Sibelius on nostettu puoltamaan pakkoruotsia

[NRR]

Hesarin musiikkitoimittaja on laatinut kuvitteellisen Sibeliuksen 150-vuotishaastattelun lainaillen eri lähteistä hänen omia tekstejään. Tavoitteena kuulemma on saada lukija miettimään, miten Sibelius ehkä yhä kommentoisi keskustelua pakkoruotsista, maahanmuutosta jne.

--- Mitä Päivälehti merkitsi?

”1890-luku oli ihmeellistä aikaa. Olin melkein 'svekomaani', kunnes Päivälehden piiri herätti minussa uuden mielen.”

Suomalaisia svekomaaneja on nykyisin vähän, mutta ruotsin kielen vastustajat ovat äänekkäitä.

”Meidän raakuutemme on kasvanut huolestuttavassa määrin sen jälkeen, kun kaikki ruotsalaisuuteen vivahtava syrjäytettiin – on tämä urheilusaavutusten synnyttämä itserakkautemme. Olemme sivistymättömiä, sivistyskäsitys on vielä kapaloissaan – kaikki käy kieliriidan merkeissä!”

http://www.hs.fi/kulttuuri/a14494637139 ... art-new-#4

Tämäkö on "hs/kulttuuria" kuten linkissä lukee?

Ensinkin ruotsia ei vastusteta vaan pakkoruotsia ja ihan sivistyneen vahvoin argumentein - mitään pakkoruotsin kaltaista pientä kaikille alakoulusta yliopistoon pakollista vähemmistökieltä ei ole missään, jopa Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi ja Ahvenanmaa sentään kuuluu maahan, jossa suomi on ehdoton pääkieli.

Oletettu vastaus on kaivettu Sibeliuksen päiväkirjasta vuodelta 1934 (Sibelius oli silloin noin 70-vuotias), jossa tämä purkaa tuntojaan maailman muuttumisesta. En tiedä, mutta oletan, että taustalla kieliriitojen kärjistyminen kysymykseen Helsingin yliopiston kieliolojen järjestämisestä vuoden 1934 lopulla.

Joka tapauksessa Sibelius parka on nostettu nyt HS:n linjan propagandatyökaluksi: muovattu virheellinen kysymys ja siihen asiasta irroitettu vastaus, jossa sivistys ja "ruotsalaisuus" samaistetaan.

Onpa siinä kulttuuritoimitusta kerrakseen!

[Ajatuspaja]

Todellakin!
Mitähän Sibelius sanoisi pakkoruotsista ?

Eikös Sibelius ollut fennomaani, jonka mielestä suomenkielisillä oli oltava oikeus
saada sivistystä ja oppia omalla kielellään sekä arvostaa omaa suomenkielistä kulttuuriaan
ja juuriaan pakotetun ruotsalaisuuden ja pakotetun venäläisyyden sijasta!

Svekomaanit taas edustivat päinvastaista linjaa eli lähtivät siitä,
että ruotsinkielisten pyhä tehtävä on päättää suomenkielisten puolesta
ja suomenkielisten pitää opiskella ruotsi, jotta voi sivistyä..

Juuri tuollainen ajatuskulkuhan on edelleen vallalla pakkoruotsittajien päässä:

Suomenkielinen ei voi sivistyä ilman ruotsin kieltä,
suomenkielisellä ei ole oikeutta kansainvälistyä ilman ruotsin kieltä..

Sibelius ei ajatellut svekomaanisesti eli ei kannattanut pakottamista ruotsiin!

[Ajatuspaja]

Suomalaisia svekomaaneja on nykyisin vähän

Sitä suuremmalla syyllä ihmetyttää, että Suomen kielikoulutuspolitiikan
johtoajatus kuitenkin on nimenomaan svekomania:

Ruotsin kieli on ainoa aine opintojen kaikilla asteilla, jolle ei ole vaihtoehtoa!
Ei vaihtoehtoa millään opintojen asteella, vaan
absoluuttinen, kymmenillä eri lakipykälillä varmistettu pakollisuus
ala-asteelta aina tohtoriopintoihin asti!
Mitä muuta tämä on kuin sveko--maniaa ? MANIAA!!!

[NRR]

Suomen kielikoulutuspolitiikan
johtoajatus kuitenkin on nimenomaan svekomania:

Ruotsin kieli on ainoa aine opintojen kaikilla asteilla, jolle ei ole vaihtoehtoa!

Aivan. Ja ilman ruotsia ei muka ole "sivistystä".

Presidenttipelin aikana Biaudet piirsi huikean paljastavan kuvan sivistyskäsityksestään vertaamalla pakkoruotsia kritisoivaa suomalaisperhettä intialaisperheeseen, jossa ei haluttaisi kouluttaa tyttölasta ja tyttö itsekin olisi valmis tämän hyväksymään. Ikään kuin suomalainen Pisa-huippua edustava oppilas olisi kehitysmaan lukutaidottoman lapsen tasolla ilman pakkoruotsiaan.

Vaikka olen niin kaikkea jo kuullut ja nähnyt, etten luullut mistään enää hämmästyväni, niin kyllä vaan on myönnettävä, että tämä Sibeliuksen valjastaminen pakkoruotsivankkureiden eteen hesarin kulttuuritoimituksessa hämmästytti. Kelle hesarin toimittaja oikein kirjoittaa? Ketkä innostuvat Sibeliuksesta ja ruotsista lukiessaan, että ilman ruotsin kieltä ja jopa ruotsalaisuutta olemme niin "sivistymättömiä", että "raakuutemme on kasvanut huolestuttavassa määrin"?

Keille hesari kirjoittaa? Jokaisessa ikäryhmässä, molemmissa sukupuolissa, kaikilla koulutustasoilla enemmistö ihmisistä kannattaa vapaaehtoista ruotsia. Hekö innostuvat hesarista ja sen kulttuurisivuista löytäessään pahaa aavistamatta ajankohtaiseen Sibeliusteemaan kätkettynä pakkoruotsipropagandaa ja muuta valtiopropagandaa?

Voi toimituksen höpönassuja!

[TMK]

”Meidän raakuutemme on kasvanut huolestuttavassa määrin sen jälkeen, kun kaikki ruotsalaisuuteen vivahtava syrjäytettiin – on tämä urheilusaavutusten synnyttämä itserakkautemme. Olemme sivistymättömiä, sivistyskäsitys on vielä kapaloissaan – kaikki käy kieliriidan merkeissä!”

http://www.hs.fi/kulttuuri/a14494637139 ... art-new-#4

Kyllähän meidän olisi pitänyt seurata ruotsalaisia, ainakin mitä rodun puhtauteen tulee. Se oli kovasti pinnalla tuohon aikaan, juutalaisiakaan ei haluttu maahan ennen kuin toinen maailmansota oli jo menossa, romaneja ei senkään jälkeen. Ehkä se tämä on sitä ruotsinkielistenkin sivistystä sitten.

En ole vielä lukenut Westön Kangastus 38 -kirjaa, mutta siitä kertovissa jutuissa mainitaan se eräs juoksukilpailu, jossa voittanut juutalainen jätettiin neljänneksi. Samoin on sanottu, että sen yhden juutalaislääkärin, jolle olisi annettu rautaristi, tieteellinen ura olisi katkennut antisemitismiin. Olen pohtinut, että kuinkahan paljon noissä päättävissä piireissä on tuohon aikaan ollut vielä suomenkielisiä, että oliko Suomen antisemitismi enemmän ruotsinkielisten piirien asia (juutalaiset taisivat olla enimmäkseen puhua ruotsia?) ja Ruotsista ja Saksasta tullutta. En oikein jaksa uskoa, että suomenkielisten enemmistö olisi asiasta jaksanut välittää, kun pahempiakin uhkakuvia oli, varsinkin kun suomenkielisten omassakaan rodussa ei ollut kehumista, eikä heitä edes varmaan tunnettukaan. Suomalaiset kun eivät olleet kovin sivistyneitä vielä silloin. Selittäisi myös sen, miksi tarvittiin ruotsinkielinen kirjailija asiasta kirjoittamaan, itse en ollut siihen edes törmännyt missään.

[Ajatuspaja]

Vaikka olen niin kaikkea jo kuullut ja nähnyt, etten luullut mistään enää hämmästyväni, niin kyllä vaan on myönnettävä, että tämä Sibeliuksen valjastaminen pakkoruotsivankkureiden eteen hesarin kulttuuritoimituksessa hämmästytti. Kelle hesarin toimittaja oikein kirjoittaa? Ketkä innostuvat Sibeliuksesta ja ruotsista lukiessaan, että ilman ruotsin kieltä ja jopa ruotsalaisuutta olemme niin "sivistymättömiä", että "raakuutemme on kasvanut huolestuttavassa määrin"?

Keille hesari kirjoittaa? Jokaisessa ikäryhmässä, molemmissa sukupuolissa, kaikilla koulutustasoilla enemmistö ihmisistä kannattaa vapaaehtoista ruotsia. Hekö innostuvat hesarista ja sen kulttuurisivuista löytäessään pahaa aavistamatta ajankohtaiseen Sibeliusteemaan kätkettynä pakkoruotsipropagandaa ja muuta valtiopropagandaa?

Voi toimituksen höpönassuja!

Eiköhän HS-toimittaja kirjoita potentiaalisille uusille palkanmaksajille, kun
HS taas aloittaa yt:t...

Useinkaan ei ajatella, että säveltäessään suomalaisia tekstejä, mm. Kalevalaa ja Kiveä,
Sibelius asettui fennomaanien rintamaan maassa, jossa sivistyneistö oli perinteisesti ruotsalaista.

Sibelius omaksui suomen kielen merkitystä korostavan ja kulttuurisesti edistyksellisen ajattelutavan,
joka muodosti uhkan ruotsia puhuvalle yläluokalle.
Kullervon säveltäminen oli merkittävä avaus, joka Aino Sibeliuksen mukaan "sai kaikki suomenmielisetkin liikkeelle".

Sibeliuksesta ei koskaan kehittynyt yltiöfennomaania, vaan hän sävelsi kuoroteoksia ja etenkin yksinlauluja ruotsiksi.
Sibelius ei siten asettunut kielikiistassa kummallekaan puolelle, vaan pyrki pysymään neutraalina - vaikka hän edistikin merkittävästi suomenkielisen kulttuurin nousua monilla vokaaliteoksillaan (mm. Venematka, Rakastava, Koskenlaskijan morsian jne.).

Musiikin poliittisuutta ei pidä ylikorostaa, sillä Sibelius turhautui jo v. 1910 rooliinsa:
"Politiikka ei kiinnosta minua. Minähän en voi vaikuttaa asiaan muulla tavoin kuin säveltämällä."

[NRR]

Joku oli kommentoinut juttua näin:

Sibeliuksen asiayhteydestä ja aikakaudesta irroitettujen yksittäisten lauseiden muokkaaminen Hesarin viralliseen poliittiseen linjakokonaisuuteen onkin ehkä uusi merkkipaalu omalla sarallaan.

[TK]

Sibelius kävi suomenkielistä oppikoulua, Hämeenlinnan normaalilyseota. Suomen kieli vaikutti hyvin voimakkaasti Sibeliuksen kehitykseen ja teosten syntyyn. Sibelius oli karenialisti, teki matkan Pohjois-Karjalan runonlaulajien maille, luki Kalevaa suomen kielellä ja Kalevalan innoittama sävelsi monia kuuluisia teoksiaan, esim. Kullervon.

Hesarin kirjoitusten taso näyttää laskevan koko ajan.

[NRR]

Juttu on näköjään nostettu uudella otsikolla esille - ja uusin kommentein:

"Mitä Sibelius sanoisi nyt? 150-vuotias säveltäjä kommentoi kieliriitoja ja siirtolaisuutta"
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1449466926726

Kieliriitoja? Siis järjettömän pakkoruotsin kritiikki on HS:n otsikossa "kieliriitoja"?

Keskustelu käy nyt tähän tapaan:

Kriittinen kommentti: "Pitihän tähänkin välttämättä saada mukaan suomenkielisten täydellinen sivistymättömyys, kun ei ruotsin marginaalikieli kiinnosta. Oi aikoja..."

Vastaus kritiikkiin: "Kyllä isänmaallisen suomalaisen soisi tutustuvan esim. kansallislaulumme sanoitukseen sen alkuperäisellä kielellä. Muuten on juurikin riski siitä että se sivistymättömyys tulee esille esittämälläsi tavalla."

Tuo jälkimmäinen olisi tietysti normaalimaailmassa sarkasmia, mutta tässä pakkoruotsihullussa maassa en sitä usko.

[NRR]

Onkohan toimittaja nyt ylpeä itsestään, kun keskustelu jutun lopussa päättyy kommenttiin

"suomalainen joka ei ymmärrä kansallislaulun alkuperäistä sanoitusta on edelleen täysi nolla"

Nähdäkseni kieliriitoja eivät suinkaan ole aloittamassa ne, jotka haluavat laajentaa nuorten mahdollisuutta valita kieliopintonsa vaan ne, jotka yllä olevan kommentin tapaan halventavat muita suomalaisia tuollaisin perustein.

[Uolevi]

TMK:lle: Kyllä suomalaiset olivat sivistyneitä "jo silloin"kolmikymmenluvulla. Ei ollut televisiota eikä tietokoneita peleineen häiritsemässä. Luettiin paljon. Peräkylillä öljylampun valossa kuten Pohjanmaalta Muonioon 1800-luvun lopulla opettajaksi lähtenyt äidinisäni iltaisin lapsilleen tai esimerkiksi vaimoni äidinäiti, 1891 syntynyt työläisvaimo Turusta, joka 60-luvulla tultuaan yli seitsemänkymppisenä hoitamaan esikoistamme Helsinkiin, yökaudet luki kirjahyllystäni löytämiään romaaneja, uutta ja vähän vanhempaakin suomalaista proosaa.
Lukutaitohan oli tullut vaatimukseksi jo 1600-luvun loppupuolella.

[TMK]

TMK:lle: Kyllä suomalaiset olivat sivistyneitä "jo silloin"kolmikymmenluvulla. Ei ollut televisiota eikä tietokoneita peleineen häiritsemässä. Luettiin paljon. Peräkylillä öljylampun valossa kuten Pohjanmaalta Muonioon 1800-luvun lopulla opettajaksi lähtenyt äidinisäni iltaisin lapsilleen tai esimerkiksi vaimoni äidinäiti, 1891 syntynyt työläisvaimo Turusta, joka 60-luvulla tultuaan yli seitsemänkymppisenä hoitamaan esikoistamme Helsinkiin, yökaudet luki kirjahyllystäni löytämiään romaaneja, uutta ja vähän vanhempaakin suomalaista proosaa.
Lukutaitohan oli tullut vaatimukseksi jo 1600-luvun loppupuolella.

Tarkoitin tuolla sivistyksellä sitä sen aikaista ruotsalaista, saksalaista ja muuallakin esiintynyttä sivistystä, jossa tietyt ryhmät olivat synnynnäisesti sivistyneempiä kuin toiset. Tavalliset suomalaiset tuskin olivat kuulleet eugeniikasta ja muusta, se oli sivistyneistön puuhia.

[Uolevi]

Tarkoittanette, että toiset syntyivät sivistyneempään (ja varakkaampaan) perheeseen kuin toiset. Sivistyksen mittarit ovat ongelmallisia. Joka tapauksessa Suomeen yritettiin perustaa eugeniikkaseura Ruotsin ja Saksan malliin mutta se kaatui lääkäreiden vastustukseen eikä onnistunut myöhemminkään. v. 1935 "saatiin" (pakko)sterilisaatiolaki, jota Arvo Ylppökin lienee kannattanut. Suomalaisuuden liiton nettisivuilla ja kirjassa (2010) "Itämaasta itsenäisyyteen" on jotakin aiheesta. Perusteellisesti aihetta käsittelee FT Tapio Tammisen (2015) Tiedefinlandialla palkittu kirja "Kansankodin pimeämpi puoli" tällä hetkellä ajankohtaista islamofobiaakaan unohtamatta.

[Uolevi]

jatkoa edelliseen: Ei Suomi niin kovin perässä tullut. Yritys eugeniikkaseuran perustamiseksi Suomessa tehtiin 1910-luvulla. Suomessa ruotsinkielisen järjestönSamfundet Folkhälsanin (perustettu 1919)alkuperäinen tarkoitus oli myös levittää rotuhygienistä tietämystä. Tuota nykyisinkin ruotsinkielisen kansanosan parissa toimivaa järjestöä saamme kiittää esim. kouluseparatismista, jota yritetään edelleenkin ylläpitää suomenkielisten koulujen suuntaan. Folkhälsania rahoittaa mm Raha-automaattiyhdistys.

[Eero Nevalainen]

Olivathan nuo lainaukset sentään suoraan Sibeliukselta... oikeasti luulin että Hesarin toimittaja on keksinyt nuo heitot.