Hillevi Henanen kirjoitti:Eero Nevalainen kirjoitti:NRR kirjoitti:
"Valitettavasti tunnen monta akateemista nuorta, joiden on puutteellisen suomentaidon vuoksi ollut pakko muuttaa Ruotsiin saadakseen töitä. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kasvaneella suomen kielestä tulee helposti koetinkivi. Sekä lukion että yliopiston pitäisi valmistaa paremmin työelämään suomeksi ja ruotsiksi. Ei voi kulkea koko koulutustaan ruotsinkielisen putken läpi ja sitten pulahtaa ulos paljon suomea sisältävään työelämään."
No mutta tämähän nyt vaan on ihan oikeasti
win-win-tilanne kaikille. En ymmärrä miksi se on ongelma. Tasan ihan kaikki voittavat jos kieltä X puhuva lähtee kieltä X puhuvaan työelämään sinänsä.
Pakkoruotsittajiille tämä ei ole W-W, vaan L-L. Pakkoruotsin tarpeellisuuteen vaikuttava surujen määrä hupenee nyt sellaista vauhtia, että siitä ei enää keskustella. Viimeisin julkaistu tilasto on vuodelta 2013. Eri paikoista (mm. Ruotsin lehdistä ja tilastoista) poimimalla olen saanut selville, että 2014 pudotusta on tullut noin 450 (+-10%) hlöä, ja suurempaa vuosipudotusta saa hakea reilun kymmenen vuoden takaa. Erikoisinta on, että noin neljännes tästä määrästä eli 107 henkilöä on vähentynyt pikku Raaseporista. Olen usein miettinyt pakkoruotsia vastustavien 40%:n ruotsinkielisen tilannetta, eikä käy kateeksi. Varmasti juuri Raasepori on heille erityisen tukala asuinpaikka.
Huvittava pikku yksityiskohta on Raaseporin kaupunki pähkinänkuoressa-sivulla maininta Raaseporin asukasmäärästä, joka on sivuston mukaan n. 29000. Tarkka luku on 28431 henkilöa, ja ruotsinkielisten määrä on 2004 pudotuksen jälkeen 65% eikä enää 65,4.
http://www.raasepori.fi/kaupunki-pahkinankuoressa
Siitä kai on lähdettävä, että pienikin vale on parempi kuin pelkkä totuus.
Aiemmin antamani arvio ei pitänyt paikkaansa.
Perustin luvun siihen faktaan, että kuntatilaston mukaan kaksikielisissä kunnissa ruotsinkielisten määrä oli 2014 vähentynyt 420 henkilöllä, ja koska yli 90% suruista asuu juurikin näissä kunnissa, arvelin että ruotsinkieliset suomenkielisissä kunnissa olisivat vähentyneet samassa suhteessa.
(Onneksi aikanaan tallensin tilastokeskuksen koko maata koskevat yhteenvetopohjat, ja nyt kun osaan etsiä yksittäiset luvut, on ne helppo lisätä vanhoihin pohjiin.)
Vuonna 2014 surujen määrä Manner-Suomessa onkin vähentynyt 266 henkilöllä, joka on ”vain” toiseksi suurin pudotus kymmeneen vuoteen.
Oikean luvun saatuani oli nyt ongelmana se, että minulta oli hukassa n. 150 surua. Koska he valtakunnallisen tilaston mukaan olivat edelleen Suomessa, mutta kuntatilaston mukaan eivät ruotsinkielisissä kunnissa, urakoin esiin luvut 268 suomenkielisestä kunnasta, ja siellähän he olivat.
Olin antanut Ruotsin ihanuuden ja nordenin autuuden hämätä niin, että ei tullut mieleenikään, että suomenkieliset kunnat olisivat nettovoittajia ruotsinkielisten määrässä - eikä vain vuonna 2014!
Ruotsinkielisten nettomuutto suomenkielisiin kuntiin v. 2013 oli 148 ja 174 henkilöä vuonna 2012.
Nyt täytyy myöntää, että tässä asiassa historia kiinnostaisi minuakin, mutta en ainakaan vielä ole jaksanut ruveta penkomaan tuon kauemmaksi.
Kolmen vuoden aikana on siis suomenkielisiin kuntiin tullut kaksikielisistä kunnista ruotsinkielistä muuttovoittoa viitisensataa henkilöä.
Pikaisesti vuodesta 2014
Ruotsinkielisiä koko Suomessa 290474 eli 5,3%, Manner-Suomessa 265215 eli hiukan alle 4,9%
Vieraskielisiä 310306 eli 5,7%
Kuntatilastoa innostuin väsäämään yhdellä istumalla 30 tuntia, ja tulokset ovat sen verran mielenkiintoisia, että palaan niihin myöhemmin erillisessä ketjussa.
