Ruotsin kielen suosio selvitetty Sipoossa

[Hillevi Henanen]

Vaikka surujen määrä olisi kuinka pieni, on tällä kaksikielisyyslahjuksella tehty isoille kunnille mahdottomaksi säästäminen luopumalla turhasta kaksikielisyydestä. Valtio huolehtii siitä, että jos jokin kunta tähän päätyisi, olisi valtionavun menetys moninkertainen säästöön nähden.

Kun sen päivän vielä näkisi, että kustannusten leikkaukset koskisivat edes kaikkein älyttömimpiä ilmiöitä tämän maan kielipolitiikassa, tai edes sen päivän, että tähän kaksikielisyyshimmeliin lakattaisiin hakkaamasta lisää rahaa.

[Jaska]

Vaikka surujen määrä olisi kuinka pieni, on tällä kaksikielisyyslahjuksella tehty isoille kunnille mahdottomaksi säästäminen luopumalla turhasta kaksikielisyydestä. Valtio huolehtii siitä, että jos jokin kunta tähän päätyisi, olisi valtionavun menetys moninkertainen säästöön nähden.

Kun sen päivän vielä näkisi, että kustannusten leikkaukset koskisivat edes kaikkein älyttömimpiä ilmiöitä tämän maan kielipolitiikassa, tai edes sen päivän, että tähän kaksikielisyyshimmeliin lakattaisiin hakkaamasta lisää rahaa.

Aivan älytöntä touhua! Huhhuh. Miksei riitä, että aidosti kaksikieliset kunnat olisivat kaksikielisiä? Tällaisessa leikkikaksikielisyydessä ei ole järjen hiventäkään. Ja valtion velka sen kuin kasvaa...

[TK]

Leikki-kaksikielisyyden ylläpito on valtavaa rahan tuhlausta. Kun velkakello raksuttaa koko ajan http://www.velkakello.fi niin olisi mukava tietää, kuinka paljon hitaammin kello raksuttaisi ilman näitä turhia kustannuksia.

Suomen ns. "kaksikielisyys" on kuin sipuli, jota avautuu kansalle kerros kerrokselta. Ensimmäinen kerros on nyt saatu poistettua, kun Åbo Akademin hyvän tutkimuksen tuloksena tiedämme, että kolme neljästä suomalaisesta vastustaa pakkoruotsia.

Tarvitaan lisää sipulin kuorimista, jotta kansalle valkenee totuus leikki-kaksikielisyyden poskettoman suurista kustannuksista.

[Heinäkenkä]

Tänä vuonna maksetaan ruotsinkielilisää kaksikielisille kunnille 94 miljoonaa.

Pätkä hallituksen esityksestä eduskunnalla kielilain 5 §:n muuttamisesta
"Kunnan peruspalvelujen yleiseen osaan liittynyt kielikorotus...sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen rahoitukseen liittyvä kaksikielisyyslisä..."

Kyllä meinaan on kaksikielisissä kunnissa kirjastot täynnä ruotsinkielisiä kirjoja.

Yksikielisille kunnille pitää alkaa antamaan suomenkielilisää!

[Ajatuspaja]

Häkkisen löytämä kysely näyttäisi olevan sillä linjalla, että
kaksikielisyys on hyväksyttävissä ("muutimme Sipooseen - kaksikielisyydestä huolimatta"),
mutta itse ei haluta sitoutua sisäänpäinkääntyneeseen kaksikielisyyteen,
vaan halutaan lapselle korostetun kansainväliset kaksikieliset (suomi-englanti) valmiudet.

Pieni yksityiskohta suomenkielisestä kunnasta tuntijakouudistuksen jälkeen:
2016 englanti alkaa 2.luokalta, A2-kieli 4. luokalta ja poliittinen ruotsi 6. luokalta.

Miten sipoolaisten lasten tasa-arvo toteutuu tällaisessa kuviossa esim. englannikielisissä
opinnoissa Wave Universityssä Espoossa ?
Vai houkutellaanko heidät ruotsinkieliseen koulutukseen kiintiöissä ?

Muualla Suomessa osataan englantia ja kommunikoidaan koko maailman kanssa,
Sipoossa keskitytään kommunikoimaan keskenään ruotsiksi..

Ehkä se olisi sinänsä hyvä ratkaisu, kun Suomi muuttuu "yksikieliseksi"
(Stenbäckin visiossa) 20 vuoden kuluessa pakkoruotsin poistuttua ?

Jäljelle jäisi kuntakohtainen kaksikielisyys, jonka kustantavat kuntalaiset-
ei koko kansa, joka on suomi-englanti -kaksikielistä!

Kunnilla säilyisi itsehallinto, kansalaisilla liikkumisvapaus, ja kaikenkaikkiaan subsidiariteettiperiaate!

Tällaisessa kontekstissä Sipoon ratkaisu olisi sipoolaisten oma, sisäinen asia.

Nykyisessä kielipoliittisessa kontekstissä se ei ole pelkästään sipoolaisten asia, koska
valtio rahoittaa Sipoon kaksikielisyyttä ja samalla suomenkielisten kansalaisten kieliopintojen rajoittamista!

Julkisen valinnan teorian mukaan ihmisten läheisyydestä kauemmas karkaavalla vallalla on tapana byrokratisoitua. Vallan toimiessa kunnallistasolla ihmisillä on vielä mahdollisuus jopa äänestää jaloillaan vaikkapa ikävien kaupunginsääntöjen tapauksessa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Subsidiariteettiperiaate

[Hillevi Henanen]

Tänä vuonna maksetaan ruotsinkielilisää kaksikielisille kunnille 94 miljoonaa.

Pätkä hallituksen esityksestä eduskunnalla kielilain 5 §:n muuttamisesta
"Kunnan peruspalvelujen yleiseen osaan liittynyt kielikorotus...sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen rahoitukseen liittyvä kaksikielisyyslisä..."

Kyllä meinaan on kaksikielisissä kunnissa kirjastot täynnä ruotsinkielisiä kirjoja.

Oikeusministeri 6.11.14.

Närpiön kunta on saanut myös sitä kielilisää siitä, että heillä on ollut niin paljon ruotsinkielisiä oppilaita, joille muun muassa tämä koulumateriaali maksaa enemmän.

Kaksikielisyyslogiikalla Lohja taas on saanut ja saa kielilisää siitä huolimatta, että heillä on niin vähän ruotsinkielisiä oppilaita.

Lasketaanpa esim. Lohjan osalta, että tämän vuoden 1,3 miljoonasta jää kaikkien kulujen (joissa jo kertaalleen varmasti on kirjastot ja koulukirjat mukana) yli miljoona oikeusministerin mainitsemaan tarkoitukseen.
Lohjalla oli 30.9.14 1685 ruotsinkielistä. Sanotaan nyt reilusti vaikka, että joka viides tarvitsee koulukirjoja, jolloin valtio siis kustantaa joka vuosi jokaiselle heistä noin 3000 euron koulukirjat.

Yksikielisille kunnille pitää alkaa antamaan suomenkielilisää!

Vihapuhetta!
Kaksikielisille kunnille maksetaan siksi, että ne pärjäisivät tilastoissa, että niissä olisi alemmat työttömyysluvut, että niissä yleensä ihmiset voisivat hiukan paremmin.