RKP ja hallitus mokasivat pahasti- kyselytutkimus

[Ajatuspaja]

https://srosvenska.files.wordpress.com/ ... 062014.pdf

81 % kieltenopettajista uskoo tuntijakouudistuksen vähentävän kieltenopetusta'
79 % uskoo sen vähentävän A2-kielen opiskelua
39 % uskoo omien tuntiensa vähentyvän

Vapaat kommentit ovat voittopuolisesti negatiivisia

Yhteenvetona voidaan todeta, että vastaajat ovat huonosti perillä koko tilanteesta ja
suhtautuvat siihen negatiivisesti!
Vastaajien muut terveiset SRO ry:lle ja SUKOLille olivat vaihtelevia.
Osa vastauksista heijastaa opettajien masennusta ja epätoivoa sekä
kertoo kentällä vallitsevasta tuohtumuksesta!

Siinä terveiset sivistysvaliokunnalle! Hallitus on epäonnistunut!

[NRR]

Tosi mielenkiintoinen raportti.

Muutosten vuoksi päättöarviointi hankaloituu, tämä etenkin jos oppilaalla on vain yksi kurssi vuodessa --- ruotsin kielen opetuksen varhentaminen koetaan hämmentävänä ja jokseenkin ristiriitaisena asiana. --- uudistuksen toteutustapa, joka vähentää tuntimäärää ja ennakoi heikompia oppimistuloksia, saa osakseen paljon negatiivisia kommentteja. Osa vastaajista ei tunne uudistussuunnitelmia kovin hyvin, mikä saattaa aiheuttaa vastustusta, ja se ettei asiasta ole keskusteltu koulu- ja kuntakohtaisesti, aiheuttaa hämmennystä.

Tässä noin pähkinänkuoressa itselleni oleellisimmat pointit:

Siis vaikka pakkoruotsista luopuminen muka "asettaisi oppilaat eriarvoiseen asemaan", nyt olleen luomassa järjestelmää, jossa
- osa kouluista käyttää ruotsiin esim 2+2+1+1 viikkotuntia,
- osa ehkä pitää tunnittoman vuoden 2+2+2+0 ja
- tiukimmin folktinget-verkostossa olevat kunnat, joilla on varaa nostaa ruotsinopettajien tuntimäärää kolmanneksella (kolmasosa kuudesta tunnista on kaksi ja juuri sen verran ruotsin tunnit lisääntyvät esim. Helsingissä), opettavat 2+2+2+2.

Päättoarvioinnin täytyy rakentua minimille eli kuudelle (6) tunnille. Silloin suurempaa tuntimäärää lukevat tulevat saamaan parempia arvosanoja päättötodistukseen ja kohottamaan keskiarvoaan, jolla pyritään jatkoon. Opettajien on hankalaa käyttää samoja kriteerejä käytännössä hyvin erilaisia määriä oppiainetta lukeneille. Käytännössä ehkä tarvitaan valtakunnallinen loppukoe, jonka arvosana määrittää päättöarvosanaa oleellisesti.

Tämä tarkoittaa, että samalla lukion ruotsin ensimmäisellä kurssilla istuu niitä, joilla on kymppi kahdeksan tunnin pakkoruotsista ja niitä, joilla on kuutonen kuuden tunnin ruotsista. Ja onhan siellä toki jo nyt osa A-ruotsinsa B-ruotsiksi pudottaneita. Arvatkaa, ollaanko sitä eriarvoisia. Tässä tullaan vaatimaan (ja tunnetusti saamaan) ihan uskomattomasti lisäresursseja. Ei ole kaukana se, että folktingetin vaatima kuudes pakollinen pakkoruotsin kurssi lukioissa toteutuu pakollisena nollakurssina niille, joiden peruskouluruotsi ei ole hyvää tasoa.

Koska aiheesta ei voida keskustella koulukohtaisesti (erilaisten opettajien ei voi antaa päätyä koululla vastakkain) eikä edes kuntatasolla (mitä mieltä olisivat veronmaksajat julkisesta keskustelusta, jossa ruotsinopettajien palkkapotti kasvaa kolmanneksella), niin kukaan ei oikein tiedä mitään. Ei tiedetä hätäkoulutetaanko luokanopettajia pilvin pimein ruotsinopettajiksi vai mitä. Huoli puetaan pedagogiseen kaapuun, mutta kyse on rahasta ja työoloista.

Kun lähes kaikki kieltenopettajat ovat meillä käytännön syistä ruotsinopettajia (muuten on tosi vaikea saada virkaa), mitään todellista keskustelua kielten keskinäisestä kilpailusta ei myöskään synny. Sitten vaan voivotellaan opiskelija-aineksen ja näiden perheiden "kielivastaisuutta", kun palat eivät millään sovi kohdalleen.

[NRR]

https://srosvenska.files.wordpress.com/ ... 062014.pdf

--- kieltenopettajista ---
79 % uskoo sen vähentävän A2-kielen opiskelua

Niinpä.

[JV Lehtonen]

Joo, aikamoista sekasotkua näyttää olevan maan eri puolilla erilaiset ratkaisut -
mutta nyt ei enää vapaan valinnan vastustamisessa käytetyt väitteet erilaisista opinnoista maan eri
osissa olekaan lainkaan relevantteja "eriarvoistavia tekijöitä"

Kyllä ne osaavat!

Turussa sentään mennään järkilinjalla..
http://blog.edu.turku.fi/ops2016/files/ ... hjelma.pdf
https://blog.edu.turku.fi/ops2016/2015/ ... yvaksytty/

[NRR]

Turussa sentään mennään järkilinjalla..
http://blog.edu.turku.fi/ops2016/files/ ... hjelma.pdf
https://blog.edu.turku.fi/ops2016/2015/ ... yvaksytty/

Turussa siis "B1-kielenä oppilailla alkaa kuudennella vuosiluokalla ruotsi, ellei oppilas opiskele ruotsia A2-kielenä. B1-ruotsin opetus järjestetään siten, että opetusta on kaikilla vuosiluokilla 6–9. Työryhmä suosittelee, että ruotsia tarjottaisiin yläkoulun valinnaisaineena syventämään ja laajentamaan tavoitteita."

Tämä tarkoittaa sitä, että valinnaksi tulee 2+2+1+1 JA mahdollisuus valita lisäkurssit ruotsista 8. ja 9. luokalla. Lisäkursseja tullaan epäilemättä suosittelemaan erityisesti lukioon meneville. Tämäkin luo eriarvoisuutta, koska oppilaan pitää jo seiskalla tietää, onko menossa lukioon eli pitääkö olla valitsemassa lisäruotsia vai ei. Lisäksi tämä luultavasti edellyttää, että ruotsit on opettava "tasoryhmissä", jolloin valinnaiskurssit valinneita opetetaan omissa ryhmissään. Puhumattakaan siitä, että oppilaiden valinnaiskiintiötä, joka jo pieneni tässä tuntijaossa, syödään nyt myös ruotsilla. Ilmaisutaidot ja musiikit pitää monen jättää sikseen, jos mielii lukioon.

Tästä on tulossa kaikkien aikojen soppa.

[JV Lehtonen]

Nyt olisi järkevää vapauttaa B1-kieli ruotsi-hihnasta kaikkien muiden kielten käyttöön,
kun B1:n kanssa näemmä saa sooloilla ihan miten tahansa kuntakohtaisesti.

Samalla ruotsia voitaisiin alkaa tarjota vaikka C- ja D-kielenäkin!
Nythän ruotsin tarjonta on rajattu A- ja B1-kieleen..

Täytyy varmaan laittaa keskustalle viestiä asiasta!

[NRR]

Nyt olisi järkevää vapauttaa B1-kieli ruotsi-hihnasta kaikkien muiden kielten käyttöön,
kun B1:n kanssa näemmä saa sooloilla ihan miten tahansa kuntakohtaisesti.

Samalla ruotsia voitaisiin alkaa tarjota vaikka C- ja D-kielenäkin!
Nythän ruotsin tarjonta on rajattu A- ja B1-kieleen..

Täytyy varmaan laittaa keskustalle viestiä asiasta!

Ongelmia on useita.

Ongelma numero yksi on ruotsin jatkumo, jossa akateemiseksi mielivä oppilas joutuu omaksumaan (ei vain lukemaan) kohtuullisen laajan ruotsin, jolla saa aikanaan pakkovirkaruotsin läpi. Tämä sitoo koko ruotsinopetusta - ja on samalla pakkoruotsin peruste. Kun peruskouluruotsit nyt muuttuvat uudistuksen myötä monenkirjaviksi, joudutaan lukiossa laajentamaan ruotsin nollakurssitarjontaa, aivan kuten korkeakouluissa on pilvin pimein valmentavia kursseja. Ruotsi tulee olemaan supertakku suurelle osalle. Tilanne siis kurjistuu ja hurjistuu ennen kuin rituaaliruotsi loppuu.

Toinen ongelma on se, ettei keskikokoiselle koululle yleensä muodostu ryhmiä kaikkiin kielitasoihin (A1, A2, B1, B2) - koulussa kun halutaan opiskeltavan muutakin kuin kieliä. Kieltenopetusta kehitetään nyt siten, että tietyt koulut profiloituvat tietyilla A2- tai B2-kielillä, mutta jollei oppilaita saada lainaksi naapurikouluista, nämä eivät välttämättä toteudu. Esim. A2-ruotsia on kuitenkin opetettu olemattoman pienissä muutaman oppilaan ryhmissä. Siksi A-ruotsi sitoo usein valtavasti resursseja.

Edes lukioihin ei muodostu kaikkia tarjolla olevia kieliryhmiä. Tässä voisi auttaa tekniikka ja pienten syrjäseutujen lukioiden käytössä oleva tietokoneavusteinen etäopetus.

Lukiossa alkava ruotsi toki on tulossa niille (maahanmuuttajille), jotka ovat olleet vapautettuja ruotsista peruskoulusta. Tämä oli jo ruotsinopetuksen kehittämistyöryhmän listalla. En tiedä, tuleeko siitä ns. lyhyt kieli (C tai D) vai opetetaanko siinä enemmän pakollisia kursseja, jolloin kurotaan B-ruotsi kiinni.