Vantaa: englantia 1.luokalta alkaen

[TK]

Vantaa aloittaa englannin opettamisen jo ensimmäiseltä luokalta: http://www.hs.fi/kaupunki/a1305961859390

Hyvä Vantaa!

[NRR]

Niin tunnin ajan laulua ja leikkiä englanniksi kahden vuoden ajan. Ne kaksi tuntia Helsinki sijoitti pakkoruotsiin. Kummassa kaupungissa kuunneltiin perheiden toiveita? Kumpi kaupunki voi käyttää valintaansa osana kauoungin profiilin korotusta?

[Jaska]

Vihdoinkin tätä kunnallisen kielirajoittamisen mahdollistavaa porsaanreikää käytetään myös ruotsin asemaa vastaan! Tätä minä talvella kaipasinkin. Palasin kevätlaitumilta Blogistanian hikisille vuorille:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... 1-englanti

[NRR]

Jaskan blogissa keskustelija esittää kysymyksen:

Mitenkähän "Vapaa kielivalinta" suhtautuu päätökseen uudesta pakollisesta kielestä sekä A2-kielten valinnanvaraisuuden rajoittamiseen?

Mielenkiintoista puhua toisista "kielipakottajina" kun samalla komppaa pakollista englannin opiskelua.

Jaska ei nähdäkseni ottanut kantaa kaikille yhteisen englannin puolesta vaan totesi, että Vantaalla mahdollisuuksia kuntakohtaiseen suunnitteluun ei kerrankin ole käytetty pakkoruotsin vahvistamiseen.

Itse pidän englantia niin keskeisenä kielenä, ettei sen pakollisuus ole ongelma - kunhan siitä saa vapautuksen tarvittaessa. Nythän pakkoruotsin ongelmat kärjistyvät myös siksi, ettei siitä saa vapautusta millään ilveellä, vaikka lapsen ja nuoren opinnot sitä vaatisivat (esim. perheen monikielisyys, oppimisvaikeudet, maahanmuuttajatausta).

Jos vieras kieli aloitetaan ekalla, ei vielä useinkaan tiedetä oppilaiden taipumuksia ja tulevia ongelmia. Siksi vieraan kielen opinnot ekalla täytyy järjestää hyvin leikinomaisiksi. Tässä vaiheessa ei ole hyvä sitoutua erikoisiin kieliopintoihin, joista ei ole mahdollisuus vaihtaa pois.

A1-englannilla mahdollistetaan laajempi valikoima A2-kieliä. Koska ruotsi on pakollinen B1-kieli, sen sijoittaminen myös A2-kieliin hajottaa kohtuuttomasti valintoja. On mahdotonta järjestää vapaata kielivalintaa pakkoruotsin vallitessa.

Jos taas ruotsi olisi muiden kielten tapaan valinnainen, jokaisessa suuren kunnan koulussa voisi olla tarjolla kolme vaihtoehtoa A1- ja A2-kieliksi. Ruotsi sijoittuisi silloin näihin luontevasti, mikäli vanhemmat niin haluaisivat. Halutun kieliryhmän perässä voisi myös muuttaa kunnan sisällä. Aluksi ruotsi voisi olla jopa ns. subjektiivinen oikeus, eli ruotsinryhmä järjestettäisiin tavalla tai toiselle kaikille halukkaille.

Tietysti ongelmana siirtymävaiheessa on pakkoruotsin aiheuttama pitkäaikainen vinoutuma kielten opettajien pätevyyksissä. Lähes kaikki kouluun sijoittuneet ovat joutuneet pätevöitymään ruotsiin.

Vantaa on lähtenyt hienosti toiselle tielle kuin Helsinki, jossa ruotsia painotetaan muun kustannuksella (siis kolmasosa tunteja lisää ruotsiin, mitään vastaavaa panostusta en ole nähnyt sitten terveystiedon tulon koululle). Vantaa toivottavasti seuraa vanhempien toiveita ja sieltä saadaan myös tietoa siitä, aiheuttaako kaikille yhteinen A1-englanti ongelmia ja vastustusta.

[Jaska]

Jaskan blogissa keskustelija esittää kysymyksen:

Mitenkähän "Vapaa kielivalinta" suhtautuu päätökseen uudesta pakollisesta kielestä sekä A2-kielten valinnanvaraisuuden rajoittamiseen?

Mielenkiintoista puhua toisista "kielipakottajina" kun samalla komppaa pakollista englannin opiskelua.

Jaska ei nähdäkseni ottanut kantaa kaikille yhteisen englannin puolesta vaan totesi, että Vantaalla mahdollisuuksia kuntakohtaiseen suunnitteluun ei kerrankin ole käytetty pakkoruotsin vahvistamiseen.

Itse pidän englantia niin keskeisenä kielenä, ettei sen pakollisuus ole ongelma - kunhan siitä saa vapautuksen tarvittaessa. Nythän pakkoruotsin ongelmat kärjistyvät myös siksi, ettei siitä saa vapautusta millään ilveellä, vaikka lapsen ja nuoren opinnot sitä vaatisivat (esim. perheen monikielisyys, oppimisvaikeudet, maahanmuuttajatausta).

Jos vieras kieli aloitetaan ekalla, ei vielä useinkaan tiedetä oppilaiden taipumuksia ja tulevia ongelmia. Siksi vieraan kielen opinnot ekalla täytyy järjestää hyvin leikinomaisiksi. Tässä vaiheessa ei ole hyvä sitoutua erikoisiin kieliopintoihin, joista ei ole mahdollisuus vaihtaa pois.

A1-englannilla mahdollistetaan laajempi valikoima A2-kieliä. Koska ruotsi on pakollinen B1-kieli, sen sijoittaminen myös A2-kieliin hajottaa kohtuuttomasti valintoja. On mahdotonta järjestää vapaata kielivalintaa pakkoruotsin vallitessa.

Jos taas ruotsi olisi muiden kielten tapaan valinnainen, jokaisessa suuren kunnan koulussa voisi olla tarjolla kolme vaihtoehtoa A1- ja A2-kieliksi. Ruotsi sijoittuisi silloin näihin luontevasti, mikäli vanhemmat niin haluaisivat. Halutun kieliryhmän perässä voisi myös muuttaa kunnan sisällä. Aluksi ruotsi voisi olla jopa ns. subjektiivinen oikeus, eli ruotsinryhmä järjestettäisiin tavalla tai toiselle kaikille halukkaille.

Tietysti ongelmana siirtymävaiheessa on pakkoruotsin aiheuttama pitkäaikainen vinoutuma kielten opettajien pätevyyksissä. Lähes kaikki kouluun sijoittuneet ovat joutuneet pätevöitymään ruotsiin.

Vantaa on lähtenyt hienosti toiselle tielle kuin Helsinki, jossa ruotsia painotetaan muun kustannuksella (siis kolmasosa tunteja lisää ruotsiin, mitään vastaavaa panostusta en ole nähnyt sitten terveystiedon tulon koululle). Vantaa toivottavasti seuraa vanhempien toiveita ja sieltä saadaan myös tietoa siitä, aiheuttaako kaikille yhteinen A1-englanti ongelmia ja vastustusta.

Hauska on myös seurata sosiologisesta näkökulmasta tilanteen kehitystä: naapurikunnat, hyvät keskinäiset liikenneyhteydet... Ryhtyvätkö pakkoruotsia vastustavat lapsiperheet muuttamaan Helsingistä Vantaalle? Lisäpontimina mm. halvemmat vuokrat, rauhallisempi ja luontoisampi naapurusto jne.

[Jaska]

Heti pääsin selventämään trolli-Saloselle:

Janne Salonen on tunnettu asenteellinen trolli, jonka kokeiluluontoisesti päästin taannoin pannasta. Hän ei yleensä edes yritä tai halua ymmärtää mitä sanotaan, vaan rakastelee omia tulkintojaan toisten sanomisista. Mutta rautalankaa silti muita lukijoita varten:

1. Kyse on siitä, että minä kielivapauttajana vastustan kunnallistasolla tapahtuvaa kielirajoittamista.
2. Kielirajoittamisen aloittivat pakkoruotsittajat tekemällä muutamassa kunnassa suomenkielisille ruotsista pakollisen A1-kielen.
3. Koska kielipakottajat ovat niin puolueellisia ja oman propagandansa ja aivopesunsa sokaisemia, he eivät näe mitään väärää tällaisessa rajoittamisessa.
4. Siksi olen toivonut, että jokin kunta peilaisi tilannetta, eli rajoittaisi kieliä niin ettei ruotsia enää saisi ottaa A1-kieleksi.
5. Nyt Vantaa teki juuri näin, ja tekopyhä pakkoruotsittaja Anette Karlsson tuohtui päätöksestä - vaikka ei kyennyt näkemään mitään väärää alkuperäisissä rajoittamisissa, KOSKA NIISSÄ SUOSITTIIN RUOTSIN KIELTÄ.
6. Samalla olen toivonut, että tämä kunnallisen kielirajoittamisen mahdollistava porsaanreikä tukitaan, koska MINÄ EN KANNATA MYÖSKÄÄN PAKKOENGLANTIA. Emme edes tarvitse sitä, koska kaikki lukevat englantia vapaaehtoisestikin.

Joko Janne pääsee kärryille? Vai tarvitaanko lisää rautalankaa?

[NRR]

JEA palasi kommentoimaan Jaskan blogiin. Vähättelevä sävy ja tutut epäilyt: mitäs ne päivänsäteet ja menninkäiset taas, löytyykö samaa intoa kaataa pakkoenglantia kuin pakkoruotsia, kielivapaus on vain kunnan päättäjien vapautta...

Pakkoruotsin ymmärtäjien kanssa keskustelu palaa näköjään aina lähtöasetelmiin. Heidän maailmankuvansa perustana on vilpitön usko siihen, että
- ruotsinopinnot ovat suomalaiselle aina etu
- ruotsi on avain historiaan, portti muihin kieliin ja silta länteen
- pakollinen ruotsi ei ole mistään poissa.
Tältä pohjalta katsotaan, että suomalaisten tulee lukea lisää kieliä mutta ruotsi tulee aloittaa niin varhain kuin mahdollista.

Entä jos kieliopinnot voivat olla yksilölle etu vain, mikäli ne tukevat oppilaan yksilöllisiä tarpeita: taitoprofiilia, taustaa, mielenkiintoa ja tavoitteita.
Entä jos englanti onkin avain, portti ja silta, ja juuri siksi jopa se voi olla valinnainen, koska se kuitenkin tulee valituksi?
Entä jos ei olekaan yhtä vaativaa opiskella pelkkää venäjää kuin sekä ruotsia että venäjää?

Tietysti kunnassa voidaan tarjota ja toteuttaa vain rajallinen määrä eri A-kieliä. Niin kauan kuin ruotsi on pakollinen B-kielenä, on tuhlausta tarjota sitä myös A-kielenä, vaikeuttaa ryhmien jakoa ja lukujärjestyksiä. Mitään niin pientä ryhmää ei yläkoulussa ole kuin A-ruotsin ryhmät - olen nähnyt kolmen oppilaan ryhmiä, kun oikeus jatkaa A-ruotsia säilyy myös koulua vaihdettaessa.

A-kielten määrää voidaan jatkossa lisätä kehittämällä tietokoneavusteista etäopetusta myös alakouluun. Näin tulisi saada esimerkiksi kattava kotikielenopetus (mielellään materiaalit koko EU:n tasolla).

Kieliopintojen vapautumista on jo se, että perhe voi hakeutua sellaisen koulun lähelle, josta toivottu kielivalikoima löytyy. Kaikkien koulujen ei tarvitse voida tarjota kaikkea.

Ruotsin vapaaehtoisuus on avain koko kieltenopetuksen kehittämiseen.

[Jan-Erik Andelin]

löytyykö samaa intoa kaataa pakkoenglantia kuin pakkoruotsia

Niin löytyykö? Onhan erilaisia vapausargumentteja pakollista ruotsia vastaan kaivettu niin monen kiven alta, että nyt kyllä selkeää onko pakollinen englanti sitten oikeasti samasta periaatteesta saman edessä. Tosin nyt puhutaan vain yhden Vantaan ratkaisusta, kun pakollinen ruotsi taas on edelleen valtakunnallinen. Toisaalta Raaseporin ratkaisu viedä molemmat kotimaiset kielet A1-kielinä ekaluokkaan oli sekin vain paikallinen ratkaisu, mutta mollattiinpa sekin päätös tällä palstalla laveastikin hirveän eliitin hirveäksi tempuksi.

Joten nyt selviää onko ns. vapaa kielivalinnan aate oikean valinnanvapauden projekti, vai pelkästään huonosti pressuiltu ja peitelty kasa ruotsinvastaisia ideoita.

Pakkoruotsin ymmärtäjien kanssa keskustelu palaa näköjään aina lähtöasetelmiin. Heidän maailmankuvansa perustana on vilpitön usko siihen, että
- ruotsinopinnot ovat suomalaiselle aina etu
- ruotsi on avain historiaan, portti muihin kieliin ja silta länteen
- pakollinen ruotsi ei ole mistään poissa

En jaksa palata tuohon keskusteluun. Totean vain, että englannin puolustaminen sisältää juuri samanlaista idealismia, neuvostohenkistä gagarinretoriikka, jonka mukaan valoisa tulevaisuus loistaa, ei tällä kertaa globaalin sosialismin auringosta, vaan kelttiläisen maailmankielen. Siitä innosta syntyykin sellaisia lausahduksia kun

Emme edes tarvitse [pakollista englantia], koska kaikki lukevat englantia vapaaehtoisestikin.

Niinpä niin, ja Stahanov teki 14:n neuvostotyöläisen työt. Jaska tosin vastustaa ns. pakkoenglantia, mikä laskettakoon hänen kunniakseen, jos halutaan oikeasta kielivapaudesta puhua.

Englannin ihannoiminen tulee johtamaan nopeaan suomen kielen katoamiseen esim. kaupallisella palvelualalla. Kymmenen vuoden sisällä Suomen palveluyrittäjät ovat todenneet, että suomalaiset osaavat englantia nin hyvin, että maahan muuttanutta työvoimaa voi palkata vaatimatta heiltä enemmän kuin kassakoneella puhuttavaa kapulasuomea; kiitos, näkemiin, luvut ja numerot. Sanokaa minun sanoneeni. You heard it from me.

[Jan-Erik Andelin]

Paikallisena kieliuutisena Porvoon suomenkielisissä kouluissa halutaan kieliohjelmaa, jossa

- A1-englanti alkaa 2. luokalta
- A2-ruotsia myöhennetään niin, että se alkaisi 6. luokalta pitkällä A-oppimäärällä rinnakkain pakollisen B1-ruotsin kanssa

Vanhempien ja opettajien keskuudessa on vastustettu tätä niin, että lopullinen päätös siirtyi kesän yli.

Porvoossa ns. Raaseporin ratkaisu aloittaa molemmat kotimaiset kielet 1. luokalta keräsi vain muutaman valtuutetun tuen, eikä hankkeesta ole kuulunut mitään.

[TK]

Suomessahan ei ole pakkoenglantia. Silti lähes kaikki haluavat valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin. Ihmiset tietävät, että englanti on tarpeellinen kieli nykymaailmassa, ilman englannin osaamista on vaikea tulla toimeen millään alalla.

Englantia luetaan kaikissa Pohjoismaissa. Englannista on tullut Pohjoismaiden yhteinen "toinen kotimainen" kieli, yhteinen kommunikointikieli. Tämä on todellisuutta.

Onko englanti sitten johtanut Ruotsissa ruotsin kielen katoamiseen, Norjassa norjan kielen katoamiseen tai Tanskassa tanskan kielen katoamiseen? Ei ole. Englannin osaaminen tai "englannin ihannointi", kuten suru Andelin asian ilmaisee, ei ole johtanut kansallisten enemmistökielten katoamiseen tai näivettymiseen.

Pakkoruotsin osaaminen sen sijaan on näivettynyttä ja näivettyy koko ajan lisää. Kun pakkoruotsia ei todellisuudessa tarvita, niin sitä ei haluta edes opetella. Englanti on ohittanut pakkoruotsin aikaa sitten tavallisessa arkielämässä - surujen on vain erittäin vaikea myöntää tätä asiaa.

[Jan-Erik Andelin]

TK se vaan tirisee omassa vanhassa ruotsinkaunassaan ja todistaa tahtomattaan (tai ehkä todennäköisimmin ymmärtämättään, että näin käy) sen minkä juuri kirjoitinkin.

[Noustenmaa]

TK se vaan tirisee omassa vanhassa ruotsinkaunassaan ja todistaa tahtomattaan (tai ehkä todennäköisimmin ymmärtämättään, että näin käy) sen minkä juuri kirjoitinkin.

Kirjoita nyt ne kaunaiset lauseet seuraavaan kommenttiisi. Minä en niitä TK:n tekstistä löytänyt.
Siis ensin poistetaan tosiasiat kirjoituksesta ja sitten jälellä olevasta pitäisi löytyä ne kaunat.

[Jaska]

löytyykö samaa intoa kaataa pakkoenglantia kuin pakkoruotsia

Niin löytyykö? Onhan erilaisia vapausargumentteja pakollista ruotsia vastaan kaivettu niin monen kiven alta, että nyt kyllä selkeää onko pakollinen englanti sitten oikeasti samasta periaatteesta saman edessä. Tosin nyt puhutaan vain yhden Vantaan ratkaisusta, kun pakollinen ruotsi taas on edelleen valtakunnallinen. Toisaalta Raaseporin ratkaisu viedä molemmat kotimaiset kielet A1-kielinä ekaluokkaan oli sekin vain paikallinen ratkaisu, mutta mollattiinpa sekin päätös tällä palstalla laveastikin hirveän eliitin hirveäksi tempuksi.

Minä ainakin vastustan edelleen pakkoenglantia, ja sehän olisi täysin turhakin.

Raaseporin ratkaisua mollattiin, koska se asetti suomen- ja ruotsinkieliset eri viivalle:
- se ei vaikuttanut ruotsinkielisiin, jotka muutenkin ottivat suomen ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen.
- se vaikutti vain suomenkielisiin, jotka haluavat ottaa englannin mutta joutuvatkin ottamaan ruotsin ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen.

Ymmärrätkö?

Päättäjiä ei kuitenkaan kiinnostanut, koska ruotsin kieli hyötyi. Saa nähdä kiinnostaako nyt, kun Vantaa tekee toisin päin ja ruotsinkieliset kärsivät. Sitä minä olen koko ajan toivonut, että tällä tavoin peilaamalla saataisiin päättäjämme tukkimaan tämä porsaanreikä, jonka avulla kielivalintoja hirtetään entistä ahtaammalle.

KUNNILLA PITÄISI OLLA MAHDOLLISUUS LISÄTÄ VALINNANVAPAUTTA, EI KURISTAA SITÄ OLEMATTOMIIN!

[TMK]

"Englannin ihannoiminen..." Tähän voisi sopia sen yhden vertaus lukutaidottomaan intialaistyttöön (vai mikä se oli), sillä nykyajan maailmassa englantia osaamaton on erittäin huonossa asemassa. Äitini ainakin on aina asiaa harmitellut, vaikka on lukenut ruotsinsa ja saksallakin pärjää; hänen koulussaan ei kai tarjottu englantia.

[NRR]

löytyykö samaa intoa kaataa pakkoenglantia kuin pakkoruotsia [lainaus JEA:lta]

Niin löytyykö? Onhan erilaisia vapausargumentteja pakollista ruotsia vastaan kaivettu niin monen kiven alta, että nyt kyllä selkeää onko pakollinen englanti sitten oikeasti samasta periaatteesta saman edessä. ---
Joten nyt selviää onko ns. vapaa kielivalinnan aate oikean valinnanvapauden projekti, vai ---
Kymmenen vuoden sisällä Suomen palveluyrittäjät ovat todenneet, että suomalaiset osaavat englantia nin hyvin, että maahan muuttanutta työvoimaa voi palkata vaatimatta heiltä enemmän kuin kassakoneella puhuttavaa kapulasuomea; kiitos, näkemiin, luvut ja numerot. Sanokaa minun sanoneeni. You heard it from me.

Täh, sanoo itkevä pakkoruotsiäiti, eikä ymmärrä mitään.

Onko niin, että kun monessakin maassa on kaikille pakollinen englanninopetus, niin yhtä hyvin noissa maissa voisi olla pakkoruotsi? Ovatko englanti ja ruotsi verrannollisia käytettävyyden ja kielivapauden kannalta?

Tähän asti pakkoruotsin ymmärtäjät ovat vakuuttaneet, että pakkoruotsi vain parantaa oppilaiden kykyä omaksua englantia. Nytkö ollaankin sitä mieltä, että pakkoruotsi suojaa liialta englannin osaamiselta, mikä on hyvä, koska englannin osaaminen on tappamassa suomen kielen?

Kielivapaus lähtee oppilaiden todellisista tarpeista, onko se väärä lähtökohta kieltenopiskelussa?