Grönlundin skaala

[Jan-Erik Andelin]

Tässä foorumissa väitetään usein edustettavan Suomen kansaa mielipiteineen. Joten nyt onkin hyvä mahdollisuus kokeilla kuinka hyvin oma mielipide vastaa ns. yleistä mielipidettä. Linkki Kimmo Grönlundin ja kumppaneiden "oikeaan riviin", yli 7 000 haastatellun suomalaisen mielipiteen perusteella, lopussa. Haastan tietysti teidät rohkeina keskustelijoina myös julkaisemaan omat rivinne.

A = vahvasti samaa mieltä
B = samaa mieltä
C = eri mieltä
D = vahvasti eri mieltä


1 Ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa.
A B C D

2 Valtio ja kunnat käyttävät liian paljon rahaa ruotsinkielisiin palveluihin
A B C D

3 Olisin opiskellut ruotsia koulussa, vaikka se olisi ollut vapaaehtoista
A B C D

4 Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan suomenruotsalaisille
A B C D

5 Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä
A B C D

6 Suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettu ryhmä
A B C D

7 Ruotsin kielen taitoa tarvitaan hyvien suhteiden luomisessa muihin Pohjoismaihin
A B C D

8 On tärkeää, että ruotsinkielisille taataan palveluiden saatavuus heidän omalla äidinkielellään
A B C D

9 Suomessa on kohtuutonta vaatia julkisia palveluita muulla kuin suomen kielellä
A B C D

10 Ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista
A B C D

11 Koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia
A B C D

12 Maamme johtavien poliitikkojen tulisi hallita sekä suomen että ruotsin kieli
A B C D

13 Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) on kokoonsa nähden liikaa vaikutusvaltaa Suomessa
A B C D

14 Olisi vahinko, jos ruotsin kieli ja kulttuuri häviäisivät Suomesta
A B C D

- - -

"Oikea rivi" - eli kansan keskimääräinen mielipide löytyy täältä: https://dl.dropboxusercontent.com/u/158 ... ndrivi.rtf

[Jan-Erik Andelin]

Oma rivini on 1B, 2C, 3A, 4A, 5B, 6B, 7B, 8B, 9C, 10B, 11C, 12B, 13C ja 14A.

Se poikkeaa 6 kertaa 14:sta ns. kansan mielipiteestä.

[NRR]

Minun kannaltani ja tämän hankkeen kannalta vain yhdellä kysymyksellä on merkitystä.

Mutta olisi mielenkiintoista saada enemmän tietoa siitä, miten tutkimukseen kuuluvia keskusteluja "ohjattiin" - luettiinko esim. rinnan folktingetin ja itäsuomalaisten venäjävalintaa puoltaneiden tekstejä vai annettiinko todella vain ymmärtää, että nyt kuuluu käyttäytyä fint?

Sekin kiinnostaa, miksiköhän pakkoruotsiin kriittisesti suhtautuvat eivät kuulemma olleet niin halukkaita tulemaan näihin keskusteluihin.

[NRR]

Oma rivini on ---

Tuo on hankala muoto lukea - näinkö tarkoitit JEA:

1 Ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa.
B = samaa mieltä

2 Valtio ja kunnat käyttävät liian paljon rahaa ruotsinkielisiin palveluihin
C = eri mieltä

3 Olisin opiskellut ruotsia koulussa, vaikka se olisi ollut vapaaehtoista
A = vahvasti samaa mieltä

4 Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan suomenruotsalaisille
D = vahvasti eri mieltä (korjattu)

5 Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä
B = samaa mieltä

6 Suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettu ryhmä
B = samaa mieltä

7 Ruotsin kielen taitoa tarvitaan hyvien suhteiden luomisessa muihin Pohjoismaihin
B = samaa mieltä

8 On tärkeää, että ruotsinkielisille taataan palveluiden saatavuus heidän omalla äidinkielellään
B = samaa mieltä

9 Suomessa on kohtuutonta vaatia julkisia palveluita muulla kuin suomen kielellä
C = eri mieltä

10 Ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista
B = samaa mieltä

11 Koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia
C = eri mieltä

12 Maamme johtavien poliitikkojen tulisi hallita sekä suomen että ruotsin kieli
B = samaa mieltä

13 Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) on kokoonsa nähden liikaa vaikutusvaltaa Suomessa
B = samaa mieltä (korjattu)

14 Olisi vahinko, jos ruotsin kieli ja kulttuuri häviäisivät Suomesta
A = vahvasti samaa mieltä

[NRR]

Jos pitää vastata, niin NRR vastaa näin:

1 Ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa.
B = samaa mieltä

2 Valtio ja kunnat käyttävät liian paljon rahaa ruotsinkielisiin palveluihin
kun tätä ei tiedetä eikä saa laskea, niin taikavarvullako minä tätä arvioin?
lisäys: jos pakkoruotsin hinta on osana ruotsinkielisten palveluja, niin hinta on aivan helvetinmoinen - ja maksetaan nuorten ihmisten voimissa ja koulutusten pitkittymisenä, keskeytymisenä...

3 Olisin opiskellut ruotsia koulussa, vaikka se olisi ollut vapaaehtoista
A = vahvasti samaa mieltä

4 Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan suomenruotsalaisille
A = vahvasti samaa mieltä

5 Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä
kun tätä ei tiedetä eikä saa laskea, niin taikavarvullako minä tätä arvioin?
kielistragian antamien esimerkkien pohjalta vastaan D = täysin eri mieltä

6 Suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettu ryhmä
B = samaa mieltä

7 Ruotsin kielen taitoa tarvitaan hyvien suhteiden luomisessa muihin Pohjoismaihin
B = samaa mieltä - muttei tarkoita pakkoa

8 On tärkeää, että ruotsinkielisille taataan palveluiden saatavuus heidän omalla äidinkielellään
B = samaa mieltä

9 Suomessa on kohtuutonta vaatia julkisia palveluita muulla kuin suomen kielellä
C = eri mieltä

10 Ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista
A = vahvasti samaa mieltä

11 Koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia
riippuu yksilöstä

12 Maamme johtavien poliitikkojen tulisi hallita sekä suomen että ruotsin kieli
D = vahvasti eri mieltä - eikö esim. maahanmuuttajistakaan voi tulla merkittäviä poliitikkoja vähemmällä?

13 Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) on kokoonsa nähden liikaa vaikutusvaltaa Suomessa
A = vahvasti samaa mieltä - tämä näkyy nimenomaan kielipolitiikassa

14 Olisi vahinko, jos ruotsin kieli ja kulttuuri häviäisivät Suomesta
A = vahvasti samaa mieltä

[Jan-Erik Andelin]

No, hyvä että tuli tuossa muodossa oikoluettavaksi. 4 kuuluu olla omassa rivissäni D, eli ruotsista on hyötyä muillekin kuin suomenruotsalaisille. 13 kuuluu olla B, eli RKP:llä on kokoonsa nähden liikaa valtaa.

Ja, selvennyksenä, että kohta 3 luonnollisesti omalta osaltani tarkoittaa, että olisin opiskellut suomea vaikka vaihtoehtoja olisi ollut.

Eli poikkeamat ns. kansan mielipiteestä ovat tässä vaiheessa "kieliliigataulukossa":

Jan-Erik Andelin 5 kertaa 14:sta
NRR 7–9 kertaa 14:sta

[NRR]

Eli poikkeamat ns. kansan mielipiteestä ovat tässä vaiheessa "kieliliigataulukossa":

Jan-Erik Andelin 5 kertaa 14:sta
NRR 7–9 kertaa 14:sta

Poikkeamasta olisi hyvä puhua vain silloin, kun on osin tai kokonaan päinvastaista mieltä kuin keskiarvo eli minulla kohdat

2 Valtio ja kunnat käyttävät liian paljon rahaa ruotsinkielisiin palveluihin
kun tätä ei tiedetä eikä saa laskea, niin taikavarvullako minä tätä arvioin?
lisäys: jos pakkoruotsin hinta on osana ruotsinkielisten palveluja, niin hinta on aivan helvetinmoinen - ja maksetaan nuorten ihmisten voimissa ja koulutusten pitkittymisenä, keskeytymisenä...

4 Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan suomenruotsalaisille
A = vahvasti samaa mieltä

5 Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä
kun tätä ei tiedetä eikä saa laskea, niin taikavarvullako minä tätä arvioin?
kielistragian antamien esimerkkien pohjalta vastaan D = täysin eri mieltä

11 Koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia
riippuu yksilöstä

12 Maamme johtavien poliitikkojen tulisi hallita sekä suomen että ruotsin kieli
D = vahvasti eri mieltä - eikö esim. maahanmuuttajistakaan voi tulla merkittäviä poliitikkoja vähemmällä?

Ja näissä oleellista on se, että kysymykset eivät ole noin vain vastattavissa. Esimerkiksi kysymys 11 on sellainen, että vastasi mitä tahansa, vastaa vastoin parempaa tietoaan. Kysymyksissä 2 ja 5 tulisi olla taustatietoja, joita en ole löytänyt - ja nyt pitäisi siis vastata mutuna. Kysymys 12 on sellainen, jossa sitten mielipiteet aidosti jakautuvat - eikä tästä ole noussut avointa keskustelua. Olisi ollut ehkä parempi kysyä suoraan, ovatko vailla ruotsintaitoa olevat poliitikot moukkatankeroita... Ja kohdassa 4 - haluaisinpa lukea vastaajien mainitsemat hyödyt muille

JEA:n listassa taas poikkeamia olivat:

2 Valtio ja kunnat käyttävät liian paljon rahaa ruotsinkielisiin palveluihin
C = eri mieltä

11 Koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia
C = eri mieltä

[TK]

Me tiedämme, mikä on yleinen mielipide. Yleinen mielipide on tämä: pakkoruotsi pois kouluista, pakkoruotsi pois Suomesta.

Ihan kuin Andelin vielä epäilisi tutkimustulosta, vaikka vastaavanlaisia tuloksia on saatu galluptutkimuksissa jo monien vuosien ajan.

http://heikkitala.puheenvuoro.uusisuomi ... saa-huutia

[Jan-Erik Andelin]

Oliko tuo 4 JEA:lla varmasti A?

Ei ole. Piti olla toiseen tappiin, eli D. Korjasin jo tuolla aiemmin.

[NRR]

Jäin miettimään näitä kysymyksiä
2 Valtio ja kunnat käyttävät liian paljon rahaa ruotsinkielisiin palveluihin
4 Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan suomenruotsalaisille
5 Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä

Olin vastikään otannassa, jossa kartoitettiin kansalaismielipiteitä sotilasmenoista ja puolustusvoimien hankinnoista. Ennen joka kysymystä (juuri tällaisia "onko kohtuullista hankkia") ystävällinen naisääni luki minulle kunkin kohdan hinnan ja vielä vertailukohdaksi jonkin muun hallinnonalan toteutettujen hankintojen hinnan.

Tehtiinkö tässä kyselyssä samoin näiden muuten vaikeasti arvioitavien rahamäärien kohdalla?

Ja tämä kysymys on edelleen minusta mahdoton:
11 Koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia

Koko kielivalinnan perusteena on se, ettemme tiedä, mistä kielistä kellekin on hyötyä. Miksi nyt sitten pitää ottaa kantaa kysymykseen, jossa oletetaan, että vastaajalla on selkeä kanta siihen, mikä on ruotsin hyöty ihan jokaikisen kohdalla. Ihmiset ovat toki vastanneet, että jotain muuta on hyödyllisempää opiskella kuin ruotsia ajatellen, että kysymys oikeasti kuuluisi
11b Koulussa luultavasti monien on hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia

Ok, mutta minua harmittaa epäloogisuus kysymyksenasettelun takana.

[Hillevi Henanen]

Vaihtoehtoja on ihan turhan takia neljä, kaksikin riittäisi. Tietenkin keskellä voisi olla kolmaskin, eli en osaa sanoa. Sinne olisivat päässeet piiloon ne, joita selkeän kannan ilmoittaminen olisi edelleenkin pelottanut.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/1 ... m-svenskan
Viime vuonna vielä oli sekin vaihtoehto viidentenä, ja sinne piiloutui silloin 8% vastaajista.

Koska ei ole kiva ruksata pelkkiä reunoja, on visuaalisen ilmeen vuoksi tällaisessa virallisen tuntuisessa kyselyssä käytettävä myös keskiruutuja, kunhan ei mene väärälle puolelle keskiviivaa. Se niinkuin jollain tapaa näyttää sievemmältä.

Minulle pakkoruotsin poistossa ei ole tasoeroja. En pähkäile sitä, että että haluanko sen pois vähän tai vähän enemmän. Minulle riittää ihan hyvin, että se häviää kokonaan.

mutta minua harmittaa epäloogisuus kysymyksenasettelun takana.

Olet sinä sitkeä sissi, NRR. Jaksat vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen harmitella pakkoruotsittajien epäloogisuutta, joka on sääntö ja tehokeino, ei poikkeus.

Mitä tulee mieleeni näistä kysymyksistä?
2 Valtio ja kunnat käyttävät liian paljon rahaa ruotsinkielisiin palveluihin
-vaikkapa vain 96 miljoonaa euroa pelkästään valtionapuihin 33 kaksikielisella kunnalle 2015, että pääsevät sitten leuhkimaan siitä, miten hyvin heillä menee suomenkielisiiin kuntiin nähden taloudellisesti.
4 Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan suomenruotsalaisille
-paljonko mahtavat ruotsinkieliset tienata tällä suomenkielisten pakko-opettamisella pelkästään. Ensinnäkin virallisesti kouluissa, ja sitten kaiken maailman yksityiset preppauspuljut, joihin ihmisen hädissään joutuvat tiukan tullen tukeutumaan
-paljonko työvoimaa vaatii järjetön A4-saasteen tuottaminen toisellakin kielellä? Tarkoitan käännöksiä, joita kukaan ei koskaan tarvitse eikä lue.
Kansalliskielistrategia luo myös työpaikkoja ruotsinkielisille esim. kielipoliisit eli kansalliskieliyhteyshenkilöt.
5 Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä
-rippuu kummanko porukan kannalta katsotaan. Ruotsinkielisille on tietenkin hyötyä, suomenkielisille ei.

[NRR]

Mitä tulee mieleeni näistä kysymyksistä?
2 Valtio ja kunnat käyttävät liian paljon rahaa ruotsinkielisiin palveluihin
-vaikkapa vain 96 miljoonaa euroa pelkästään valtionapuihin 33 kaksikielisella kunnalle 2015, että pääsevät sitten leuhkimaan siitä, miten hyvin heillä menee suomenkielisiiin kuntiin nähden taloudellisesti.
4 Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan suomenruotsalaisille
-paljonko mahtavat ruotsinkieliset tienata tällä suomenkielisten pakko-opettamisella pelkästään. Ensinnäkin virallisesti kouluissa, ja sitten kaiken maailman yksityiset preppauspuljut, joihin ihmisen hädissään joutuvat tiukan tullen tukeutumaan
-paljonko työvoimaa vaatii järjetön A4-saasteen tuottaminen toisellakin kielellä? Tarkoitan käännöksiä, joita kukaan ei koskaan tarvitse eikä lue.
Kansalliskielistrategia luo myös työpaikkoja ruotsinkielisille esim. kielipoliisit eli kansalliskieliyhteyshenkilöt.
5 Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä
-rippuu kummanko porukan kannalta katsotaan. Ruotsinkielisille on tietenkin hyötyä, suomenkielisille ei.

Kiitos!

Sampo Terho kirjoitti aiheesta 2011, kun Ahtisaarilista oli ilmestynyt:

Eräs mainio tapa keskustelun edistämiseksi olisi pyrkiä esittämään mahdollisimman selviä tosiasioita vuoropuhelun pohjaksi. Keskustelun tasoa laskee erityisesti yhden faktatiedon täydellinen puuttuminen: kaksikielisyyden taloudellisten kustannusten.

Vaikuttaa jopa siltä, että kaksikielisyyden kustannusten laskemista on vältelty tietoisesti.

---

Kielilain tarkoitus on varmistaa, että perustuslain mainitsemat kielelliset oikeudet toteutuisivat myös käytännön tasolla niin suomenkielisille (90,4% suomalaisista) kuin ruotsinkielisille (5,4%). Lain valmisteli kielilakikomitea, jonka puheenjohtajana toimi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg.

Komitean kokoonpano paljasti nopeasti kumman kansalliskielen asiasta oltiin suhteessa enemmän huolissaan: 60% komitean jäsenistä oli ruotsinkielisiä, mukaan lukien pääsihteeri. Komitean kuulemista 51 asiantuntijasta 25 oli ruotsinkielisiä. Lisäksi ainoana ulkomaalaisena asiantuntijana kuultiin ministeri Mona Sahlinia Ruotsista. Kielilaki koskee koko maata paitsi yksikielisesti ruotsinkielistä Ahvenanmaata, josta silti kuultiin peräti viittä asiantuntijaa.

Komitea teki pääosin perusteellista työtä ja sen jättämä mietintö käsitti 257 sivua. Kuitenkin yhdessä kohdin ahkeruus unohtui täysin. Taloudelliset vaikutukset jätettiin lähes kokonaan arvioimatta. Kustannuksia pohdittiin vain 4 sivua ja nekin lähinnä verbaalisesti ilman numerotietoja. Ainoa konkreettinen rahamääräinen arvio oli: “Ehdotuksen mukaan kaksikielistä tienviitoitusta lisättäisiin valtateillä. Ehdotuksen toteuttamisen on arvioitu maksavan 20 miljoonaa markkaa, jos se toteutetaan välittömästi siten, että kaikki kilvet uusitaan heti.”

Kustannusarvion tekemättä jättäminen oli moitittavaa paitsi vastuullisen taloudenpidon kannalta, niin myös hallinnollisesti. Hallituksen esitysten laatimisohjeiden mukaan säädöshankkeessa on viimeistään perusvalmistelun aikana laadittava asiakirja, jossa kuvataan hankkeen taloudelliset ja tarvittaessa myös muut vaikutukset.

Kyseistä dokumenttia ei sisältynyt kielilakikomitean mietintöön eikä hallituksen esitykseen. Epätyydyttävänä selityksenä kustannusarvion puuttumiselle annettiin, että kustannukset piti (ohjeiden vastaisesti) selvittää vuoden 2004 valtion budjetin yhteydessä, mutta näin ei tehty silloin, eikä koskaan myöhemminkään. Lakiehdotuksen käsittelyssä oikeusministeri vieläpä totesi, että tarkat tiedot lisäviroista ja kustannuksista poistettiin valtiovarainministeriön nimenomaisesta vaatimuksesta.

Taka-ajatuksena ilmeisesti oli, että kielilaki sai ”maksaa mitä maksaa”. Tämä kielilain kustannusten selvittämättä jättäminen on yksi keskeinen syy, miksi kaksikielisyyden kustannukset ovat yhä täysin hämärän peitossa niin valtiolle kuin kansalaisille.


---

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa julkisen sektorin kustannuksia on mietittävä erityisen tarkasti. --- kustannukset tulevat tällä hallituskaudella edelleen nousemaan. --- Kansalliskielistrategia -hankkeen --- ympärille koottu komitea --- Komitean työn pohjana toimii Ruotsinkielisten kansankäräjien (Folktinget) perustaman ns. Ahtisaaren työryhmän julkaisemat vaatimukset, joiden 25:stä kohdasta valtaosa edellyttää menolisäyksiä.

--- Eikö kaksikielisyydenkin suhteen siis kannattaisi tarjota totuudellista tietoa kansalaisten päätöksenteon pohjaksi – eikö se ole jopa valtiovallan velvollisuus?

http://www.sampoterho.net/?p=1529

[Hansa]

Grönlundin kysymykset ovat osittain huonoja, kuten alla niistä totean.

Itse olen paljon kriittisempi ruotsin pakollisuutta ja ruotsinkielistä ylimitoitettua vallankäyttöä kohtaan kuin tutkimuksessa todettiin väestön olevan keskimäärin.
Kun olen seurannut kielipolitiikkaa ehkä n 10 vuoden ajan, koko ajan siitä on paljastunut yhä raadollisempia puolia.

Väestön suuri enemmistö ei ole havahtunut kielipolitiikan epäkohtiin, turhan monet ovat vain kiltisti ja nöyrästi omaksuneet sen huijauksen, jonka virallinen totuus ja ruotsinopettajat esittävät ruotsinkielisyyden/kaksikielisyyden rikkaudesta. Satu keisarin uusista vaatteista pitää täsmälleen paikkansa pakkoruotsituspolitiikassa.
....
A = vahvasti samaa mieltä
B = samaa mieltä
C = eri mieltä
D = vahvasti eri mieltä


1 Ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa.

D Suurimmassa osassa Suomen aluetta ja kuntia ruotsinkielisyys on näkynyt vain siinä, kun ruotsinkielinen virkamieskunta on hoitanut virallisia asioita ruotsiksi. Rahvas on elänyt elämäänsä täysin suomeksi, menneinä vuosisatoina ja nykyäänkin, paitsi nyt on tullut monia uusia kieliä ihmisten korviin.

2 Valtio ja kunnat käyttävät liian paljon rahaa ruotsinkielisiin palveluihin

A Ruotsinkielisiin palveluihin käytetään julkista rahaa täysin ylimitoitetusti. Unohtaen että rahaa tarvittaisiin palveluihin muillakin kielillä.

3 Olisin opiskellut ruotsia koulussa, vaikka se olisi ollut vapaaehtoista

D Tuohon on hankala vastata. Tänä päivänä valitsisin ehdottomasti matemaattisen tai luonnontieteellisen aineen lisäkursseja ruotsin sijalle.
Kouluaikana olin liian lapsellinen ja kiltti, enkä tajunnut omaa etuani.

4 Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan suomenruotsalaisille
A

5 Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä

D Jos tuo väite pitäisi paikkansa, Suomen kannattaisi ruveta 12-kieliseksi (su,ru,ven,viro,engl,saame, romani, tatari, arabia, kiina, somali,kuurojenkieli), siitä tulisi 12-kertainen hyöty. Eikö niin?

6 Suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettu ryhmä

A Heitä varten tarjotaan ylimitoitetut palvelut, esim yliopistot, media, Folktinget, ja kielipalvelijareservi , 1 >< 19 Eihän tuollainen ole kohtuullista kun on muitakin kielivähemmistöjä.


7 Ruotsin kielen taitoa tarvitaan hyvien suhteiden luomisessa muihin Pohjoismaihin

D Heheheh! Miten ihmeessä muiden maiden suhteet Pohjoismaihin voivat olla hyvät, kun niissä ei opiskella pakollista ruotsia?
Ruotsissa ei opiskella suomea tai kaikkia maailman kieliä pakollisina, hyvien suhteiden luomiseksi muihin maihin.

8 On tärkeää, että ruotsinkielisille taataan palveluiden saatavuus heidän omalla äidinkielellään

D Ruotsinkielisille pitää tarjota peruspalvelut tasavertaisesti kuten kaikille suomalaisille, mutta omakielisyyden vaatimus on liioittelua tämän päivän monikielisessä maailmassa. Suomenkielisetkään eivät saa edes lääkärinpalveluja suomeksi, suomenkielienemmistöisessä maassaan.

9 Suomessa on kohtuutonta vaatia julkisia palveluita muulla kuin suomen kielellä

B Tuo kysymys on epämääräinen. Tietenkin valtio ja kunnat pyrkivät tarjoamaan palveluja monilla eri kielillä, sen mukaan kuin eri kielten puhujia on tarjolla. Omakielisten palvelujen vaatiminen aina ja kaikkialla on kuitenkin kohtuutonta, jopa apartheidia

10 Ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista
A

11 Koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia

A Itse näen, että monien olisi hyödyllisempää opiskella substanssiaineita ruotsin vaihtoehtona.

12 Maamme johtavien poliitikkojen tulisi hallita sekä suomen että ruotsin kieli

D Tietenkin poliitikoilla pitää olla oikeus käyttää vain omaa kieltään, ei EUssakaan vaadita mepeiltä kaikkien virallisten EU-kielten osaamista !!!

13 Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) on kokoonsa nähden liikaa vaikutusvaltaa Suomessa
A

14 Olisi vahinko, jos ruotsin kieli ja kulttuuri häviäisivät Suomesta

D Mikä vahinko on tapahtunut Ruotsille tai Ahvenanmaalle, kun ne ovat jättäneet alkuperäisen suomenkielisen kielen ja kulttuurin katveeseen??? Mikä vahinko on tapahtunut Ruotsille kun he ovat jättäneet historialliset saksankieliset /ranskankieliset /latinankieliset juurensa taakseen?

[JV Lehtonen]

Minun kannaltani ja tämän hankkeen kannalta vain yhdellä kysymyksellä on merkitystä.

Minuakaan tässä tutkimuksessa ei kiinnosta kuin yksi kohta: se, missä 3/4 sanoo, että ruotsin pitää olla valinnainen.

Muut kohdat ja niiden suhde ydinkysymykseen eli kielikoulutukseen on täysin irrelevanttia pohdintaa.

"Suomenruotsalaisen" tai "ruotsin kielen" tilalle voi laittaa vaikka sanan tamperelainen, tamperelaisuus, Tampere-
ja miettiä,miten vastaisi!

Vaikka vastaisin kaikkiin tamperelaisysymyksiin arvostavani suunnattomasti tamperelaisuutta ja
pitäväni suorastaan tragediana tamperelaisuuden häviämistä Suomesta,
en koskaan, en koskaan sotkisi tätä asiaa tamperelaisuuden pakkosyöttöön koko kansalle.

Meitä tamperelaisiahan on vain noin 5 % suomalaisista!

1 Tamperelaisuus on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa.
A B C D

2 Valtio ja kunnat käyttävät liian paljon rahaa tamperelaisten palveluihin
A B C D

3 Olisin käynyt Tampereelle, vaikka se olisi ollut vapaaehtoista
A B C D

4 Tamperelaisuudesta on hyötyä ainoastaan tamperelaisille
A B C D

5 Suomelle on taloudellista hyötyä tamperelaisuudesta
A B C D

6 Tamperelaiset ovat etuoikeutettu ryhmä
A B C D

7 Tampereen kiälen taitoa tarvitaan hyvien suhteiden luomisessa tamperelaisiin
A B C D

8 On tärkeää, että tamperelaisille taataan palveluiden saatavuus heidän omalla äidinkielellään
A B C D

9 Suomessa on kohtuutonta vaatia julkisia palveluita muulla kuin suomen kielellä
A B C D


11 Koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kuin tamperelaisuutta
A B C D

12 Maamme johtavien poliitikkojen tulisi hallita ja tuntea tamperelaisuus
A B C D

14 Olisi vahinko, jos tamperelaisuus, tampereen kiäli ja kulttuuri häviäisivät Suomesta
A B C D

[jlo]

Meitä tamperelaisiahan on vain noin 5 % suomalaisista!

En ymmärrä tuollaista tamperelaisvihaa. Mielestäni moromurre pitäisi ilman muuta olla pakollinen oppiaine jokaisessa oppilaitoksessa, koska kuka tahansa voi muuttaa Tampereella tai ainakin käydä siellä. Lisäksi tamperelainen kulttuuri on poikkeuksellisen rikasta ja sen edustajat ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen suomalaisiin, esimerkkinä vaikka soitinyhtye "Lennart ja pojat".