei kansalaisiin luoteta ja tietojakin annetaan vain tipottain, kielipolitiikassa ei sitäkään.

Nyt kuitenkin esimerkiksi ajo-opetuksesta Hesarissa ihan asiallinen artikkeli, jossa virkamiesten "selvityksiä, selvityksiä" vetkuttelun rinnalle nostetaan keveästi Suomen rinnalle kuuden muun Euroopan maan mallit, esimerkiksi Ruotsi ja Viro, sekä näiden maiden hyvät kokemukset. Miksei samaa voisi tehdä kieltenopetuksesta. Suomessahan kieliä luetaan tuntimäärissä paljon, jopa lukumäärässä paljon, mutta saadaan paljon vähemmän maailmalla käypää kielitaitoa kuin muualla.

Ei olisi journalistille sen vaikeampaa tehdä tämä selvitys kuin tuo autokoulujuttukaan. Mutta kun ei voi, koska pakkoruotsi...