Alle viidesosa kirjoittaa pakkoruotsin, poikia vähän

[NRR]

Propakko Savon Sanomat alkaa valmistella kampanjaa pakkoruotsin palauttamisesta yo-tutkintoon:

--- ylioppilastutkintolautakunnan ruotsin jaoksen puheenjohtaja Taina Juurakko-Paavola kertoo
---Vertailuun otetuissa viidessä maakunnassa ruotsin kirjoittaneiden prosenttiosuudet kaikista ylioppilaskokeisiin osallistuvista ovat laskeneet tasaisesti ja ovat nyt noin 20 prosentin tuntumassa.
---
Naisten osuus kirjoittajista on valtakunnallisesti noussut vapaaehtoisuuden jälkeen 64 prosentista noin 72 prosenttiin ja miesten osuus vastaavasti laskenut 36 prosentista 28:aan.
--- vapaaehtoinen osallistuminen ruotsin ylioppilaskokeeseen huonontaa nuorten ruotsin kielen taitoa, vaikka viisi pakollista kurssia ovat säilyneet samana kuin ennen vapaaehtoisuutta.
– Kun ruotsia ei ole pakko kirjoittaa, osa ei panosta alun alkaenkaan ruotsin opintoihin. He selviävät lukiosta huonoilla arvosanoilla ja heille tulee yllätyksenä se, että ruotsia on osattava jatko-opinnoissa. Se on korkeakouluille tosi iso ongelma.
Korkeakouluopintoihin kuuluu pakollisena valtionhallinnon kielitutkintoa vastaava ruotsin osaaminen eli niin sanottu virkamiesruotsin kurssi. Korkeakoulut joutuvat järjestämään valmentavia ruotsin kursseja, jotta opiskelijat selviäisivät pakollisesta virkamiesruotsista.
Ruotsin ylioppilaskokeen laistaminen johtuu Juurakko-Paavolan mukaan nuorten halusta päästä helpolla.
– Se näkyy esimerkiksi siinä, että terveystieto on suosittu aine ylioppilastutkinnossa, mutta kuinka moni tarvitsee niitä tietojaan myöhemmissä opinnoissaan. Nuoret eivät mieti, mistä olisi oikeasti hyötyä pitkällä tähtäyksellä.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/koti ... in/2005934

[Noustenmaa]

Kun tämä ikäluokka saadaan äänestysikään ja uurnille niin pakkoruotsi lähtee saman tien.

Eikä se ole opettajasta kiinni. Tämä on taas yksi muka selitys sille että nuoret ovat osanneet itse laittaa ruotsin sille kuuluvalle paikalle.

Miksei koskaan haastatella sitä joka ei panosta tähän turhuuteen?
Aina löydetään joku jonka mielestä ruotsi on niin ihkua ja niin helppoa.

Haastateltaisiin sellaista jonka mielestä ruotsi on myös helppoa mutta täysin turhaa eikä siihen siksi kannata panostaa.

[JV Lehtonen]

Luvut on laskettu kaikista kunakin vuonna kirjoituksiin osallistuneita. Tutkinnon hajauttamisen ja arvosanojen korottamisen vuoksi sama henkilö voi olla luvuissa useaan kertaan. Ylioppilastutkintoon ruotsin sisällyttävien osuus on näitä lukuja suurempi.

No mikä se luku sitten on ?

Mikä on matematiikan yo-tutkintoon sisällyttävien osuus/absoluuttinen määrä ?
Mikä on reaalin yo-tutkintoo sisällyttävien määrä ?

[Eero Nevalainen]

Kun ruotsia ei ole pakko kirjoittaa, osa ei panosta alun alkaenkaan ruotsin opintoihin. He selviävät lukiosta huonoilla arvosanoilla ja heille tulee yllätyksenä se, että ruotsia on osattava jatko-opinnoissa. Se on korkeakouluille tosi iso ongelma.

... ja missä vaiheessa sitten kyseenalaistetaan sitä että miksi se ruotsi on pakollista siellä jatko-opinnoissa? Vai onko sen kyseenalaistaminen sitten sitä että "ruotsin asemaa halutaan heikentää"?

[JV Lehtonen]

Kun ruotsia ei ole pakko kirjoittaa, osa ei panosta alun alkaenkaan ruotsin opintoihin. He selviävät lukiosta huonoilla arvosanoilla ja heille tulee yllätyksenä se, että ruotsia on osattava jatko-opinnoissa. Se on korkeakouluille tosi iso ongelma.

... ja missä vaiheessa sitten kyseenalaistetaan sitä että miksi se ruotsi on pakollista siellä jatko-opinnoissa? Vai onko sen kyseenalaistaminen sitten sitä että "ruotsin asemaa halutaan heikentää"?

Ruotsin asemaa pitää heikentää sille tasolle, missä se oli ennen yliopistouudistusta.
Eli mistään todellisesta heikennyksestä ei ole kysymys, jos virkamiesruotsi poistetaan!
Ruotsin aseman nostaminen latinan veroiseksi oli sivistyksen heikentämistä!

Hassuinta korkeakoulujen kohdalla on, että pieni vähemmistö pystyy patoamaan suomenkielisten valmistumisen ja akateemisten tutkintojen suorittamisen. Tulpaksi on keksitty virkamiesruotsi. Sen tilalla sai aikaisemmin suorittaa englannin, joskus aikaisemmin latinan pro exercition. Jälkimmäinen oli työläs, mutta siitä sai hyvän pohjan monen kielen opiskeluun. Englanti ja venäjäkin sisältävät paljon sanastoa, joka on peräisin latinasta.

Vanha, käytöstä poistettu opinnäyte on pro exercitio -tutkinto, joka suoritettiin kielitaidon toteamista varten.

Pro exercitio (lat. harjoitusta varten tai harjoituksen vuoksi) oli yliopistoissa ja korkeakouluissa vuoteen 1978 käytössä ollut kielikoe, jolla opiskelija on osoittanut hallitsevansa opinnoissaan tarvitsemansa vieraan kielen.

Vanhin oppiaine Suomen koululaitoksessa on ollut latinan kieli, jota on opetettu useiden vuosisatojen ajan. Reformaation jälkeen jumalanpalveluksia alettiin pitää suomeksi, mutta yliopistoissa latina oli ainoa opetuskieli. Myös väitöskirjat ja muut opinnäytteet laadittiin latinaksi.

Vuodesta 1852 alkaen väitöskirjoissa sai käyttää latinan lisäksi ruotsia ja vuodesta 1858 alkaen myös suomea. Pro exercitio -koe muuttui ainekirjoituskokeesta käännöskokeeksi äidinkielestä latinaan ja vuonna 1898 latinasta äidinkieleen. Tällaisena koe säilyi 1970-luvulle saakka.[2]

Vuonna 1863 latina säädettiin pakolliseksi ainoastaan historiallis-kielitieteellisissä opinnoissa, ja muiden tieteenalojen (muun muassa matematiikan) opinnoissa sai pro exercition suorittaa joko latinaksi, saksaksi, ranskaksi tai englanniksi.

1900-luvulta alkaen pro exercitio oli suoritettava kahdessa kielessä, joista latina oli pakollinen humanistisissa aineissa. Toinen kieli oli vapaavalintainen. Latinan pakollisuus poistettiin 1970-luvun alussa, ja pro exercitio -koe poistettiin opintovaatimuksista tutkintouudistuksessa 1978.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellis ... _exercitio

[NRR]

Tutkinnonuudistuksen mallia tiedetään haetun 60/70-luvuilla vanhasta DDR:stä. Löysin tekstin, jossa kuvattiin DDR:n koulua:

"Venäjä oli kaikille pakollinen ensimmäinen vieras kieli, jonka opiskelu alkoi viidennellä luokalla. Oli myös erityisiä R-ryhmiä, jossa opiskeltiin venäjää jo kolmannelta luokalta alkaen. Toinen vieras kieli oli englanti tai ranska 7. luokalta alkaen – opettajat eivät yleensä olleet käyneetkään maassa, jonka kieltä opettivat, eikä heistä oikeastaan kukaan kuvitellut pääsevänsä käymään siellä. Oli olemassa venäjän kerhoja, mutta ei ollut mitään tilaisuutta puhua venäjää (neuvostoarmeijan kasarmit DDR:ssä muodostivat oman, suljetun maailmansa) ja muissa sosialistisissa maissa, joissa enimmäkseen puhuttiin slaavilaisia kieliä, kommunikoitiin lähinnä englannin kielellä."

Vain pieni osa kuulemma jatkoi DDR:ssä lukioon ja korkeakouluun. Heillä oli siis kaikilla pitkä venäjä. Oliko venäjä mahdollisesti osa yleisopintoja DDR:ssä? Tuleeko pakkovirkaruotsin malli sieltä?

[JV Lehtonen]

Tutkinnonuudistuksen mallia tiedetään haetun 60/70-luvuilla vanhasta DDR:stä. Löysin tekstin, jossa kuvattiin DDR:n koulua:

"Venäjä oli kaikille pakollinen ensimmäinen vieras kieli, jonka opiskelu alkoi viidennellä luokalla. Oli myös erityisiä R-ryhmiä, jossa opiskeltiin venäjää jo kolmannelta luokalta alkaen. Toinen vieras kieli oli englanti tai ranska 7. luokalta alkaen – opettajat eivät yleensä olleet käyneetkään maassa, jonka kieltä opettivat, eikä heistä oikeastaan kukaan kuvitellut pääsevänsä käymään siellä. Oli olemassa venäjän kerhoja, mutta ei ollut mitään tilaisuutta puhua venäjää (neuvostoarmeijan kasarmit DDR:ssä muodostivat oman, suljetun maailmansa) ja muissa sosialistisissa maissa, joissa enimmäkseen puhuttiin slaavilaisia kieliä, kommunikoitiin lähinnä englannin kielellä."

Vain pieni osa kuulemma jatkoi DDR:ssä lukioon ja korkeakouluun. Heillä oli siis kaikilla pitkä venäjä. Oliko venäjä mahdollisesti osa yleisopintoja DDR:ssä? Tuleeko pakkovirkaruotsin malli sieltä?

Joo, kyllä tässä taas dejavu-tunne tulee.
Itse sosialismin(kin) kokeneena voin kertoa, että Suomen kielipolitiikka muistuttaa enemmän itäeurooppalaista kuin länsimaista mallia-
velvoittavuudessaan ja poliittisuudessaan!

Siksi on irvokasta, että pakkoruotsin väitetään "yhdistävän meidät länteen",
kun itse pakkojärjestelmä yhdistää meidät itäisiin komentotalouksiin.

DDR:ssä uhrattiin englanti, samaahan meille suomalaisille ehdotti Folktingetin Gestrin Ylen Obs-keskustelussa.
"Uhratkaa englanti, ei ruotsia." Oikea muotoilu uhraus-teemaan on: Miksi meidän pitää uhrata aikaamme ruotsille ?
kohdassa 22 min.
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/0 ... cka-framat


PS.Venäjä sentään oli DDR:n aikaan merkittävä maailmankieli, mitä ruotsi ei ole ollut enää vuosisatoihin...

[Hannu Jussi]

Nyt ymmärrän Koneen silloisen toimitusjohtajan, Matti Vuorian, purkauksen 6.5.2013.

Hän "huuteli" DDR:ää, varmaankin tarkoittaen koululaitoksen mallia. En ymmärtänyt häntä, luulin hänen tulleen hulluksi, koska kansakoulumallihan tuli Venäjältä. Vuoria tarkoitti tietenkin peruskoulun mallia.... vaan en osannut ottaa tietoa vastaan.

Olimme siis keskustelemassa "pakkoruotsista" tai ohjelmasta "Suomi on ruotsalainen" Koneen tiloissa.

[NRR]

Linkki DDR:n aikaisten yliopistojen yleisopintoihin olisi tervetullut.

Löysin tekstin, jossa kerrottiin, että vuoden 1951 uudelleenorganisoinnin jälkeen kaikilla korkeakoulujen ja ammattikoulujen opiskelijoilla olisi ollut erilaisten poliittisten talous- ja historia-aineiden lisäksi pakollinen venäjän kielen opetus.

Mit der Verordnung über die Neuorganisation des Hochschulwesens vom 22. Februar 1951 wird erstmals die zentralistische Steuerung des Hochschulwesens in der Deutschen Demokratischen Republik (DDR) formuliert. Für alle Studienrichtungen existieren seitdem einheitliche Studien- und Prüfungspläne. Zudem werden für alle Studierenden an den Hoch- und Fachschulen unter anderem Marxismus-Leninismus, Politische Ökonomie, dialektischer und historischer Materialismus, der Unterricht in russischer Sprache und Literatur, in deutscher Sprache und Literatur sowie Sport als Pflichtbestandteile eingeführt.

Lisäksi mielenkiintoista on se, miten maan kieltenopettajakunta uudelleenkoulutettiin vuoden 1989 jälkeen: Vieraiden kielten opetus muuttui myös hyvin nopeasti. Yksi kansalaisten vaatimuksista oli ensimmäisen vieraan kielen vapaa valinta [toisen oli voinut valita aiemminkin englannin ja ranskan välillä, näin ymmärsin]. Opetusministeriö ei toisaalta voinut kieltää vanhempien vaatimusta, mutta toisaalta opettajilla ei ollut englannin tuntemusta. Jo marraskuussa 1989 venäjän opettajia kannustettiin hakemaan työn ohessa osa-aikaiseen koulutukseen englannissa. Lukuvuonna 1990-91, 80-90% opiskelijoista valitsi englannin venäjän sijaan.

Der Fremdsprachenunterricht wandelte sich ebenfalls in kürzester Zeit. Eine der Forderungen der Bürger war die freie Wahl der ersten Fremdsprache. Das Bildungsministerium konnte sich einerseits der Forderung der Eltern nicht verschließen, verfügte aber andererseits nicht über genügend Lehrer mit Englischkenntnissen. Bereits ab November 1989 wurden daher die Russischlehrer aufgefordert, sich berufsbegleitend in Englisch schulen zu lassen. Im Schuljahr 1990/91 entschieden sich 80 bis 90 % der Schüler für Englisch statt Russisch als erster Fremdsprache.