Pakkoruotsin tilalle Kotimaa-kurssi

[Jaska]

Pakkoruotsin tilalle Kotimaa-kurssi
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... maa-kurssi

Silloin tällöin viime vuosina on esitetty, että pakkoruotsi voitaisiin supistaa lyhyeksi tutustumiskurssiksi. Mielenkiintoisinta on, että tällaista ovat esittäneet pakkoruotsia kannattavat tai ymmärtävät henkilöt. Samassa yhteydessä voitaisiin tutustua muihinkin kotimaisiin kieliin: Kotimaa-kurssi tutustuttaisi oppilaat Suomen kieliryhmiin.

[TK]

Mitkä ovat Suomen kotimaiset kielet? Minä kuulun niihin, jotka eivät pidä ruotsia Suomen kotimaisena kielenä. Ruotsi on selvästi Ruotsin kieli, jota Suomessakin jotkut harvalukuiset ihmiset joillakin hyvin pienillä alueilla Suomessa puhuvat. Mitkä sitten ovat Suomen kotimaisia kieliä? Asiasta voidaan olla montaa mieltä.

Suomessa kauan puhuttuja kieliä ja uussuomalaisia kieliä voisi kyllä esitellä yhden koulukurssin verran. Suomea, saamea, romanikieltä, karjalankieltä, viittomakieltä ja venäjää sekä ruotsia Suomen alueella ainakin on puhuttu kauan. Voisiko niitä kutsua kotimaisiksi kieliksi? Uussuomalaisia kieliä on paljon, nykyään Suomessa puhutaan noin 150:tä erilaista kieltä äidinkielinä. Aletaanko uussuomalaisia kieliä pitämään jossain vaiheessa "kotimaisina" kielinä?

Ajatus kotimaa-kurssista on hyvä. Tällaisen kurssin yhtenä osana olisi tutustuminen surukieleen. Muuta surukielen opetusta ei pakollisena muotona tarvittaisi.

[Jaska]

Mitkä ovat Suomen kotimaiset kielet? Minä kuulun niihin, jotka eivät pidä ruotsia Suomen kotimaisena kielenä. Ruotsi on selvästi Ruotsin kieli, jota Suomessakin jotkut harvalukuiset ihmiset joillakin hyvin pienillä alueilla Suomessa puhuvat. Mitkä sitten ovat Suomen kotimaisia kieliä? Asiasta voidaan olla montaa mieltä.

Suomessa kauan puhuttuja kieliä ja uussuomalaisia kieliä voisi kyllä esitellä yhden koulukurssin verran. Suomea, saamea, romanikieltä, karjalankieltä, viittomakieltä ja venäjää sekä ruotsia Suomen alueella ainakin on puhuttu kauan. Voisiko niitä kutsua kotimaisiksi kieliksi? Uussuomalaisia kieliä on paljon, nykyään Suomessa puhutaan noin 150:tä erilaista kieltä äidinkielinä. Aletaanko uussuomalaisia kieliä pitämään jossain vaiheessa "kotimaisina" kielinä?

Ajatus kotimaa-kurssista on hyvä. Tällaisen kurssin yhtenä osana olisi tutustuminen surukieleen. Muuta surukielen opetusta ei pakollisena muotona tarvittaisi.

Kotimaisia olisivat kaikki, jotka ovat tänne päätyneet jäädäkseen, kun taas maan alkuperäisiä kieliä ei ole yhtäkään säilynyt. Tietenkään yli sataa kieltä ei olisi mielekästä esitellä, mutta suurimmat voisi.

[TMK]

Minä sanoisin, että tämän järjestäminen olisi vaikeaa. Kurssi kuulostaa lukioon kuuluvalta, muutenhan sen pitäisi saada peruskoulun opetussuunnitelmaan, yksi tunti viikossa käytännössä. Lukiossakin se toimisi parhaiten vapaaehtoisena. Kuka sitä opettaisi yläkoulussa tai lukiossa? Ei tuollaista ainetta opeteta yliopistossakaan. Ainakin aikoinaan oli ala-asteella yhteiskuntaoppi, se sopisi parhaiten sen yhteyteen. Voisi tosin kuvitella, että jotain sellaista jo opettaisiin.

[NRR]

Nykyisessä peruskoulun opsissa on läpäisyperiaatteella huomioitu jo monikulttuurisuus ja kulttuuri-identiteetin muotoutuminen. Tätä opetusta on toteutettu mm. aamunavauksissa (esim. "minä rakastan sinua" kaikilla koulussa puhutuilla kielillä, jonkin kaikkien tuntema hittikappaleen musavideo jollakin maahanmuuttajakielellä), jonkin kieliryhmän edustajan kouluvierailuna (näyttelijä, puhuja tms. / "Svenska nu" -hankkeen rinnalla tulisi pyöriä "Suomalainen monikulttuurisuus nyt" -hanke) tai teemapäivien puitteissa koulun monikulttuurisuuden mukaan.

Uuden opsin hahmotelmissa on myös aihealue esillä:

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ
Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan samoja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Tavoitteena on tukea monikielisyyttä sekä opettaa oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä
tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.

http://www.oph.fi/download/160358_opslu ... 092014.pdf

Tämä on tärkeä osa kulttuuriin ja identiteettiin liittyvää opetusta, mutta kenties sille ei tulla varaamaan oppitunteja. Oppimateriaalia tulisi ryhtyä tuottamaan keskitetysti - muutama hauska oppitunti. jossa tutustutaan tietyn maahanmuuttajaryhmän kieleen, kulttuuriin ja edustajiin Suomessa. Näin ei tarvita varsinaista opettajakoulutusta aiheeseen. Ja toimisihan tuollainen ohjelmasarja myös koko kansan tv:ssä.

Jaskan hahmotelma on hyvä ja tarpeellinen ja jotain sen suuntaista tuteutettaneen tulevaisuudessa - mutta en usko, että tämä käy kompromissiksi pakkoruotsikysymyksessä. Luulen kyllä, että tämä aihepiiri painottaa niin vahvasti monikulttuurisuutta, etteivät ruotsinkieliset koe tulevansa riittävän voimakkaasti esille. Sitä paitsi on eri asia ujuttaa nordismia ja kaksikielisyyshehkuttelua kieltenopetuksen muutenkin hassuissa tekstikappaleissa (ja oheismateriaaleissa, jossa voidaan rauhassa jopa esittää rasistista leimaamista huumorin varjolla, kts. http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... n-varjolla) kuin kirjoittaa ne avoimesti osaksi monikulttuurisuutta ja kulttuuri-identiteettejä käsittelevää opetusta.

Kaksikielisyysilluusiossahan lähtökohta on tämä:

Syksyllä 2010 Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksi ja Suomen perustuslain "virallinen" tulkinta Suomen Kuvalehdestä 34/2010:
”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa [näin ei Kanadassa ole, mutta ei anneta todellisuuden haitata]. Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa.”

Olisi tietysti mielenkiintoista saattaa suomenkielisten koulujen hissanopet työstämään tällaista sivistyksen velvoitetta oppimateriaaliksi ja keskustelemaan siitä, onko ohjelmasarja "Suomi on ruotsalainen" kelpo paketti koulujen opetuksen tueksi, kuten siitä on ruotsinkielisellä puolella toivottu. Ainakin asia olisi avoimesti ruodittavana.

[TMK]

Kaksikielisyysilluusiossahan lähtökohta on tämä:

Syksyllä 2010 Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksi ja Suomen perustuslain "virallinen" tulkinta Suomen Kuvalehdestä 34/2010:
”Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa.”

Olisi tietysti mielenkiintoista saattaa suomenkielisten koulujen hissanopet työstämään tällaista sivistyksen velvoitetta oppimateriaaliksi ja keskustelemaan siitä, onko ohjelmasarja "Suomi on ruotsalainen" kelpo paketti koulujen opetuksen tueksi, kuten siitä on ruotsinkielisellä puolella toivottu. Ainakin asia olisi avoimesti ruodittavana.

Pidän kyllä huvittavana sitä, että pakkoruotsin puolustajat haluavat oppilaille opetettavan enemmän taistelusta suomen kielen saamiseksi koulu- ja hallintokieleksi ja varsinkin ruotsinkielisten vastustuksesta asiaan. Sitähän tuo käytännössä tarkoittaisi. En muista, mistä olen lukenut, mutta muistelen sellaista, että vasta kolmas perustuslain versio mainitsi kaksi kansalliskieltä ja sekin oli siis kompromissi. Alkujaan Suomesta piti tulla yksikielinen. Eli jos muistikuvani on oikea ja lähdekin tähän löytyisi, niin kouluissa pitäisi keskustella enemmän ruotsinkielisten eliittiasemasta, heidän osoittamastaan rasismista suomenkielisiä kohtaan ja kiristyksen keinoista.

[NRR]

Pidän kyllä huvittavana sitä, että pakkoruotsin puolustajat haluavat oppilaille opetettavan enemmän taistelusta suomen kielen saamiseksi koulu- ja hallintokieleksi ja varsinkin ruotsinkielisten vastustuksesta asiaan. ---

Aivan

Toisaalta he luultavasti haluaisivat päästä valikoimaan ja jopa runoilemaan sen, mitä opetetaan.

[NRR]

Jaskan blogia eivät näköjään tohdi "en kannata pakkoa mutta kielivapaus ei vain käy" -tyypit enää kommentoida. He ovat siirtyneet sinne, missä kuvittelevat voivansa vielä selvitä vääntelyllä.

Jaskan blogista oli linkki toiseen blogiin. Sieltä löytyi fiksu kirjoitus nuorelta leidiltä - kommentoijat sen sijaan ovat enimmäkseen vain jankuttamassa omiaan:
http://tiinapalovuori.puheenvuoro.uusis ... pa-svenska

"Vastustat vain, koska et pidä kielen opiskelusta. Yritä enemmän."
"Pakkoruotsi? Mutta onhan meillä pakkohistoriakin."
"Ruotsi on suomalaisille tärkeä kieli."

Olen aina pitänyt ruotsin opiskelusta. Olisin varmaan opiskellut sitä joka tapauksessa. Se, onko ruotsi pakollista joka ikiselle kansalaiselle, ei kuitenkaan ole minun tai toivottavasti kenenkään muunkaan henkilökohtaisista mieltymyksistä kiinni. Koko yhteiskunnan tietotaitoa koskevat päätökset on syytä tehdä ainoastaan järkiperustein.

Suomalaisista alle viisi prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia. ---

--- Yksinomaan historian perusteella ei silti ole järkevää tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä.

--- esimerkiksi Saksa ylittää jo viennissä ja tuonnissa Ruotsin ---

--- Kielitarjonta on kokonaisuudessaan huimasti laajempi kuin koulumaailman ruotsi ja englanti, eikä vielä ole tarjottu riittäviä järkiperusteita sille, miksi ruotsi kaikkien kielten joukossa ansaitsisi erityisasemansa.

Viimeisin yliopistojen kyselytutkimus osoittaa enemmistön vastustavan pakkoruotsia. --- selkein ratkaisu olisikin suora kansanäänestys aiheesta. ---

Pakkoruotsikeskustelussa ei ole kyse ruotsin vastustamisesta. Kyse on pakon vastustamisesta. ---

[Hillevi Henanen]

Totesin saman siirtymän samaa blogia lukiessani, mutta blogistilla oli homma hallussa.

Toisessa blogissa, joka ruoti perusteellisesti tuon Kalevan pääkirjoituksen, oli kommentti, joka minua suuresti huvitti.

Sai näköjään pääkirjoituksen tekijä runsaasti ja tiukkaa palautetta. Ansaitusti. Jos minä olisin ruotsinkielinen, esittäisin kyllä tiukan toivomuksen, että "Ole hyvä ja elä enää yritä ajaa minun asioitani. Vastustajista minä kyllä selviän, mutta näin hölmöt puolustuspuheet alkavat käydä yli voimien".

[JV Lehtonen]

"ett nytt, bredare ämne med finlandssvensk/nordisk
samhällskunskap som kärna med inslag av språk, kultur och historia"

Tällaista ainetta olen joskus itsekin miettinyt, koska nykyiselle pakkoruotsille ei ole juuri muita järjellä käsitettäviä perusteluja ilmennyt. Historia ja kulttuuri, siis periaatteessa poliittis-ideologiset perustelut, vrt pakollinen marxismi-leninismi DDR:ssä. Jos demokratiassa on hyväksyttävää harjoittaa identiteetin pakkomuokkausta valtionideologiaan vedoten (kaksikielisyysoppi), tällainen aine tulee ehdottomasti perustaa ja erottaa se täysin kieliopinnoista. Näin pakkoruotsi poistuisi yliopistoista ja korkeakouluista, minne se todellakaan ei missään nimessä kuulu. Mainittakoon, että Suomessa on uskonnonvapaus. Minä en usko pyhään kaksikielisyyteen enkä "homo tvåspråkigus"-mytologiaan. Se voi olla todellisuutta (Johan) Lönnrothille henkilökohtaisesti, mutta ei suurimmalle osalle kansasta. Suomen kansan identiteetti on yksikielinen, suomenkielinen. Ahvenanmaallakin se on yksikielinen, ruotsinkielinen. Kaksikielisyys ei siis ole vallitseva, vaan poikkeus. Siksi kaksikielisyysjärjestelmä on enemmistöä diskriminoiva ja vähemmistöä suosiva, aivan kuten DDR:n järjestelmä suosi kommunisteja.. joita oli alle 10 % kansasta. Koko kansalle tosin yritettiin pakkosyöttää eliitin identiteetti..
Sama ilmiö on havaittavissa Suomen kaksikielisyyseliitissä.

"en alltmer bristande ansvarskänsla:"

Ruotsinkielisten nimenomaan tulisi kantaa vastuunsa ja hakeutua palveluammatteihin palvelemaan ruotsinkielisiä, jos kerran ruotsinkielinen palvelu on niin tärkeää. Tällä hetkellä kielellinen privilegio ohjaa ruotsinkieliset kiintiöissä korkeampaan koulutukseen, jolloin suomenkielisten ruotsinopinnot ovat vain palvelusväen kouluttamista paremman väen tarpeisiin.

"Borde inte hela vår språkundervisning tänkas om"

Nimenomaan näin tulisi tehdä. Äidinkieli on jokaisen suomalaisen perusoikeus ja sen lisäksi tulisi jokaisen saada lukea kahta muuta, vapaasti valittavaa kieltä. Nyt valinnanvapautta ei ole, koska valtapolitiikka sanelee pakkoruotsin ja globalisaatio englannin. Globalisaatioon emme voi vaikuttaa, vain sisäpolitiikkaan voimme vaikuttaa.

http://www.kansalliskielet.fi/julkaisut ... hbl-812011