Eduskunta keskustelee kansalaisaloitteesta

[Hillevi Henanen]

Nylander on sitä mieltä, että pakkoruotsin hinnasta ei sovi keskustella, koska se on investointi!
Niin oli Talvivaarakin monelle. Onneksi se ei ollut kaikille pakollinen.

[jlo]

Aivan helmiä tippuu välillä
Onneksi ne kirjoitetaan Eduskunnan toimesta ylös, jolloin pääsee nauramaan huomennakin.

[Hillevi Henanen]

Suomenkielisten lasten kielten opetuksen käsittely eduskunnassa ei finska yleä kiinnosta, mutta svenska ylelle se on sydämen asia.
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/0 ... -riksdagen

[TMK]

Eduskunta väänsi kiivaasti Ruotsin kielestä

Kuvatekstinä: RKP:n Stefan Wallin ihmetteli Ruotsin kielen väheksymistä. (JOHN PALMéN)

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030 ... 8_uu.shtml

Miksiköhän Suomen eduskunnassa on keskusteltu Ruotsin valtion kielestä? Vai väheksyykö Iltalehti suomen kieltä?

[mpartel]

Video: http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv ... 0&l=fi&t=0

[jlo]

Kliseekokoelma à la rkp+kokoomus:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... _p_1.shtml

Nopeasti silmäiltynä yhtään kliseetä ei jäänyt puuttumaan.

[Hillevi Henanen]

Svenska yle kirjoittaa ja sallii keskustelun, finska yle vaikenee. Äänestys klo 13.00 alkavassa lähetyksessä.
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/0 ... gors-i-dag

[Hillevi Henanen]

Svenska yle on yrittänyt udella etukäteen kokoomuslaisten kantaa pakkoruotsiin heikolla menestyksellä.
http://svenska.yle.fi/blogg/mattias-fag ... olsvenskan
Valiokunnan äänestyksessä tyhjää äänestäneet olivat artikkelin mukaan Kiuru ja Lauslahti.

[Opiskelija]

Joo-o, suomenkielinen YLE vaikenee tästä tärkeästä poliittisesta päätöksestä samalla, kun ruotsinkielinen YLE raportoi omilleen. YLE tekee itsekin politiikkaa. Se on puolensa valinnut. Ruotsin kielen vapaaehtoisuutta kannattava kansalaisaloite on YLE:lle vastenmielinen ja paha. Sillä ei ole merkitystä, että kyse on yhdestä demokratian keinosta, jolla 62 000 allekirjoittanutta ja 74 % kansasta yrittää saada äänensä kuuluviin. YLE:n mielestä on olemassa oikeita ja vääriä mielipiteitä. Tämä on nyt väärä mielipide.

Ajatelkaapa tilannetta, että tasa-arvoinen avioliittolaki -aloite olisi käynyt eduskunnan käsittelyssä ja äänestyksessä ja YLE ja muut mediat olisivat vaienneet asiasta. Yrittäneet lakaista sen maton alle, jotta kansanedustajat saavat hiljaisuudessa tehdä toivotunkaltaisen päätöksensä ilman, että kansalaiset siihen tulevat vaatimaan kuluttajansuojaansa.

Ylättävää on, että ruotsi vapaaehtoiseksi-aloitteesta vaietaan nyt oikeastaan joka puolella. Tai siis tämänpäiväisestä eduskunnan äänestyksestä http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/ed ... /index.htx joka on katsottavissa suorana täällä: http://areena.yle.fi/tv/2684649

Edes aloitteen alullepanijat eivät ole asiasta mitään maininneet. Ovatkohan tietoisia? Siis siitä, että aloitetta käsitellään ja siitä äänestetään nyt. Eikä siis ensi viikolla, kuten yhdistyksen tiedotteessa väitetään.

[jlo]

Ollaanko ruotsinkielisten koulutusta muuttamassa jotenkin vai mistä johtuu heidän sairaalloinen kiinnostuksensa aiheeseen?

[jlo]

Asian käsittelystä ei tietenkään uutisoida, mutta äänestystulos näyttää tulleen (Tuo koko linkkiteksti pitää kopioida ja avata)


http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/th ... ax/aax.htm

[mpartel]

Lyhennetyt linkit molempien äänestysten tuloksiin:
http://bit.ly/1Np7g0W - "Valiokunnan ehdotus kansalaisaloitteen hylkäämisestä / James Hirvisaaren lausumaehdotus"
http://bit.ly/1aPPs08 - "Lausumaehdotus, mietintö / Pauli Kiuru"

[Opiskelija]

Niin tuloshan on, että pakkoruotsi rakoilee. Vastalause nro 2 meni läpi, siis hyväksyttiin äänestyksessä!

Tässä hyväksytty lausuma:

VASTALAUSE 2
Perustelut

Aloitteen sisältö

Kansalaisaloitteen tavoitteena on, että hallitus ja eduskunta ryhtyisivät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Aloitteessa esitetään kieli- ja koulutuspolitiikan kehittämistä niin, etteivät ruotsin kieltä opiskelemattomat oppilaat joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.

Aloitteessa ehdotetaan, että julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun.

Aloitteen merkityksestä

Kansalaisaloite on antanut mahdollisuuden kielen opiskelua koskevaan keskusteluun. Aloite vahvistaa myös tavoitetta edistää ja tukea vapaata kansalaistoimintaa, jossa eri väestöryhmät osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Mahdollisuus nostaa käsiteltäväksi kansalaisten tärkeäksi katsomiaan asioita täydentää näin osaltaan edustuksellista demokratiaa.

Me allekirjoittaneet sivistysvaliokunnan jäsenet kannatamme laajaa keskustelua ruotsin kielen opiskelun velvoittavuudesta koko ikäluokalle. Arvostamme kaksikielistä kulttuuriamme ja sen säilyttämistä saamelaisten oikeuksia unohtamatta. On perusteltua, että jokaisella on oikeus käyttää äidinkieltään varsinkin viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämän oikeuden mahdollistaminen ei kuitenkaan ole uhattuna, vaikka osa ikäluokasta ei opiskelisi ruotsia.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että kansalaisista 75 prosenttia vastustaa velvoittavaa ruotsin kielen opiskelua. Kansalaisten näkemyksen kuuleminen ja huomioiminen päätöksenteossa vahvistaa luottamusta avoimeen kansalaisyhteiskuntaan. Olisi ollut valitettavaa, jos aloitteen olisi annettu raueta istuntokauden loppumiseen ja aikapulaan vedoten. On todettava, että myös aloitteen tahtotilan vesittäminen loisi päätöksenteosta ja hallinnosta ylimielisen asenteen, joka voisi heikentää luottamusta kansalaisaloitejärjestelmään ja edustuksellisuuteen laajemminkin.

Vastalauseen perustelut

Suuri osa suomenkielisistä ei tule elämänsä aikana tarvitsemaan ruotsin kieltä ammatissaan eikä ruotsin opiskelun tulokset vastaa siihen käytettyä usean vuoden opiskeluaikaa. Ruotsin kielen velvoittavalla opiskelulla ei ole saavutettu sellaista laajaa kaksikielisyyttä, jota on toivottu.

Perustuslain 17 §:n lähtökohtana on kaikkien kieliryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tästä perussäännöstä ei ole johdettavissa suoranaista ja välitöntä velvoitetta sille, että toisen kansalliskielen olisi oltava jokaiselle pakollinen oppiaine perusopetuksessa.

Ruotsin kielen valinnaisuus mahdollistaisi laajemman kielitarjonnan. Ihmisten oppimiskyky ei rajoita lukumäärältään useiden kielien opiskelua. On kuitenkin huomioitava, että kielten opiskeluun on käytettävissä rajallinen määrä opiskelutunteja. Lisäksi on hyväksyttävä se kokemusperäinen totuus, että opiskelijoilla on aina hyvin erilaisia motiiveja. Velvoittavuus ja heikko motivaatio aineen opiskeluun ovat tuloksellisen opiskelun kannalta huonoja lähtökohtia.

Kielet eivät ole universaaleja oppiaineita kuten esimerkiksi matematiikka. Hyvään yleissivistykseen kuuluu myös laaja kieliosaaminen, mutta valittavien kielien osalta on hyväksyttävä nykyistä laajempi ja suvaitsevaisempi lähestymistapa. Suomalaisen yhteiskunta, talouselämä ja kulttuuri ovat mosaiikkimaisempia kuin 1960-luvun lopun yhteiskunta. Haluttomuus ja kyvyttömyys hyväksyä ja mukauta ympäristön muutoksiin on mille tahansa valtiolle strategisesti huono valinta.

Käsiteltävänä oleva kansalaisaloite ei sinällään luo riittävää pohjaa asiasta päättämiselle yksityiskohtaisine lakimuutoksineen. Tarvitsemme laajapohjaisen kielipoliittisen selvityksen, jossa ennakkoluulottomasti arvioidaan todelliset mahdollisuudet ja tarpeet sallia laajempi valinnanvapaus myös kieliopinnoissa.

Kannatamme sellaisen lainsäädännön laatimista, joka mahdollistaisi alueelliset ja opiskelijan omaan valintaan perustuvat kokeilut. Toisen kansalliskielen valinnaisuudella lisättäisiin mahdollisuuksia vastata yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän kielellisiin haasteisiin. Kokeilut antaisivat osaltaan arvokasta tietoa ja perusteita edellä esitetylle laajalle kielipoliittiselle selvitykselle. Kokeilun avulla voitaisiin lisätä juuri sellaisten kielten opiskelua, joista on nuorelle alueen elinkeinoelämän tarpeista arvioiden todellista hyötyä muun muassa työllistymisessä.
Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että kansalaisaloite hylätään ja

että hyväksytään kaksi lausumaa (Vastalauseen lausumaehdotukset).

Vastalauseen lausumaehdotukset
1. (Kuten SiVM)
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2015

Pauli Kiuru /kok
Sanna Lauslahti /kok

[Opiskelija]

Olleellista tuossa hyväksytyssä lausumassa on:

Kannatamme sellaisen lainsäädännön laatimista, joka mahdollistaisi alueelliset ja opiskelijan omaan valintaan perustuvat kokeilut. Toisen kansalliskielen valinnaisuudella lisättäisiin mahdollisuuksia vastata yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän kielellisiin haasteisiin. Kokeilut antaisivat osaltaan arvokasta tietoa ja perusteita edellä esitetylle laajalle kielipoliittiselle selvitykselle. Kokeilun avulla voitaisiin lisätä juuri sellaisten kielten opiskelua, joista on nuorelle alueen elinkeinoelämän tarpeista arvioiden todellista hyötyä muun muassa työllistymisessä.
Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että kansalaisaloite hylätään ja

että hyväksytään kaksi lausumaa (Vastalauseen lausumaehdotukset).

Vastalauseen lausumaehdotukset
1. (Kuten SiVM)
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.


Toisin kuin kuin YLE (joka nyt sitten heräsi) väittää, lausumassa ei puhuta mitään Itä-Suomesta. ( YLE: http://yle.fi/uutiset/ruotsi_sailyy_pak ... un/7850273 )

Lausumassa ei myöskään puhuta venäjä-kokeilusta.

[Hansa]

Minusta tuon ponsiehdotuksen hyväksyminen on jo aika iso askel eteenpäin siihen suuntaan mitä kansalaisaloitteella ajetaan!

Seuraava hallitus voi ymmärtää tuon "kokoeilualueen" niin laajaksi kuin haluaa, esim Keski-Suomi, Kainuu, Itä-Suomi, Häme jne koska siinä ei puhuta esim vain Itä-Suomesta.
Ja nyt voidaan tehdä erilaisia vaihtoehtoisia kokeiluja, ei pelkästään venäjää ruotsin vaihtoehdoksi, vaan muitakin kieliä tai jopa lisäkursseja englannista.

Ja nyt on mahdollisuus tutkia myös virkaruotsin vaatimuksen höllentämistä ja toteuttaa se, eikö niin !

Ei huono lopputulos, vaikka ei täydellinen!

Ilman muuta on selvää, että ruotsin pakollisuus tulee poistumaan, vaikka ei huomenna, niin melko pian!

Eduskunnassa oli mielestäni selkeä tahtotila, että valinnaisuutta pitää lisätä, ja jopa virkaruotsin vaatimusta höllentää.

Hienoa me, jotka näimme vaivaa ja veimme tämän aloitteen Eduskuntaan!