Opetusministeri epäilee perustuslaki ei salli ruotsikokeilua

[NRR]

HS http://www.hs.fi/kotimaa/a1436504846282

[Hansa]

Perustuslaki on vuodelta 1919.

Ruotsin opisklu tuli kaikkia koskevaksi pakoksi vasta 1970.

Perustuslaki ei vaatinut kaikilta ruotsinopiskelua v 1919 - 1970 . Tuolloin vain murto-osa väestöstä opiskeli ruotsia.


Itse en pääse lukemaan tuota Hesarin uutista, siksi toivon, että joku voisi tuoda tuon HSn uutisen tänne näkyviin.

[Ajatuspaja]

Lainaus
Helsingin Sanomat:

Kaikille pakollisen ruotsin kielen ehdoton asema peruskoulussa tuskin järkkyy tämänkään hallituksen aikana, vaikka mukana ei nyt ole pakkoruotsin kiivain kannattaja Rkp.


Uusi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) suhtautuu varsin pidättyväisesti alueelliseen kielikokeiluun, jossa toisen kotimaisen kielen voisi korvata muulla kielellä.

Pakollinen ruotsi alkaa nyt peruskoulun 7. luokalla ja jo edellisen hallituksen päätöksen mukaan vastedes 6. luokalla.

Grahn-Laasosen mukaan hallitus selvittää kokeilun mahdollisuudet esimerkiksi perustuslain näkökulmasta. Jos edellytykset täyttyvät, kokeilu tulee, ministeri lupaa.

"Oma ajatukseni kuitenkin on, ettei kokeilu saisi johtaa siihen, että se sulkisi pois mahdollisuudet myöhemmin hakeutua valtion virkoihin", Grahn-Laasonen linjaa ja muistuttaa, että kyseessä on periaatteellinen asia toisen kotimaisen kielen asemasta ja virkojen kelpoisuusehdoista.

[Ajatuspaja]

Tässä on nyt kyseessä ajatusluutuma, että virkamiesura olisi jokin perusoikeus..

Entä oikeus EU-virkamiehen uraan ?

Sehän edellyttää pakollista ranskan opiskelua.

Avoimet työpaikat, 2.7.2015
Suomen pysyvä EU-edustusto Brysselissä hakee palvelukseensa
Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (COPS) suurlähettilään ja virkamiestiimin assistenttia
määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 14.09.2015 - 31.08.2016 tai sopimuksen mukaan
T

Tehtävässä menestyminen edellyttää kokemusta vastaavista assistentin tehtävistä, MS Office -osaamista sekä sujuvaa ja monipuolista kielitaitoa (erinomainen suomen ja englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä hyvä ranskan kielen taito; ruotsin kielen taito on eduksi).

Arvostamme oma-aloitteista, tehokasta ja huolellista otetta sekä joustavuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Tehtävään soveltuva koulutus/työkokemus katsotaan eduksi.

Työsuhteeseen sovelletaan Belgian lainsäädäntöä.
Hallinnollisesti tehtävä sijoittuu Suomen Brysselin edustustojen yhteishallinnon alaisuuteen. Työskentelypaikkana on Suomen EU -edustusto.

Tarjoamme mielenkiintoisen työn kansainvälisessä ympäristössä.
Hakemukset ansioluetteloineen tiistaina 07.07.2015 klo 16 mennessä Belgian aikaa sähköpostilla osoitteeseen anna.salmi@formin.fi.
Lisätietoja tehtävästä antaa lähetystöneuvos Sari Rautio, puh. 00 32 (0)2 28 78 411, sari.rautio@formin.fi, hallinnollisissa kysymyksissä anna.salmi@formin.fi

Positiivista toki on, että Laasonen ei hehkuta ruotsin kielen kohtuuttoman erityisaseman ideologispohjaista rikkautta, vaan
katselee asiaa insinöörimäisen pragmaattisesti.

Johtopäätös: Kielitaitolaki pitää muuttaa henkilöperusteisesta velvollisuudesta JULKISYHTEISÖN PALVELUVELVOLLISUUDEKSI,
jolloin kielitaitovaatimukset perustuvat henkilöstöön kuuluvan osalta samanlaisiin normeihin kuin yksityissektorilla.
Eihän esim. Venäjän-tai Ranskan-vientiä harjoittavassa yrityksessä työnjohtajalta edellytetä venäjän ja ranskan osaamista!
Mutta jonkun henkilön siinä firmassa on osattava venäjää ja ranskaa,
jotta firma voi palvella venäjäksi ja ranskaksi!

Nykyinen kielitaitolaki siis pitää (selvyyden vuoksi) kumota ja korvata se julkisyhteisön kielellisellä palveluvelvoitteella,
ilman jokaiseen virkamieheen kohdistuvaa ruotsivelvoitetta!
Tämä ei kavenna ruotsinkielisten oikeuksia millään tavalla, mutta poistaa suomenkieliseltä lähtökohtaisen ruotsivelvollisuuden!

Vertaa: Jos haluat Brasilian-vientipäälliköksi, on osattava portugalia.

Mutta eikö kaikilla pidä olla oikeus ryhtyä vientipäälliköiksi,
kun kerran kaikilla on oikeus
ryhtyä virkamieheksi ?

Mikä virkamiehen urassa on perusoikeus, johon kaikkien pitää päästä ??

Kyseessä on jo meemi-tasoinen "peruste", todellisuudessa tekosyy..

[Ajatuspaja]

Ai niin, se kaikkein ilmeisin kysymys..

Eikö ruotsia opi enää aikuisiällä, jos päättää ryhtyä virkamieheksi ?

[NRR]

Tuntuu inhottavalta ajatella, että pakkoruotsijatkumoon lisättiin 70-luvun lopulla silloisen tutkinnonuudistuksen osana pakkovirkaruotsi, joka ei aiemmin ollut pakollinen, selkeästi vain perusteeksi alempien koulutustasojen pakolle. Vasta tämän jälkeen on hiottu "pakko on oikeus"-retoriikkaa...

[Hansa]

Grahn-Laasonen mainitse opetussektorin uudistamisesta useita keskeisiä tavoitteita, jotka kaikki osaltaan edellyttävät ruotsin pakollisuuden höllentämistä:

- Valtion budjetissa 10 miljardin vaje, säästötarve on valtava, siksi pakko tehdä rakenteellisia uudistuksia myös koulusektorilla
- koulutksessa on huomioitava tulevaisuuden tarpeet (EU-Suomi tarvitsee enemmän monien eri kielten osaamista)
- turhan säätelyn purkaminen (kunnille, alueille, opppilaitoksille,yliopistoille lisää vapautta päättää opetustarjonnastaan)
- jäykän järjestelmän purkaminen, yksilöllisempien polkujen salliminen
- ammatillisella puolella oppimista siirrettävä työpaikoilla tapahtuvaksi (miten siellä oppii ruotsia, kun sitä ei siellä edes käytetä)
- Työmarkkinoiden tarve huomioitava (elinkeinoelämä ja julkinen hallinto tarvitsevat monia eri kieliä puhuvia työntekijöitä)
- Suomessa pitää saada lisää korkeampaa osaamista (isättävä resursseja tärkeämmille substanssiopinnoille, höllennettävä ylimitoitettua, yksipuolista kielenopetusta)

[NRR]

Grahn-Laasonen mainitse opetussektorin uudistamisesta useita keskeisiä tavoitteita, jotka kaikki osaltaan edellyttävät ruotsin pakollisuuden höllentämistä:

- Valtion budjetissa 10 miljardin vaje, säästötarve on valtava, siksi pakko tehdä rakenteellisia uudistuksia myös koulusektorilla
- koulutksessa on huomioitava tulevaisuuden tarpeet (EU-Suomi tarvitsee enemmän monien eri kielten osaamista)
- turhan säätelyn purkaminen (kunnille, alueille, opppilaitoksille,yliopistoille lisää vapautta päättää opetustarjonnastaan)
- jäykän järjestelmän purkaminen, yksilöllisempien polkujen salliminen
- ammatillisella puolella oppimista siirrettävä työpaikoilla tapahtuvaksi (miten siellä oppii ruotsia, kun sitä ei siellä edes käytetä)
- Työmarkkinoiden tarve huomioitava (elinkeinoelämä ja julkinen hallinto tarvitsevat monia eri kieliä puhuvia työntekijöitä)
- Suomessa pitää saada lisää korkeampaa osaamista (isättävä resursseja tärkeämmille substanssiopinnoille, höllennettävä ylimitoitettua, yksipuolista kielenopetusta)

Hyvin poimittu!

Ja tässä ei ole vielä huomioitu maahanmuuttajanuirten kotikielenopintoja ja heidän sekä erityisoppklaiden oikeutta opiskeluun, joka rakentuu heidän vahvuuksilleen eikä vain pyri karsimaan heitä jatkosta.

[NRR]

Hesarin artikkelia seuranneessa keskustelussa on kommentti, jossa pureudutaan pohjoismaisuusvaatimukseen:

"Ruotsin kieli on suomalaisille hyödyllinen jo pohjoismaisen identiteetin kannalta." 

Minulla ei ole pohjoimaista identiteettiä, vaan suomenkielinen identiteetti, joten en tarvitse ruotsin kieltä. 

Jos minulla olisi pohjoismainen identiteetti, niin minulle ei tarvitsisi pakottaa ruotsin kieltä, vaan opettelisin sitä vapaaehtoisesti.

Jos minulla ei ole pohjoimaista identiteettiä eikä ruotsin kielen pakottamiselle ole olemassa riittävästi rationaalisia perusteluja, vaan ruotsia pakotetaan identiteetin perusteella, on kyseessä ihmisoikeusloukkaus. 

Pakkoruotsi on ihmisoikeusloukkaus, jossa pakkoruotsin kannattajat haluavat pakottaa oman identiteettinsä muille suomalaisille. Pakkoruotsi on rasismia, jossa pakkoruotsin kannattajat katsovat, että suomalaisuus ja suomenkielisyys ei ole kelvollinen identiteetti, vaan se pitää korvata pohjoismaalaisella identiteetillä, tai kuten RKP sanoo, ruotsalaisuudella. 

"Ilman välttävääkin ruotsin kieltä Suomen olisi hyvin vaikeaa puolustaa asemaansa pidemmän päälle viidentenä pohjoismaana." 

Jos Suomi on Pohjoismaa, niin silloin suomi on yksi pohjoismainen kieli ja tällöin sinun logiikallasi loogisempaa on se, että suomea aletaan pakottaa muille pohjoismaalaisille.

Lisäksi Suomi ja suomalaiset ovat kaksi eri asiaa. Suomi ei tee pohjoismaista yhteistyötä, vaan sitä tekee pieni joukko suomalaisia ihmisiä, lähinnä virkamiehiä.

"Vaikka monet suomalaiset onnistuisivatkin hankkimaan erinomaiset saksan, ranskan, espanjan tai kiinan kielen taidot, ei Suomi silti maantieteensä takia voi solmia samanlaisia suhteita näihin maihin kuin omiin lähinaapureihimme."

Ei tarvitsekaan, vaan kyse on sivistyksestä ja kaupankäynnistä. Saksa ja ranska ovat Euroopan sivistyskieliä, toisin kuin ruotsi, ja espanjaa ja kiinaa tarvitaan kaupankäynnin takia. Ruotsin kanssa Suomella on niin hyvät suhteet, ettei niiden ylläpitämiseen Suomessa tarvitse osata ruotsia sen enempää, kuin Ruotsissa tarvitsee osata suomea, vaan ylläpito sujuu englanniksi.

[NRR]

Yritin itsekin osallistua tuohon hesarin keskusteluun:

Missään maailmassa ei ole meidän pakkoruotsimme kaltaista kaikille pakollista pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon. On järjetöntä sitoa jo valmiiksi harvinaista kieltä puhuvaa kansaa toiseen pieneen kieleen. Pakko tuli yllättävän lehmänkaupan myötä -68, sillä ei ole galluppien mukaan ollut päivääkään ihmisten enemmistön kannatusta. Ei pahaa sanaa ruotsin kielestä, mutta pakkoruotsille ei ole perusteita, kansalliskielinimike ei pakkoa edellytä. Ei sitä edellytä myöskään perustuslaki, sen totesi oikeusministerinä ollessaan Brax.

Vastaus tuli heti:

Ruotsinkieli ei ole Suomessa mikään "pieni vähemmistökieli", jota vertaamalla "muuhun maailmaan" voisi perustella yhtään mitään. Ruotsinkieli on suomalaisten toinen kansalliskieli.

Siis viiden prosentin äidinkieltä ei saa kutsua pieneksi vähemmistökieleksi eikä sen asemaa saa verrata muuhun maailmaan! Miten nämä pakon puolustajat oikein näkevät maailman?

[NRR]

Sama pakon puolustaja, joka oli kieltänyt puhumasta pienestä vähemmistökielestä, kirjoitti toisessa viestissä esiin todellisen lähtökohtansa:

"Minua vaan häiritsee tämä "vapaaseen valintaan" naamioitu tavoite sortaa ja alentaa niitä Suomen kansalaisia, joiden kotikieli on se kahdesta kansalliskielestämme, jota enemmistö ei puhu.

Hänelle vastattiin hyvin:

Suomalaiset vaativat, globalisoituneessa maailmassa, täysin praktisin perustein, että lastemme tulee saada saavat valita mitä vieraita kieliä he opiskelevat. Suomen kansainvälistymisen vastustajat, tahot jotka haluavat kääntää historian pyörää taaksepäin vastustavat vaadetta tunnepohjaisesti. 

Tänään tehtävät päätökset koululaisten oikeudesta valita opiskelemansa vieraat kielet realisoituvat alkaen 10 - 15 vuoden kuluttua kielten opiskelua aloittavien koululaisten tullessa työelämään ja vaikuttavat maan menestymiseen kyseisestä ajankohdasta eteenpäin. En todellakaan ymmärrä Suomen 1400 - luvun tai 1800 - luvun historian liittymää tämän päivän koululaisten oikeuteen valita opiskelemansa vieraat kielet.

Tähän pakon puolustaja vastasi:

Tässä me valitettavasti puhumme toistemme ohi. Ruotsinkielen asema Suomessa on paljon isompi asia kuin kouluopetuksen "vieras kieli" ja "lasten vapaaehtoinen valinta". 

Emme pääse keskustelussa eteenpäin näistä asetelmista.

Eli loppujen lopuksi pakon perusteena on vain "ruotsin kielen asema Suomessa".

[NRR]

Vielä yksi kommentti, joka varmasti pakon ymmärtäjien joukossa koetaan vihamieliseksi vaikkei se sitä ole:

Vaikkei historia kuulukkaan kielikeskusteluun, hämmästyttää aina miten samanlaisia ovat vironvenäläisten ja Suomen ruotsinkielisten asenteet ja käsitykset maidensa valtaväestöstä.

Narvan nashit kieltävät koko virolaisuuden ikäänkuin se olisi vain NL:n hyväntahtoisuuden sivutuote. Samanlainen asenne suomalaisuuteen näkyy RKP:läisten svekomaanien mielipiteissä. Kumpikaan vähemmistö ei ole selvästikkään kotonaan.

Kenellekkään muulle ei liene epäselvää, että vaikka mustapäiden veljeskunta hallitsi Viroa, siellä olivat olemassa virolaiset heimot, kansa ja heidän kulttuurinsa. Ne olivat olleet olemassa jo ennen valloitusta ja muodostivat perustan myöhemmin valtiolle nimeltä Viro. Aivan sama juttu suomalaisten heimojen, Suomen ja svealaisten (Ruotsin) imperialistisen valloitus/ryöstöretken suhteen.

Suomessa ruotsi ei ole kansalliskieli kansan mielissä, mikä näkyy siinä, että sitä joudutaan pakottamaan. Suomalaisten olisi varmaankin helpompi hyväksyä saame kansalliskieleksi. Tietysti ilman pakko-opetusta.

Pakkoruotsi kuuluu historiaan aivan kuten pakkovenäjä. Sen säilyvyys on mittari korruption elinvoimasta Suomessa.

[NRR]

Ja pakon puolustaja päätyy summaamaan maailmankuvaansa näin:

Kuittaan keskustelut toteamalla, että vapaaehtoinen kouluruotsi sopii minulle erinomaisesti, jos eduskunnan enemmistö sellaisesta joskus päättää.

Pysytään siis asialinjalla jatkossakin ja suhtaudutaan tasa-arvoisesti molempiin kansalliskieliimme. Ilman Ruotsia Suomea ei olisi sen enempää kuin vaikkapa inkeriläisiä tai muita Uralilla eläviä suomensukuisten heimojen jäänteitä.

On hyvä muistaa, että jopa suomenkieli on ruotsinkielisten suomalaisten luomaa yleiskieltä silloisten erilaisten suomensukuisten murteiden pohjalta.

Itse olen muuten umpisuomalainen juntti, jonka ruotsinkielen taito on sitä, mitä yli 50 vuotta sitten kirjoitetusta, heikosta approbaturista on muistiin jäänyt. 

Koulun kielenopetusta ei pidä minun mielestäni ajaa sellaisilla, vääristelevillä, jopa rasistisilla vihapuheilla, millaisia keskustelupalstoilla usein näkee.

Mitä tämä on?

[Jaska]

Olipas siellä aivopesty fanaatikko.

[masa]

Sanni ressukka, tämä nykyinen opetusministerimme, nuori nainen on vain Stubbin tykinruokaa. Stubb näyttää
heittävän nuoren naisen yksikseen uimaan todella hyisiin vesiin. Koulutuksen 500 mio€ leikkaukset
ovat aivan vastaava poliittinen päätös kuin pakkoruotsin ylläpitäminen: poliitikot hoitavat omia tukijoitaan
sen sijaan, että ajattelisivat koululaisten tulevaisuutta. Mielestäni äänestysikä tulisi laskea 16 vuoteen, jotta poliitikot noteeraisivat
myös koululaisten tulevaisuuden/edut päätöksiä tehdessään.