Sipilä ja Soini alueellisten kokeilujen kannalla, Stubb empi

[JV Lehtonen]

Ylen ruotsinkielisessä tentissä Sipilä oli jo oppinut ruotsia, mistä oltiin tyytyväisiä.

Antti Rinne puolusti ponnekkaasti kokeilujen torppaamista vetoamalla
kahteen kansalliskieleen, mikä aiheutti (ruotsinkielisessä) sosiaalisessa mediassa tyytyväisiä kommentteja.

Alueellisen kokeilun osalta Stubb oli sekä puolesta että vastaan,
ja tarjosi vanhaa malliaan "kaksi vierasta kieltä ensimmäiseltä luokalta",
mutta ei maininnut, että toisen pitää olla ruotsi..

Onko Stubbin ajatus realistinen ?

Onko ekaluokkalainen valmis aloittamaan äidinkielen lisäksi kaksi muuta kieltä ?

Mikä on kansainvälinen kokemus ? Arkiympäristössä lapsi oppii kolme kieltä vaivatta, jos
vanhemmat puhuvat eri kieliä ja ympäristö vielä jotain muuta kieltä,
mutta jos oma perhe on yksikielinen ja ympäristö on yksikielinen ?

Perusasiaahan tämä ei muuta: kielet pitää itse saada valita!

[NRR]

Stubb --- tarjosi vanhaa malliaan "kaksi vierasta kieltä ensimmäiseltä luokalta",
mutta ei maininnut, että toisen pitää olla ruotsi..

Onko Stubbin ajatus realistinen ?

Onko ekaluokkalainen valmis aloittamaan äidinkielen lisäksi kaksi muuta kieltä ?

Minusta ajatus kaikkia koskevasta kahden vieraan kielen aloittamisesta ekalta on aika hurja. Monen kohdalla äidinkielikin on vielä hakusessa.

Tuttu kieltenopettaja, jonka tyttärellä on kielen oppimisen ongelma, ei antanut tytön aloittaa toista vierasta kieltä koko alakoulun aikana. Vaikka hän siis itse olisi pystynyt opettamaan kotona molempia kieliä!

Tosin monessa Steinerkouluissa alkaa ekalta kaksi vierasta kieltä ja vielä kolmas hiukan myöhemmin. Mutta Steinerkoulu on kokonaan oma maailmansa: ei kirjoja, paljon satuja ja leikkejä, ei numeroarviointia,...

[NRR]

Sipilä ja Soini alueellisten kokeilujen kannalla

Oliko mitään puhetta siitä, mitä nämä alueelliset kokeilut ovat?
Peruskoulussa venäjää itärajalla vai mahdollisuus tarjota useampaa valinnaiskieltä läpi koulupolun vaikkapa Tampereella?

[JV Lehtonen]

http://www.mealingua.fi/lastenhoito/


Hyvä työllistymismahdollisuus esim. maahanmuuttajille ja samalla kielivaranto kasvaa.
Mutta 2 VIERASTA kieltä kaikille ekalta on minustakin kyllä aika haastavaa..

MeaLingua-menetelmä on kehitetty 2-8 -vuotiaille lapsille opettajien ja tutkijoiden yhteistyönä. Vierasta kieltä opitaan leikinomaisesti ja hauskasti Mea Lingua-nuken avulla.

MeaLingua tuo uuden ulottuvuuden lasten hoitajan työpäivään. Se antaa kielitaitoiselle hoitajalle mahdollisuuden
• osallistua antoisaan täydennyskoulutukseen ja oppia hauska, mutta tieteelliseen tutkimukseen perustuva tapa opettaa vieraita kieliä alle kouluikäisille lapsille
• käyttää kielitaitoaan ja kehittää omaa työtään
• tarjota uudenlaista palvelua, jota vanhemmat arvostavat ja josta lapset riemuitsevat

[JV Lehtonen]

Sipilä ja Soini alueellisten kokeilujen kannalla

Oliko mitään puhetta siitä, mitä nämä alueelliset kokeilut ovat?
Peruskoulussa venäjää itärajalla vai mahdollisuus tarjota useampaa valinnaiskieltä läpi koulupolun vaikkapa Tampereella?

Kysymyksenasettelussa oli Itä-Suomi ruotsi-venäjä -kokeilu!
Ilmeisesti se halutaankin pitää asetelmana, vaikka kansanedustaja Kiuru
pyrkiikin saamaan oikeaa viestiä esille..

Eli mielenkiintoista seurata, miten seuraava eduskunta/hallitus tulkitsee..

Vastalauseessa eikä hyväksytyssä lausumassa puhuta mistään Suomen maantieteellisestä alueesta. Niissä ei mainita myöskään venäjän kieltä. Kieliä ei asetettu lausumassa tai sen perusteluissa vastakkain. Haglund sekoittaa haastattelussa turvallisuuspolitiikan ja kielipolitiikan keskenään, Kiuru toteaa tiedotteessaan.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Kiu ... kain-33812

[NRR]

Stubb --- tarjosi vanhaa malliaan "kaksi vierasta kieltä ensimmäiseltä luokalta",
mutta ei maininnut, että toisen pitää olla ruotsi..

Onko Stubbin ajatus realistinen ?

Onko ekaluokkalainen valmis aloittamaan äidinkielen lisäksi kaksi muuta kieltä ?

Minusta ajatus kaikkia koskevasta kahden vieraan kielen aloittamisesta ekalta on aika hurja. Monen kohdalla äidinkielikin on vielä hakusessa.

Tuttu kieltenopettaja, jonka tyttärellä on kielen oppimisen ongelma, ei antanut tytön aloittaa toista vierasta kieltä koko alakoulun aikana. Vaikka hän siis itse olisi pystynyt opettamaan kotona molempia kieliä!

Tosin monessa Steinerkouluissa alkaa ekalta kaksi vierasta kieltä ja vielä kolmas hiukan myöhemmin. Mutta Steinerkoulu on kokonaan oma maailmansa: ei kirjoja, paljon satuja ja leikkejä, ei numeroarviointia,...

Niin, Steinerkoulussa ryhmä on valikoitunut ja toisaalta koulu ei painota muuten tiedollista puolta - mikä on ok, kun kyse on vaihtoehtokoulusta, minne vanhemmat oman arvomaailmansa pohjalta lapset haluavat ja mistä voi milloin tahansa vaihtaa normikouluun, mikäli siltä tuntuu.

Tänäisessä lehdessä oli sen sijaan lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan haastattelu, missä hän arvioi, että lasten yhdenvertaisuus on rapautumassa. Esimerkiksi joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea tasolla, joka tarvitaan jatko-opintoihin. Lukutaidottomissa pojissa ovat Kurttilan mukaan yliedustettuina vieraskieliset lapset, joiden riski joutua koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on jopa viisinkertainen muihin verrattuna.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 07829.html

[JV Lehtonen]

Niin, Steinerkoulussa ryhmä on valikoitunut ja toisaalta koulu ei painota muuten tiedollista puolta - mikä on ok, kun kyse on vaihtoehtokoulusta, minne vanhemmat oman arvomaailmansa pohjalta lapset haluavat ja mistä voi milloin tahansa vaihtaa normikouluun, mikäli siltä tuntuu.

Miten muuten Steiner-koulu on ylipäätään mahdollinen, jos siellä on erilainen yleissivistyskäsitys kuin muissa kouluissa.
Kielivalinnan vapauttamisen estämistähän perustellaan sillä, että "lapsi joutuu eriarvoiseen asemaan, jos ei opiskele juuri ruotsia".
Eivätkö Steiner-koululaiset ja esim. kristillisen koulun oppilaat ole epätasa-arvoisia tuolla logiikalla, kun heitä ei tasapäistetä
muiden peruskoululaisten kanssa ??

Mitä eroa? Mitä samaa?

Miten steinerkoulu eroaa muista kouluista? Pääasiallinen ero on pedagogiikka. Muutamina selkeinä eroina muihin kouluihin voidaan nähdä:

Lähestymistapa: Steinerpedagogiikassa lähestytään opetettavia asioita kokonaisuudesta käsin.
Alkuopetus: Alkuopetus on päällisinpuolin verkkaista - koululaisentaitojen tärkeimpinä asioina pidetään sosiaalisten taitojen kehitystä.
Työtavat: Jakso-opetus läpi koko kouluajan, omien työvihkojen tekeminen osana oppimisprosessia, kerronnan suuri merkitys opettajan opetuksessa.
Oppiaineet: Tavallisten kouluaineiden lisäksi steinerkoulussa on muutama oma oppiaine, kuten eurytmia ja muotopiirustus.
Arviointi: Oppilaat saavat sanallisen arvioinnin läpi koko kouluajan. Numeroarviointi tulee sen rinnalle yläkoulussa.
Luokkayhteisö: Steinerkoulussa luokkayhteisö pysyy samana jopa 13 vuotta. Luokanopettaja opettaa suurimman osan aineista ensimmäiset 8 vuotta. Sen jälkeen kaikissa aineissa on aineopettajat.
Vanhempain yhteistyö: myös vanhemmat ovat samassa vanhempainpiirissä jopa 13 vuotta. Kouluyhteisössä on mahdollisuus tutustua hyvin opettajiin ja toisiin vanhempiin. Yhteistyö ja vertaistuki on luontevaa.

Koulu on valinta. Steinerkoulu on kaikille vanhemmille tietoinen valinta. Sen johdosta koulu on ehkä selkeämmin myös 'meidän juttumme' - asia jota vanhemmat haluavat tukea ja edistää.

Miksi tämä logiikka ei voisi toimia tavallisen koulun kieliopinnoissa: "kielten vapaa valinta on meidän juttumme"

[NRR]

Steinerkoulu on kaikille vanhemmille tietoinen valinta. Sen johdosta koulu on ehkä selkeämmin myös 'meidän juttumme' - asia jota vanhemmat haluavat tukea ja edistää.
Miksi tämä logiikka ei voisi toimia tavallisen koulun kieliopinnoissa: "kielten vapaa valinta on meidän juttumme"

Kaikkea muuta voi valita, kaikessa muussa voidaan joustaa - MUTTA pakkoruotsi on muka "oikeus", sen opetusta alakoulusta yliopistoon ei muka saa "riistää". Terveisiä Orwellille!

Syy tähän pakollisuuteen ja siihen, ettei edes vapautuksia voida myöntää, on tietysti tuo Lipposen julki lausuma pelko: "jollei ruotsi olisi pakollinen, eihän sitä kukaan valitsisi". Ja jos ruotsissa sallittaisiin pienikin jousto, kaikki vaatisivat joustoa. Vain pakottamalla vanhemmat pakottamaan lapsensa ruotsinopintoihin, koska muuten ei opinnoissa voi edetä, voidaan olla varmoja siitä, että ruotsi on jatkossakin portinvartija korkeamman koulutuksen ja eliittiin kuulumisen kohdalla.

Tämä taas takaa sen, että ruotsia äidinkielenään puhuvat voivat jatkossakin luottaa siihen, että heille on varattu keveämpi tie jatko-opintoihin sekä paremmat mahdollisuudet kulttuurin ja median piirissä. Ja tietysti sitten "ruotsin asema ei saa heikentyä", ei vaikka pakkoruotsin takia opinnoissaan vaikeuksiin joutuvia on enemmän kuin ruotsinkielisiä, joiden vuoksi näitä talkoita ylläpidetään.