Kommenttiosastot täyttyvät pakon kritiikistä

[NRR]

Kun mediat pääkirjoitusten ja artikkelitoimittajien jutuissa puolustavat pakkoa ja yrittävät leimata pakon kriitikkoja, niin aina kun keskustelu on sallittu, juttujen kommenttiosastot täyttyvät pakon kritiikistä ja toimittajien asenteen ihmettelystä.

Tässä muutama lehden mielipideosastolla julkaistu juttu:

Aika luopua ruotsin pakollisuudesta
30.12.2014 4:00

Suomalaiset arvostavat suomenruotsalaista kulttuuriperintöä. Pakollista ruotsinopiskelua kuitenkin vierastetaan.

Pakkoruotsin kannattajat vetoavat yhteiseen historiaan, kielten opiskelun tärkeyteen ja siihen, että koulussa on muitakin pakollisia aineita.

Ensimmäinen perustelu on tietysti totta, mutta siitä ei seuraa ikuista pakollista ruotsia.

Toinenkin on totta, mutta siitä ei seuraa, että ruotsi olisi muita kieliä tärkeämpi. Yhteiskunta, vanhemmat ja koululaiset panevat kielet tärkeysjärjestykseen omalta kannaltaan.

Kolmas ontuu. Kielet ovat oppiainekokonaisuus. Niiden opiskelu on yhtä pakollista kuin matematiikan tai biologian. Eri asia on, mikä kieli on pakollinen ja missä iässä.

Kansanedustajat ovat usein ainakin yhtä fiksuja kuin kansa. Pakkoruotsi on poikkeus: rahvas katsoo asiaa avarammin kuin Arkadianmäki.

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide--- ... 8421616/69


Virkakielivaatimus järkevämmäksi
30.12.2014 4:00

Kymen Sanomien pääkirjoituksessa 29.12. --- otti voimakkaasti kantaa pakollisen kouluruotsin puolesta. --- mukaan kansalaismielipide on jakomielinen, kun kannatetaan ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta ja samalla arvostetaan suomenruotsalaisten merkitystä Suomen yhteiskunnalle ja kulttuurille, ja pidetään tärkeänä, että julkisia palveluja on ruotsiksi mahdollista saada.

Ei ole jakomielistä. Asioiden hoitaminen edellyttää vain toisenlaisia järjestelyjä kuin nyt.

Ruotsin opiskelun pakollisuus olisikin alettava purkaa virkaruotsivaatimuksista. Jokaisen viraston työntekijän ei tarvitse osata ruotsia, riittää, kun työntekijöistä joku/jotkut osaavat. Myös etätulkkaus on mahdollinen. Erityisesti yksikielisillä suomenkielisillä paikkakunnilla tämä riittäisi.

Ruotsin vaatimus viroissa tulisi voida määritellä sekä paikkakunnittain että virastokohtaisesti, kuten esimerkiksi Kanadassa tehdään englannin ja ranskan kielitaitovaatimusten kanssa. Tämä edellyttäisi, että monilla paikkakunnilla asiointiaika olisi varattava etukäteen, jos haluaa ruotsinkielistä palvelua. ---

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide--- ... 8422372/69

[Hannu Jussi]

Tässä mielestäni todella järkevä kommentti erääseen kirjoitukseen Usarissa. http://tiinapalovuori.puheenvuoro.uusis ... pa-svenska

""Suomenkielisten pakkoruotsia tarvitsee siis ruotsinkielinen vähemmistö, eivät suomenkieliset itse".

Tarvitseeko ruotsinkielinen vähemmistö pakkoruotsia? Ei heidän elämäänsä vaikuta sitä eikä tätä osaako joku jyväskyläläinen tai kainuulainen ruotsia. Kysymyshän on ruotsinkielisten oikeudesta puhua omaa kieltään ja saada sillä palveluita kotiseudullaan. Ei sitä ole kukaan vastustanut. (No muutama harva tietysti on, mutta heidän kannatuksensa on enintään marginaalinen tai vähäisempi).

Vahasalon väite, jonka mukaan ruotsinkielisten palveluita ei pystytä turvaamaan ilman pakkoruotsia, on kestämättömällä pohjalla. Meillä on palvelujen turvaamista varten tasan yksi ruotsinkielinen jokaista ruotsinkielistä kohti. Tämän lisäksi tulevat ne, jotka tulisivat lukemaan ruotsia vapaaehtoisesti. Lienee realistista odottaa, että vapaaehtoisesti ruotsin valinneet oppivat sen paremmin, kuin ne, jotka lukevat sitä vastenmielisesti ja pakon edessä. Tutkimuksen mukaan vapaaehtoisia ruotsinlukijoita olisi suunnilleen puolet ikäluokasta. Eiköhän siitä riittäisi muutama niitä palveluita turvaamaan.

Aivan yksinkertaisesti, ruotsin pakollisuus rajoittaa mahdollisuuksia muiden kielten opiskeluun tuottamatta mitään hyötyä ruotsinkielisille. Se ei ole mitenkään järkevää.

[NRR]

Puuta heinää pakkoruotsista
2.1.2015 4:00

--- kirjoitti pakkoruotsista Kouvolan Sanomien pääkirjoituksessa 29.12.

Kun pakkoruotsia aletaan perustella järkisyillä, ollaan heti metsässä. Pääkirjoitus oli puuta heinää alusta loppuun. Poimin tekstistä muutaman väitteen, joita haluan kommentoida.

--- tulkitsi kyselytutkimuksen tuloksen jakomieliseksi, koska enemmistö kannattaa kielivapautta, mutta arvostaa suomenruotsalaisia. En näe tässä mitään ristiriitaa tai jakomielisyyttä.

--- vertasi ruotsin pakollisuutta muihin koulun pakollisiin aineisiin. Tämä ei ole loogista, koska näitä muita pakollisia aineita opiskellaan kaikissa muissakin maissa, toisin kuin ruotsia.

Pääkirjoituksen mukaan pakko on lievää. Se kuitenkin koskee kaikkia, eli miten se silloin on lievää?

Kosketus ruotsinkieleen on Espon mielestä tärkeä suomalaisen identiteetin rakenneosa. Tämä on mielipide, ja siten arvoton argumentti. Jos joku tykkää kaurapuurosta, ei se tarkoita, että kaikkien muidenkin on siitä tykättävä.

--- mielestä ruotsinkielen taito on tärkeää työelämässä. Voi joskus ollakin, mutta harvoin. Varsinkin, kun verrataan englantiin tai venäjään.

Mielestäni yhden vieraan kielen hallitsemisessa on jo monelle ihan riittävästi haastetta. Lähtökohtana kielten opiskelussa pitäisi olla se, että opetellaan yksi kunnolla mieluummin kuin monta huonosti. Ruotsin kielen pakko-opiskelu on yleensä turhaa resurssien haaskausta.

http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide ... 8426471/69