"Ajattelen vain yksilölle koituvia hyötyjä"

[Ajatuspaja]

http://blogit.iltalehti.fi/hjallis-hark ... ustelussa/

Harkimo pakkoruotsin puolesta.

Kannatan tietysti sitä, että kouluissa opetetaan myös ruotsia. Mutta vaikka olen kaksikielinen, mielestäni ruotsia ei pidä opettaa siksi, että Suomi on kaksikielinen maa, kuten virallisesti aina muistutetaan. Ajattelen vain yksilölle koituvia hyötyjä. Teemme yhteistyötä pohjoismaiden kanssa monella alueella, erityisesti tietenkin liike-elämässä. Siksi ruotsi ja englanti ovat tärkeimmät kielet, jotka on hyvä osata – teki elämässään sitten mitä vain. Osaan kyllä esimerkiksi saksaa, mutta ei siitä ole itselleni ollut juurikaan hyötyä.

Muistuttaisin kuitenkin, että vallanpitäjämme ja hallinto on nykyään ihan suomenkielistä. Enää ei rahvaan tarvitse kielen puolesta tuntea joutuneensa suljetuksi ulkopuolelle. Se sota on jo voitettu. Fennomaanit voisivat keskittyä siihen, miten suomalaisten hyvinvointia kasvatetaan eikä siihen, miten esi-isiensä kokemaa epäoikeudenmukaisuutta hyviteltäisiin. Mutta tietysti poliittinen taistelu tarvitsee aina symboleja. Kouluruotsi on hyvä vihollinen.

Arvoisa Harkimo.
Juuri tähän fennomaanit keskittyvät. Kasvattamaan suomalaistenhyvinvointia
- kohtuullistamalla ruotsivelvollisuuden ylimitoitettua kattavuutta!

Toteuttamaan sitä ruotsinkielisen, mutta silti oikeudenmukaisuutta edustaneen Snellmanin 150 vuotta vanhaa ajatusta,
että suomenkielisellä on oltava oikeus sivistykseen ja kansainvälistymiseen ilman ruotsin kielen velvoittavuutta.

Harkimo:

Sekä ruotsin kielen opetuksen puolustajat että vastustajat käyttävät ihan liikaa tunneperäisiä perusteluja. Ei tämän pidä olla tunneasia.

Tämä viimeinen velvoittavuuden linnake pakkoruotsi ei ole järjellä perusteltavissa!
On aivan luonnollista, että
asiaa lähestytään tunnepohjalta,
jos kerran järkiperusteet vaietaan kuoliaaksi jättämällä ne huomiotta!

[NRR]

Harkimo osaa hämärtää.

Harkimo maalaa olkiukkoja (epäonnistuneet persut, katkerat fennomaanit) ja katsoo, että tällä on kielivapauden perusteet tyrmätty.

Kun hän sanoo, että ruotsi ja englanti ovat tärkeimmät kielet (huomaa järjestys ) eikä hänelle ole saksasta juurikaan ollut hyötyä, hän on näin nollannut meidän muiden arvion kielten tarpeesta. Hänen mutunsa riittää perustelemaan meidän lastemme pakon, meidän asiantuntemuksemme oman perheen ja omien lasten tarpeista on muka fennomaanien katkeruutta ja persuilua.

Harkimo vaivautuu perustelemaan ruotsia vain pohjoismaisella yhteistyöllä ja siirtyy sitten hehkuttelemaan, miten hänen suomea äidinkielenään puhuva poikansa on nyt ruotsinkielisessä koulussa ja hyvin sujuu. Mutta kun täällä on kerrottu pakkoruotsin aiheuttamista ongelmista erityisoppilaille, maahanmuuttajille, niille joille kielet ovat vaikeita, sillä ei ole mitään todistusvoimaa.

Pakkoruotsin kannattaja uskoo lujasti voivansa perustella mutullaan sen, että haluaa päättää muitten puolesta vastoin näiden toiveita - eivätkä muut voi hänestä mitenkään kokemuksiinsa ja tarpeisiinsa vedoten saada oikeutta valita itse.

En näe palautemahdollisuutta, onko sitä?

[Ajatuspaja]

Harkimo osaa hämärtää.

Kun hän sanoo, että ruotsi ja englanti ovat tärkeimmät kielet (huomaa järjestys ) eikä hänelle ole saksasta juurikaan ollut hyötyä, hän on näin nollannut meidän muiden arvion kielten tarpeesta. Hänen mutunsa riittää perustelemaan meidän lastemme pakon, meidän asiantuntemuksemme oman perheen ja omien lasten tarpeista on muka fennomaanien katkeruutta ja persuilua.

Harkimo vaivautuu perustelemaan ruotsia vain pohjoismaisella yhteistyöllä ja siirtyy sitten hehkuttelemaan, miten hänen suomea äidinkielenään puhuva poikansa on nyt ruotsinkielisessä koulussa ja hyvin sujuu. Mutta kun täällä on kerrottu pakkoruotsin aiheuttamista ongelmista erityisoppilaille, maahanmuuttajille, niille joille kielet ovat vaikeita, sillä ei ole mitään todistusvoimaa.

Pakkoruotsin kannattaja uskoo lujasti voivansa perustella mutullaan sen, että haluaa päättää muitten puolesta vastoin näiden toiveita - eivätkä muut voi hänestä mitenkään kokemuksiinsa ja tarpeisiinsa vedoten saada oikeutta valita itse.

En näe palautemahdollisuutta, onko sitä?

Ilmeisesti viesti on suunnattu kokoomuksen sisäiseen käyttöön, koska kommentointimahdollisuutta ei ole
Mainittakoon, että Harkimolle on asian tiimoilta jo lähetetty palautetta pari päivää sitten.

Jos et halua lähettää palautetta suoraan, laita palautteesi foorumille,
kyllä se jotakin kautta tiedoksi menee.


harry.harkimo@eduskunta.fi
avustaja
mirita.saxberg(at)eduskunta.fi

Aikaisempaa kokemusta Harkimon kanssa viestinnästä toki on:
"Emmä viitti edes vastata tollaseen kirjotukseen" oli yksi vastaus taannoin..

[NRR]

Ok.

Harkimon teksti on niin ihastuttavan epälooginen. Ensin hän rakentelee olkiukkoja, nollaa muitten tarpeet, nostaa sitten oman mutunsa muiden pakon perusteeksi - argumentointivirheiden perusjoukkoa. Lopuksi hän esittää pakkoruotsin kulttuurien välisen kommunikaation perustaksi mutta samalla vaatii myös pakkovenäjää itäsuomalaisille: "Tuskin me paremmin pärjäämme globaalissa maailmassa, jos emme anna lapsille eväitä tulla toimeen toisten kulttuurien kanssa. Venäjän opetusta varmaan vastustetaan vielä enemmän tunnepohjalta, mutta sitäkin pitäisi kyllä esimerkiksi Itä-Suomessa kokeilla."

Kun me hiomme perusteluita, nämä eivät vaivaudu. He syyttävät muita tunnepohjaisesta vastustuksesta, mutta ovat itse vain ja ainoastaan tunnepohjalta liikkeellä. Eivätkä ole huomaavinaan mitään.


PS. En koe, että tässä olisi mitään vuoropuhelun mahdollisuutta. En jaksa kesätuuless pellon reunassa suu mustikassa naputella puhelimella palautetta tyypille, jonka tekstin argumentointivirheet pitäisi jonkun yläasteen tai lukion oppilaan käydä ystävällisesti läpi.

[TMK]

Harkimo vaivautuu perustelemaan ruotsia vain pohjoismaisella yhteistyöllä ja siirtyy sitten hehkuttelemaan, miten hänen suomea äidinkielenään puhuva poikansa on nyt ruotsinkielisessä koulussa ja hyvin sujuu.

En tunne Harkimon perhesuhteita, mutta kyseessä ei kai sitten liene sama poika, joka ymmärtääkseni vastustaa pakkoruotsia. Ja juu, pakkovenäjää varmaan vastustettaisiinkin.

[NRR]

Harkimo vaivautuu perustelemaan ruotsia vain pohjoismaisella yhteistyöllä ja siirtyy sitten hehkuttelemaan, miten hänen suomea äidinkielenään puhuva poikansa on nyt ruotsinkielisessä koulussa ja hyvin sujuu.

En tunne Harkimon perhesuhteita, mutta kyseessä ei kai sitten liene sama poika, joka ymmärtääkseni vastustaa pakkoruotsia. Ja juu, pakkovenäjää varmaan vastustettaisiinkin.

Harkimolla on pojat kahdesta eri liitosta. Etsin viestin Harkimon ja tämän vanhemman pojan väittelystä keväältä:

http://www.radiorock.fi/#!/post/552f73b ... 0300532842

Isän mielestä perustuslaissa lukee, että meillä on kaksi kieltä tässä maassa ja molempia on silloin opiskeltava. Hän katsoo, että ruotsista on ollut hänelle eniten hyötyä bisneksessä ja ruotsi auttaa hänestä oppimaan myös saksaa ja englantia. On kuulemma elinehto, että "opimme sen" - ilman pakkoa ihmiset valitsisivat jonkin muun kielen.

Poika, joka kyllä puhuu kauniisti kaksikielisyydestään, haluaisi antaa ihmisten valita ja lähtisi kehittämään kaksikielisiä kouluja.

Siis vielä heväällä Harkimo vanhempi puolusti pakkoa sillä että maa on kaksikielinen, mitä hän nyt vähättelee.

Keväällä hän myös piti etuna sitä että ruotsi helpotti hänen saksanopiskeluaan, mutta nyt hänes saksasta ei juuri ole hyötyä.

Muitten kielten opiskelu ei silloin kelvannut. Nyt hän puhui ikään kuin pakkoruotsin kriitikot vastustaisivat kieltenopiskelua ylipäätään, koska se on vaikeaa.

Harkimo on siis niitä, joilla pakkoruotsin puolustelut vaihtelevat, koska kyse on pohjimmiltaan vain tunnevalinnasta.

[TMK]

Hän myös piti etuna sitä että ruotsi helpotti hänen saksanopiskeluaan, mutta nyt hänes saksasta ei juuri ole hyötyä.

Onhan se täysin järkevää pakottaa suomenkielisille ruotsi sen takia, että ruotsinkielisille saksan opiskelu on helpompaa. Logiikka on pettämätön.

[Eero Nevalainen]

Ajattelen vain yksilölle koituvia hyötyjä. Teemme yhteistyötä pohjoismaiden kanssa monella alueella, erityisesti tietenkin liike-elämässä. Siksi ruotsi ja englanti ovat tärkeimmät kielet, jotka on hyvä osata – teki elämässään sitten mitä vain. Osaan kyllä esimerkiksi saksaa, mutta ei siitä ole itselleni ollut juurikaan hyötyä.

Tässä Harkimo epäonnistuu, koska kaikki yksilölle koituvat hyödyt tässä keskustelussa yleensä johtuvat vain siitä että ensin yksilölle luodaan tai oletetaan niitä hyötyjä.

Pitkän pohdiskelun jälkeen ainoa hyväksyttävä syy pakkoruotsille on moraalinen imperatiivi kansallisuusmielessä. Mitään potaska-argumentteja pakkoruotsin puolesta ei hyväksyttäisi missään muualla siksi että "nyt vaan päästään liittymään tähän kieliperheeseen".

[NRR]

Ajattelen vain yksilölle koituvia hyötyjä. Teemme yhteistyötä pohjoismaiden kanssa monella alueella, erityisesti tietenkin liike-elämässä. Siksi ruotsi ja englanti ovat tärkeimmät kielet, jotka on hyvä osata – teki elämässään sitten mitä vain. Osaan kyllä esimerkiksi saksaa, mutta ei siitä ole itselleni ollut juurikaan hyötyä.

Tässä Harkimo epäonnistuu, koska kaikki yksilölle koituvat hyödyt tässä keskustelussa yleensä johtuvat vain siitä että ensin yksilölle luodaan tai oletetaan niitä hyötyjä.

Pitkän pohdiskelun jälkeen ainoa hyväksyttävä syy pakkoruotsille on moraalinen imperatiivi kansallisuusmielessä. Mitään potaska-argumentteja pakkoruotsin puolesta ei hyväksyttäisi missään muualla siksi että "nyt vaan päästään liittymään tähän kieliperheeseen".

Potaska-argumentit on kuvaava nimitys, kiitos.

Ennen vaaleja Harkimo nojasi vielä tuohon kansallisuusimperatiiviin: "perustuslaissa lukee, että meillä on kaksi kieltä tässä maassa ja molempia on silloin opiskeltava".

Nyt hän on luopunut edellisestä: "mielestäni ruotsia ei pidä opettaa siksi, että Suomi on kaksikielinen maa, kuten virallisesti aina muistutetaan" ja pakon perusteeksi hän nostaa yksilölle koituvat hyödyt, jotka ovat hänestä ilmiselviä, koska hänelle on hyötyä ruotsista (ilmoittanut äidinkielekseen) ja hän on kuullut pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Kun hän keväällä nojasi pakon perusteena kansallisuusimperatiiviin, hänelle on varmasti vastattu tällaista identiteetinmäärittelyä ja historiatulkintaa kritisoiden. Niinpä hän nyt ivaa, että "fennomaanit voisivat keskittyä siihen, miten suomalaisten hyvinvointia kasvatetaan eikä siihen, miten esi-isiensä kokemaa epäoikeudenmukaisuutta hyviteltäisiin".

Jos ja kun nämä ruotsin muka yksilölle tuomat hyödyt osoitetaan olemattomiksi ja lähinnä pakkovirkaruotsiin liittyviksi näennäisvaatimuksiksi, keksitään taas jokin mitäänperustelematon ilkeily tyyliin "yksi virkamiesruotsi muka estää fennoja valmistumasta ja oppimasta muita kieliä, keskittyisivät muuhun kuin itkemiseen" ja palataan taas "historiallisiin ja kulttuurisiin syihin".

Mitään vuoropuhelua pakon perusteista ei voida käydä, koska jokaisella pakon ymmärtäjällä on omat ja vieläpä vaihtelevat näkemyksensä, joissa yhteinen pohja on se, etteivät suomenkielisiä kouluja käyvien lasten vanhemmat pysty tekemään järkeviä kielivalintoja lastensa kanssa. Osoituksena tästä kyvyttömyydestä on halu tehdä ruotsista vapaaehtoinen.

Oleellinen kysymys pakon puolustajille: Miksi juuri suomenkielisen koulupolun oppilaat ja opiskelijat vanhempineen olisivat kyvyttömiä tekemään kielivalintoja, joita tehdään luontevasti kaikkialla muualla?

[Ajatuspaja]

tietysti poliittinen taistelu tarvitsee aina symboleja. Kouluruotsi on hyvä vihollinen.

Mutta emmehä me "fennomaanit" pakkoruotsia keksineet,
vaan RKP eli suomenruotsalaiset keksivät pakkoruotsin.

Mikä symboli pakkoruotsi on suomenruotsalaisille, jotka sen keksivät ja juonivat voimaan ?
Se, että he edelleen vaativat oikeutta päättää suomenkielisen sivistyksestä ja kansainvälisyydestä,
jotta heidän ryhmäintressinsä toteutuisivat!

Totta kai pakkoruotsin symboliarvo on valtava!
Juuri siksi me haluamme tästä vallankäytön symbolista eroon.

Harkimo taas haluaa säilyttää vallankäytön symbolin,
koska hän suomenruotsalaisena hyötyy tästä vallasta,
saa siitä jotain tyydytystä ja turvaa jälkeläisilleen helpomman elämän-
suomenkielisten lasten kustannuksella!

Pakkoruotsi on ruotsinkielisten viimeinen vallankäytön linnake Suomessa!
Siksi sen symboliarvo on niin suuri ruotsinkielisille.

Me "fennomaanit" emme pyydä muuta kuin, että meidän annetaan monikulttuurisessa Suomessa
olla ruotsittomia suomalaisia..
No niin, siinä se ideologinen osuus.
-------------


Ja sitten järkipuoli:

Jos Suomen kielipolitiikaa pitäisi tehdä järkiperusteilla, silloinhan meidän pitäisi tunnustaa tosiasiat:

Suomen kieli, Suomen puhutuin kieli, 90 %:n äidinkieli
Englannin kieli, siltamme muuhun maailmaan, Suomen toiseksi käytetyin kieli
Ruotsin kieli, 5 %:n vähemmistön kotikieli, entinen vallan ja vallankäytön kieli, entinen sitä, entinen tätä
"Vieraskielisten" määrä ylittänyt ruotsinkielisten määrän, vieraskieliset integroidaan Suomeen suomen kielellä.

Näillä lähtökohdilla järkevä ratkaisu olisi Ruotsin vuoden 2009 kielilain mallin mukainen PÄÄKIELIMALLI.

Eli Suomen pääkieli on suomen kieli.
Ruotsin kieli on kansallinen vähemmistökieli, jolla on jonkinlainen erityisasema,
josta säädetään omalla ruotsin kielen kielilailla.
Saamen kielilaki Suomessa jo on.

Tunnepohjaisesta "kansalliskieli"-mallista siirrytään järkiperäiseen PÄÄKIELIMALLIIN.

Mutta tunne, tunne, tunne: Nimenomaan tunneseikoilla ruotsin kielen räikeästi ylikorostettua asemaa perustellaan!
Järkeä siinä ei ole tippaakaan mukana.

Jos Harkimo siis haluaa turhat tunteilut pois kielipolitiikasta, toteuttakaamme pohjoismainen pääkielimalli!

[NRR]

---
Me "fennomaanit" emme pyydä muuta kuin, että meidän annetaan monikulttuurisessa Suomessa olla ruotsittomia suomalaisia.
---
Jos Harkimo siis haluaa turhat tunteilut pois kielipolitiikasta, toteuttakaamme pohjoismainen pääkielimalli!

Kiitos, näin!

[TK]

Kannatan pohjoismaista pääkielimallia.

Pohjoismainen pääkielimalli = maan pääkieli (Suomessa siis suomi) on kaikille pakollinen kieli kouluissa.

Muissa Pohjoismaissa Suomea lukuunottamatta englanti on pakollinen vieras kieli.

Pohjoismaiseen pääkielimalliin voi hyvin yhdistää EU:n tavoitemallin = maan pääkieli + 2 (valinnaista) vierasta kieltä.

Ja kaiken aikaa on pidettävä mielessä, että ruotsi on suomenkielisille vieras kieli!
Ruotsin pitäisi siis suomenkielisissä kouluissa olla valinnaiskieli!

- - - - - - - - - - - - -

Hjallis Harkimon maailma näyttää hyvin suppealta, kapealta, pieneltä - toisin sanoen se näyttää surumaailmalta.

[TMK]

Kun hän keväällä nojasi pakon perusteena kansallisuusimperatiiviin, hänelle on varmasti vastattu tällaista identiteetinmäärittelyä ja historiatulkintaa kritisoiden. Niinpä hän nyt ivaa, että "fennomaanit voisivat keskittyä siihen, miten suomalaisten hyvinvointia kasvatetaan eikä siihen, miten esi-isiensä kokemaa epäoikeudenmukaisuutta hyviteltäisiin".

Tästä tuli jotain kautta mieleen se, kun vasta ihan toisaalla lueskelin keskustelua yhdysvaltalaisesta poliisiväkivallasta. Kyseessä olevassa tapauksessa iso joukko poliiseja oli pidättämässä mustaa miestä, jota maassa ollessa vielä lyötiinkin. (Hurjan näköistä toimintaa ja rikoksen laatukin on kai vähän epäselvä...) Tähän sitten joku vastasi jotenkin, että poliisi pidättää (rankaisee) rikollisia, ei erityisesti mustia, ja että mustien suuri joukko poliisien asiakkaana johtuu siitä, että he ovat rikollisia, eikä kyse ole rasismista, mutta mustat vain heti vetoavat siihen. Toinen sitten muistutti, että ei ne asenteet ole minnekään kadonneet ym. muu institutionaalinen rasismi. Ja kyllähän se ulkopuolisestakin näyttää siltä, että jotenkin kummasti niitä mustia kohdellaan aggressiivisemmin ja laitetaan helpommin rautoihin, ellei peräti ammuta. Mutta rasismia se ei (ilmeisesti) valkoisen mielestä ole, vaan vain rikollisuudesta johtuvaa. Samalla tavalla tässä ruotsinkielinen on sitä mieltä, että pakkoruotsi on hyvästä, eikä se liity mitenkään ruotsinkielisten herra-asemaan (nyt tai historiassa). Suomenkielisten olisi parempi vain olla hiljaa, koska ovat kuitenkin väärässä.

[NRR]

Kun hän keväällä nojasi pakon perusteena kansallisuusimperatiiviin, hänelle on varmasti vastattu tällaista identiteetinmäärittelyä ja historiatulkintaa kritisoiden. Niinpä hän nyt ivaa, että "fennomaanit voisivat keskittyä siihen, miten suomalaisten hyvinvointia kasvatetaan eikä siihen, miten esi-isiensä kokemaa epäoikeudenmukaisuutta hyviteltäisiin".

Tästä tuli jotain kautta mieleen se, kun vasta ihan toisaalla lueskelin keskustelua yhdysvaltalaisesta poliisiväkivallasta. Kyseessä olevassa tapauksessa iso joukko poliiseja oli pidättämässä mustaa miestä, jota maassa ollessa vielä lyötiinkin. (Hurjan näköistä toimintaa ja rikoksen laatukin on kai vähän epäselvä...) Tähän sitten joku vastasi jotenkin, että poliisi pidättää (rankaisee) rikollisia, ei erityisesti mustia, ja että mustien suuri joukko poliisien asiakkaana johtuu siitä, että he ovat rikollisia, eikä kyse ole rasismista, mutta mustat vain heti vetoavat siihen. Toinen sitten muistutti, että ei ne asenteet ole minnekään kadonneet ym. muu institutionaalinen rasismi. Ja kyllähän se ulkopuolisestakin näyttää siltä, että jotenkin kummasti niitä mustia kohdellaan aggressiivisemmin ja laitetaan helpommin rautoihin, ellei peräti ammuta. Mutta rasismia se ei (ilmeisesti) valkoisen mielestä ole, vaan vain rikollisuudesta johtuvaa. Samalla tavalla tässä ruotsinkielinen on sitä mieltä, että pakkoruotsi on hyvästä, eikä se liity mitenkään ruotsinkielisten herra-asemaan (nyt tai historiassa). Suomenkielisten olisi parempi vain olla hiljaa, koska ovat kuitenkin väärässä.

Moni ruotsinkielinen ilkeilee suomenkielisille nettipalstoilla näin: ruotsinkielisten on aina täytynyt sivistää suomenkieliset väkisin, eiväthän ne halunneet alkujaankaan käydä kouluja.

Tällä asenteella on pitkät juuret.

[TMK]

Sikäli jännä yhteensattuma, että 1863 on molemmissa tapauksissa ehkä se tärkein vuosi. Että tässä on nyt 150 vuotta molemmissa maissa totuteltu asiaan.