Eduskunta keskustelee kansalaisaloitteesta

[NRR]

Seuraava hallitus voi ymmärtää tuon "kokoeilualueen" niin laajaksi kuin haluaa, esim Keski-Suomi, Kainuu, Itä-Suomi, Häme jne koska siinä ei puhuta esim vain Itä-Suomesta.
Ja nyt voidaan tehdä erilaisia vaihtoehtoisia kokeiluja, ei pelkästään venäjää ruotsin vaihtoehdoksi, vaan muitakin kieliä tai jopa lisäkursseja englannista.
Ja nyt on mahdollisuus tutkia myös virkaruotsin vaatimuksen höllentämistä ja toteuttaa se, eikö niin !

Tämän puolesta jatketaan!

Hienoa me, jotka näimme vaivaa ja veimme tämän aloitteen Eduskuntaan!

Kyllä! Onnittelut ja kiitokset kaikille hienoille ihmisille, jotka ovat mukana!

[TK]

Lopputulos on mielestäni hyvä. Ilman kansalaisaloitetta ei olisi ollut mitään mahdollisuutta saada eduskunnan päätöstä alueellisista kokeiluista. Kokeilut antavat tukea myös uuden kansalaisaloitteen tekemiselle.

[Lalli]

Täältä ilmoittautuu yksi pessimisti. Alueellisten kokeilujen mahdollisuuden selvittäminen ei tarkoita muuta kuin työryhmän perustamista ja kahvin kulumista. Tämän perusteella on turha kuvitella, että pakkoruotsista päästäisiin niin kauan kuin Kokoomus, Kepu, demarit, vihreät ja vasemmisto ovat vallassa. Uskon, että alueelliset kokeilut ovat vain äänestäjien hämäystä. Onhan vaalit tulossa, joten pelkkä kansalaisaloitteen hylkääminen olisi satanut liikaa persujen laariin.

Sinänsä eduskunnan hyväksymän vastalauseen perustelut olivat varsin hyvät, koska siinä oli täysin riittävät perustelut vapaalle kielivalinnalle. Perusteluista tehty johtopäätös (alueelliset kokeilut) on vain täysin riittämätön.

Eduskunnan hyväksymän päätöksen perustelut tiivistetysti (ja poistettu turhat korulauseet):
- Suuri osa suomenkielisistä ei tule elämänsä aikana tarvitsemaan ruotsin kieltä ammatissaan
- Ruotsin opiskelun tulokset ovat huonoja.
- Pakkoruotsilla ei saavuteta toivottua laajaa kaksikielisyyttä.
- Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia.
- Kielten opiskeluun on rajallinen määrä aikaa.
- Valinnnaisuus mahdollistaisi laajemman kielitarjonnan.
- Pakko johtaa huonoihin tuloksiin.
- Kielet eivät ole universaaleja oppiaineita kuten esimerkiksi matematiikka.
- Yleissivistykseen kuuluu laaja kieliosaaminen, mutta muutkin kuin ruotsi käyvät.
- Suomalaisen yhteiskunta, talouselämä ja kulttuuri ovat toisenlaisia kuin 1960-luvun lopun yhteiskunta.
- Muutoksiin sopeutumattomuus (pakkoruotsiin jumittuminen) on Suomelle huono valinta.

Myönnän, että kääntäessäni kapulakieltä Suomeksi joidenkin lauseiden sisältö voi muuttua jyrkemmiksi, kuin alkuperäisessä vastalauseessa, mutta perusteluiden viesti oli tämä. Miten näistä perusteluista voi päätyä vain alueellisten kokeilujen edellytysten selvittämiseen?

Kyse on pelkästä viivytyksestä, jarruttamisesta ja jumittamisesta. Pakkoruotsittajatkin ovat huomanneet, että pakkoruotsin poistumista ei voi estää, mutta sitä voi hidastaa. Muutosta voi näemmä vauhdittaa vain äänestämällä Perussuomalaisia.

[NRR]

Uskon, että alueelliset kokeilut ovat vain äänestäjien hämäystä. Onhan vaalit tulossa, joten pelkkä kansalaisaloitteen hylkääminen olisi satanut liikaa persujen laariin.

Ihan varmasti tämä on totta.

Silti pieni liikahdus on tapahtunut. Meidän tehtävämme on nyt pitää huolta siitä, että uusi kielivapausanomus pannaan alulle.

Tämä kansalaisaloite oli pakko tehdä - ja se tehtiin mielestäni hyvin.

[NRR]

Eduskunnan hyväksymän päätöksen perustelut tiivistetysti (ja poistettu turhat korulauseet):
- Suuri osa suomenkielisistä ei tule elämänsä aikana tarvitsemaan ruotsin kieltä ammatissaan
- Ruotsin opiskelun tulokset ovat huonoja.
- Pakkoruotsilla ei saavuteta toivottua laajaa kaksikielisyyttä.
- Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia.
- Kielten opiskeluun on rajallinen määrä aikaa.
- Valinnnaisuus mahdollistaisi laajemman kielitarjonnan.
- Pakko johtaa huonoihin tuloksiin.
- Kielet eivät ole universaaleja oppiaineita kuten esimerkiksi matematiikka.
- Yleissivistykseen kuuluu laaja kieliosaaminen, mutta muutkin kuin ruotsi käyvät.
- Suomalaisen yhteiskunta, talouselämä ja kulttuuri ovat toisenlaisia kuin 1960-luvun lopun yhteiskunta.
- Muutoksiin sopeutumattomuus (pakkoruotsiin jumittuminen) on Suomelle huono valinta.

Myönnän, että kääntäessäni kapulakieltä Suomeksi joidenkin lauseiden sisältö voi muuttua jyrkemmiksi, kuin alkuperäisessä vastalauseessa, mutta perusteluiden viesti oli tämä. Miten näistä perusteluista voi päätyä vain alueellisten kokeilujen edellytysten selvittämiseen?

Siksi, että opportunismi elää.

[JV Lehtonen]

Nyt kaikki järjestäytymään ja verkostoitumaan siltä varalta, että pitää tehdä vielä kokonaan uusi aloite.

[TMK]

Täältä ilmoittautuu yksi pessimisti. Alueellisten kokeilujen mahdollisuuden selvittäminen ei tarkoita muuta kuin työryhmän perustamista ja kahvin kulumista. Tämän perusteella on turha kuvitella, että pakkoruotsista päästäisiin niin kauan kuin Kokoomus, Kepu, demarit, vihreät ja vasemmisto ovat vallassa. Uskon, että alueelliset kokeilut ovat vain äänestäjien hämäystä. Onhan vaalit tulossa, joten pelkkä kansalaisaloitteen hylkääminen olisi satanut liikaa persujen laariin.

Sinänsä eduskunnan hyväksymän vastalauseen perustelut olivat varsin hyvät, koska siinä oli täysin riittävät perustelut vapaalle kielivalinnalle. Perusteluista tehty johtopäätös (alueelliset kokeilut) on vain täysin riittämätön.

Vaikka en uskokaan alueellisiin kokeiluihin, niin ehkä on jännä seurata, miten suuresta alueesta puhutaan, jos siitä nyt ollenkaan tulee mitään. Oikeastaan ainoa järkevä raja olisi täysin yksikieliset kunnat, joka sitten olisikin jo enemmistö niistä. Tosin oliko puhe vain venäjästä, sille nyt tietenkään ei olisi opettajia kaikkialla, joten valinnaisuus pitäisi ulottaa muihinkin kieliin.

[JV Lehtonen]

Oikeastaan ainoa järkevä raja olisi täysin yksikieliset kunnat, joka sitten olisikin jo enemmistö niistä. Tosin oliko puhe vain venäjästä, sille nyt tietenkään ei olisi opettajia kaikkialla, joten valinnaisuus pitäisi ulottaa muihinkin kieliin.

Kyllä puhe oli muistakin kielistä kuin venäjästä, joten aluerajaus suomenkielisiin kuntiin olisi järkevä.
Niissähän ei ole edes keinotekoista tarvetta ruotsin kielen osaamiselle, koska ruotsinkielinen palvelu turvataan nimenomaan
kaksikielisissä kunnissa, joten yksikieliset kunnat voivat kansainvälistyä vapaammin.

Kaksikieliset kunnat voivat sitten ehkä anoa omia lupia, mutta ne joutuvat paikallisesti todistamaan,
että ruotsinkieliset palvelut hoidetaan. Meillä suomenkielisissä kunnissa olevilla ei ole tätä
lähtökohtaista velvoitetta nykyisen kielilain mukaan eikä siis minkäänlaista todistustaakkaa liioin.

Koska suomenkielisessä YLEssä ei asiaa pohdita, käytetään nyt hyötyruotsia..

http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/0 ... cka-framat

[NRR]

Oikeastaan ainoa järkevä raja olisi täysin yksikieliset kunnat, joka sitten olisikin jo enemmistö niistä. Tosin oliko puhe vain venäjästä, sille nyt tietenkään ei olisi opettajia kaikkialla, joten valinnaisuus pitäisi ulottaa muihinkin kieliin.

Kyllä puhe oli muistakin kielistä kuin venäjästä, joten aluerajaus suomenkielisiin kuntiin olisi järkevä.
Niissähän ei ole edes keinotekoista tarvetta ruotsin kielen osaamiselle, koska ruotsinkielinen palvelu turvataan nimenomaan
kaksikielisissä kunnissa, joten yksikieliset kunnat voivat kansainvälistyä vapaammin.

Kaksikieliset kunnat voivat sitten ehkä anoa omia lupia, mutta ne joutuvat paikallisesti todistamaan,
että ruotsinkieliset palvelut hoidetaan. Meillä suomenkielisissä kunnissa olevilla ei ole tätä
lähtökohtaista velvoitetta nykyisen kielilain mukaan eikä siis minkäänlaista todistustaakkaa liioin.

Muuten hyvä, mutta nimenomaan pääkaupunkiseudun ja Turun alueen "kaksikieliset" kunnat ovat myös maahanmuuttajien kansoittamia, niin että maahanmuuttajia on enemmän kuin ruotsinkielisiä. Miksi juuri heille ei voisi tarjota kokeilua?

[JV Lehtonen]

Oikeastaan ainoa järkevä raja olisi täysin yksikieliset kunnat, joka sitten olisikin jo enemmistö niistä. Tosin oliko puhe vain venäjästä, sille nyt tietenkään ei olisi opettajia kaikkialla, joten valinnaisuus pitäisi ulottaa muihinkin kieliin.

Kyllä puhe oli muistakin kielistä kuin venäjästä, joten aluerajaus suomenkielisiin kuntiin olisi järkevä.
Niissähän ei ole edes keinotekoista tarvetta ruotsin kielen osaamiselle, koska ruotsinkielinen palvelu turvataan nimenomaan
kaksikielisissä kunnissa, joten yksikieliset kunnat voivat kansainvälistyä vapaammin.

Kaksikieliset kunnat voivat sitten ehkä anoa omia lupia, mutta ne joutuvat paikallisesti todistamaan,
että ruotsinkieliset palvelut hoidetaan. Meillä suomenkielisissä kunnissa olevilla ei ole tätä
lähtökohtaista velvoitetta nykyisen kielilain mukaan eikä siis minkäänlaista todistustaakkaa liioin.

Muuten hyvä, mutta nimenomaan pääkaupunkiseudun ja Turun alueen "kaksikieliset" kunnat ovat myös maahanmuuttajien kansoittamia, niin että maahanmuuttajia on enemmän kuin ruotsinkielisiä. Miksi juuri heille ei voisi tarjota kokeilua?

Sitä pitää kysyä Helsingin kaupungin edustajilta, en minä halua sekaantua kehä 3:n sisäisiin asioihin,
minä en käy siellä päin kuin vaihtamassa konetta Seutulassa

Eli paine pitää suunnata siellä esim. opetustoimesta vastaaviin, jotka nyt päinvastoin ovat
lisäämässä pakkoruotsia myös maahanmuuttajille..

Minä keskityn tamperelaisten vapauttamiseen ja kansainvälistämiseen...

[Hannu Jussi]

Tohmajärvi plus 6 muuta Itä-Suomen kuntaa anoivat vapautusta pakkoruotsista venäjän hyväksi (kokeilu).. ensimmäisen kerran jo 2007.
Tuli kielto, kuten vielä kahdella seuraavalla anomuskerralla.
´
He anoivat, mutta Raasepori vain päätti.
Mistä on kysymys?

[NRR]

Tohmajärvi plus 6 muuta Itä-Suomen kuntaa anoivat vapautusta pakkoruotsista venäjän hyväksi (kokeilu).. ensimmäisen kerran jo 2007.
Tuli kielto, kuten vielä kahdella seuraavalla anomuskerralla.
´
He anoivat, mutta Raasepori vain päätti.
Mistä on kysymys?

Kunnassa tai koulussa voidaan opettaa yli opetussuunnitelman minimin muttei alle.

[JV Lehtonen]

Tohmajärvi plus 6 muuta Itä-Suomen kuntaa anoivat vapautusta pakkoruotsista venäjän hyväksi (kokeilu).. ensimmäisen kerran jo 2007.
Tuli kielto, kuten vielä kahdella seuraavalla anomuskerralla.
´
He anoivat, mutta Raasepori vain päätti.
Mistä on kysymys?

Perusopetuslain 11 §! Tohmajärven olisi ehkä kannattanut yrittää tehdä hakemus, jossa
ruotsia olisi opetettu C-kielenä (B2-kieli)--
Se olisi liberaalissa laintulkinnassa saattanu mennäkin läpi.

Kokonaan ruotsista ei voi luopua niin kauan kuin 11 § on nykymuodossaan.

Raaseporissa taas pakollisuus saatiin aikaistettua siten, että 11 § ei määrää, missä laajuudessa ruotsia
pitää opettaa, mutta eliminoimalla englannin vaihtoehtona A1-kielen osalta saatiin aikaan paikallinen aikaistettu pakkoruotsi-
ja aivan laillisesti.

Pitää siis muuttaa perusopetuslain 11 §-- asiaa on täällä pohdittu muissa ketjuissa.
Lainmuutos äidinkieli + 2 ei kuitenkaan estä Raaseporin toimia. Ne ovat kunnallisen itsehallinnon suojaamia.

[Lalli]

Niin kauan kuin lakia tulkitsevat tuomarit ovat ruotsalaisia maanpettureita, niin Raaseporin toiminta on mahdollista, eikä siihen puutu kukaan. Harvoin laki on kirjattu niin yksiselitteisesti, etteikö tuomarit voisi sitä vedättää haluamaansa suuntaan.

Kun joskus tulevaisuudessa pakkoruotsi kumotaan, niin lakiin pitää saada kirjattua, että kunta ei saa tarjota vain yhtä vierasta kieltä, vaan koululaisilla pitää vierasta kieltä valitessa olla vähintään kaksi vaihtoehtoa, joista kumpikaan ei saa olla koululaisen jo ennestään opiskelema. (Toisin sanoen kunta ei saisi päättää, että lyhyenä vieraana kielenä tarjotaan vain ruotsia ja englantia, jolloin englantia pitkänä kielenä opiskelevilla ei ole valinnan mahdollisuutta).

[Hillevi Henanen]

Kyllä puhe oli muistakin kielistä kuin venäjästä, joten aluerajaus suomenkielisiin kuntiin olisi järkevä.
Niissähän ei ole edes keinotekoista tarvetta ruotsin kielen osaamiselle, koska ruotsinkielinen palvelu turvataan nimenomaan
kaksikielisissä kunnissa, joten yksikieliset kunnat voivat kansainvälistyä vapaammin.

Kaksikieliset kunnat voivat sitten ehkä anoa omia lupia, mutta ne joutuvat paikallisesti todistamaan,
että ruotsinkieliset palvelut hoidetaan. Meillä suomenkielisissä kunnissa olevilla ei ole tätä
lähtökohtaista velvoitetta nykyisen kielilain mukaan eikä siis minkäänlaista todistustaakkaa liioin.

Kun finska yle lopultakin heräsi asialle, alkoi asian vääristely saman tien.

Käytännössä esitys tarkoittaa Itä-Suomea, jossa pakollisena kielenä voitaisiin kokeilla venäjää.

Se tässä esityksessä on niin verratonta, että keskustelu aiheesta ei takuulla pääse lopahtamaan!