Onnittelivat Ruotsalaisuuden päivänä

[Jan-Erik Andelin]

Yhteiskunta ei hierokaan suolaa haavoihisi mies

Sitä "yhteiskunta" nimenomaan tekee ihotautiselle.

[NRR]

JEA, tämä ei ole sanaleikki.

Mitä sinä yrität sanoa? Että on ymmärrettävää ja tasapuolista, että ruotsia käytetään karsivana oppiaineena muiden kieliryhmien joukossa ja että ruotsi haittaa, hidastaa ja jopa katkoo niin erityisoppilaiden, maahanmuuttajien kuin muiden opiskelun haasteita omaavien ryhmien opintoja, koska ruotsinkielisten viiden prosentin joukossakin on kaikenlaista kärsimystä, kipua ja rasitetta?

Mitä ihmettä sinä tässä vertaat?

[Hansa]

JEA, et siis suostu näkemään, että Henrikssonin kaksikielisyyslisän maksaminen on epäoikeudenmukaista koko Suomen kannalta. Se loukkaa kansalaisten tasavertaisuutta. Niille, jotka ovat sattuneet syntymään kaksikieliseen kuntaan, jaetaan enemmän yhteisiä varoja kuin muille.

Kaksikielisyyslisien maksaminen köyhdyttää yksikielisiä kuntia, niille jää vähemmän, kun kaksikieliset kunnat rohmuavat itselleen kohtuuttomia määriä kuntalisiä. Henrikssonin lakiesitys vahvistaa tuota epäikeudenmukaisuutta.

JEA: "Porkkanarahoja on Suomessa haettavana kaikenlaisille kokeiluille teknologian, pienteollisuuden, viennin, sosiaali- ja terveysalan, liikenteen, matkailun, kulttuurialojen saroilla. Kunta hakee näitä rahoja, jos sen mukainen toiminta sopii heidän profiiliinsa. Kuvittelen kielirahojen laita olevan sama.

"Porkkanarahoja... kokeiluille" ? Tarkoitatko, että nyt olisi kyse jostain lyhytaikaisesta projektista?

Kaksikielisyyslisiä on maksettu vuosikymmenet. Lohja esim on lypsänyt niitä varmaan kymmenen vuoden ajan, kun sos dem kaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth aikoinaan keksi muuttaa suomenkielienemmistöisen Lohjan kaksikieliseksi.

Sitäpaitsi JEA, muita "porkkanarahoja" maksetaan tasavertaisesti sekä yksikielisille että kaksikielisille kunnille.

Ruhtinaallisia kaksikielisyyslisiä maksetaan kieli-perusteisesti, syrjien kuntia, joissa ei ole mitään perusteita suomi-ruotsi kaksikielisyyteen, elleivät ne sitten ala teeskentelemään kaksikielisyyttä, mikä on hulluuden huippu ja tulisi valtiolle poskettoman kalliiksi.

Kun seuraan RKPn porsastelua, suhtatumiseni PAKKOruotsiin alkaa muuttua inhoksi KAKSIKIELISYYTEEN LIITTYVIÄ MÄDÄNNÄISYYKSIÄ kohtaan.

[TMK]

Isä aikoinaan sanoi, kun kysyin, miksi meillä ei laiteta lippua Ruotsalaisuuden päivänä, että hän ei aio juhlia kuningasta, joka tapatti enemmän suomalaisia kuin Stalin. En ole tarkistanut, tarkoittiko hän suhteellisesti vai peräti absoluuttisesti. Nykyisin en minäkään näe mitään syytä juhlia etuoikeutettua yläluokkaa, joka halveksii (suomenkielistä) suomalaisuutta, kuten nämä luokkapuheet ovat osoittaneet selvästi. Päivää voisi melkein verrata Oranialaisveljeskunnan marsseihin Pohjois-Irlannissa, joilla muistutetaan siitä, kenellä on valta. Suomalaisuutta ei tietenkään ole oikeus juhlia, se on pahaa fennomaniaa, ja Agricolan päiväkin menee ilman suuria fanfaareita.

[JV Lehtonen]

Mielestäni kunnille ei pitäisi nykyisen ideologian vallitessa
maksaa lainkaan valtionosuuksia kaksikielisyyden perusteella.

Kaksikielisyyshän on rikkaus jo itsessään!

Kummallinen rikkaus, johon pitää toisaalta pakottaa ja
jota pitää toisaalta tukea veronmaksajien rahalla
ja velkaelvytyksellä!

Valtionosuuksien perusteet olisi kaksikielisyyden osalta ymmärrettävissä,
mikäli Suomi olisi yhden virallisen pääkielen maa ja ruotsilla olisi alueellisen kielen asema..

Valtionosuuksiahan maksetaan yleensä negatiivisten poikkeamien takia:

Omillaan toimeentulevassa "ihannekunnassa"
ei ole sairaita, ei työttömiä, ei saaria, ei huonostikoulutettuja,
ei ruotsinkielisiä eikä vieraskielisiä.

Jos negatiivisia poikkeamia on, valtio avustaa!

Miten ihmeessä kunnan kaksikielisyys on haitta, josta pitää maksaa köyhäinapua ?

Onko kunnan kaksikielisyys siis sairauteen ja työttömyyteen verrattava epäkohta
kaksikielisessä maassa ?

Eikös sen pitänyt olla rikkaus ? Rikkaus kantaa itse itsensä!

sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta.

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapa ... fault.aspx

[Hillevi Henanen]

Meidän suvun periytyvälle ihotaudille minä en ole lähtenyt etsimään yhteiskunnasta syyllisiä, en varsinkaan kokonaisia kansanryhmiä, enkä peukaloimaan niiden yhteiskunnallista statusta.

Yhteiskuntako syrjii tarkoituksellisesti tästä sairaudesta kärsiviä? Estää heitä kouluttautumasta ammatteihin, joiden hoitoon sillä ei sinänsä ole pienintäkään vaikutusta?

[Jan-Erik Andelin]

JEA, tämä ei ole sanaleikki. Mitä sinä yrität sanoa?

Yritän sanoa, että sinun aasinsiltasi perheesi periytyvästä lukihäiriöstä siihen että suomenruotsalaiset olemassaolollaan ovat aiheuttamassa lukihäiriöisille sen kaiken suurimman hankaluuden ja haitan – on luvattoman heiveröinen.

Lukihäiriö on kuin se matematiikka ja pakkomatematiikka, eli universaalinen. Lukihäiriö ymmärtääkseni vaikuttaa kaiken sellaisen sisäistämiseen joka vaatii kirjallista työtä, lukemista tai kirjoittamista, eikä vain ruotsin sisäistämiseen. Jos on näin, kannattaa ehkä pohtia mikä siinä on takana, että tämä ikävä häiriövaikutus on juuri ruotsin kohdalla niin poikkeuksellisen suuri.

[NRR]

JEA, tämä ei ole sanaleikki. Mitä sinä yrität sanoa?

Yritän sanoa, että sinun aasinsiltasi perheesi periytyvästä lukihäiriöstä siihen että suomenruotsalaiset olemassaolollaan ovat aiheuttamassa lukihäiriöisille sen kaiken suurimman hankaluuden ja haitan – on luvattoman heiveröinen.

Lukihäiriö on kuin se matematiikka ja pakkomatematiikka, eli universaalinen. Lukihäiriö ymmärtääkseni vaikuttaa kaiken sellaisen sisäistämiseen joka vaatii kirjallista työtä, lukemista tai kirjoittamista, eikä vain ruotsin sisäistämiseen. Jos on näin, kannattaa ehkä pohtia mikä siinä on takana, että tämä ikävä häiriövaikutus on juuri ruotsin kohdalla niin poikkeuksellisen suuri.

Lukivaikeus toki vaikuttaa kaikkeen lukemiseen, siksi lukivaikeuden omaava joutuu tekemään enemmän työtä kaikissa aineissa. Lukivaikeudet/oppimisvaikeudet sisältävät erilaisia haasteita kuten työmuistin kapeuden, kirjainten ja sanojen hahmottamisen ongelman, sanojen muistiinpalauttamisen vaikeuden, käsitteiden muodostamisen vaikeuden jne.

Tämä on oleellinen ongelma opeteltaessa kieltä, jota kuulee vain joitakin tuntia viikossa koulussa. Mitä pahempi lukivaikeus, sitä vaikeammin sanat hahmottuvat, sitä vaikeampi niitä on palauttaa mieleen, sitä vaikeammin sanojen taustalla oleva kielioppi hahmottuu ja pysyy mielessä. Ollaan noidankehässä, jossa muiden edetessä oppimisvaikeuden omaava jää koko ajan jälkeen.

Vain yläkoulussa annetaan ruotsin tukiopetusta tai erityisopetusta. Ruotsin lisäopetukseen sijoitetaan koulun tasolla valtavasti - erittäin huonoin tuloksin. Myöhemmin tukea ei tule ja ruotsi onkin se aine, johon jatko-opinnot ammatillisella puolella, lukiossa tai korkea-asteella monen kohdalla kompastuvat. Arvelen, että noin kolmanneksella oppilaista on suuria tai erittäin suuria vaikeuksia saada ruotsinsa suoritettua. Näistä ongelmista saadaan silloin tällöin tietoa myös esiin, mutta se häivytetään nopeasti. Olen toistellut näitä aiemminkin:

Opettajalehdessä peruskoulun erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa todettiin, että "opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen."

Ammattikoulun opettajan arvio on osuva: "--- ryhmän (n. 20 opiskelijaa) yleisin peruskoulun ruotsin arvosana on 5 (joukossa luonnollisesti myös muutama ruotsissa mukautettu) ja monella on selviä tarkkaavaisuuden ongelmia --- ruotsin kielen taito voi olla n. 5-10 sanaa pahimmassa tapauksessa."

Lukioon menee (erityisesti poikia), joilla on päälle kasin keskiarvo mutta ruotsissa viitonen tai kuutonen (tosin matemaattisesti lahjakkaa pojat usein valitsevat ammattikoulun, koska pelkäävät lukion kielipainotusta - sääli). Nämä pojat istuvat samoilla kursseilla ruotsissa kympin tyttöjen kanssa - uudestaan ja uudestaan. Samaan aikaan moni vitosen tai kutosen ruotsin poika ammattikoulupuolella yrittää opetella niitä kymmentä sanaansa ja sekin on hankalaa. Pääkaupunkiseudun aikuislukioihin on laadittu ruotsin tähtikursseja, joista pääsee läpi tuplatuntimäärällä vaikkei saisikaan kurssia kokeilla hyväksytysti läpi. Missään muussa aineessa ei ole täytynyt turvautua tällaiseen kurssimuotoon.

Niin ammattikoulusta kuin lukiosta siirrytään ammattikorkeaan. Satakunta-lehdessä oli kuvattu paikallisen ammattikorkean tilannetta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri." ---

Saukkonen muistutti Porin Suomiareenalla, että "yliopistot ilmaisevat käyttävänsä jo nyt kohtuuttomasti resursseja ruotsin opetukseen". Tämän ruotsinhan piti olla se "terveystiedon jälkeen helpoin aine". Vaikea kuvitella, että terveystiedon tentti aiheuttaisi peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa tai yliopistolla vastaavia ongelmia. - Mitään vertailua muihin maihin ei voi olla, koska muissa maissa ei ole tällaista kielivaatimusta, josta ei saa vapautuksia ja joka sitoo kaikkia korkeakoulututkinnon suorittavia!

Oppilaat, jotka taistelevat ruotsistaan nelosia ja vitosia eivät tule koskaan käyttämään tuota kieltä. Heidän simputuksellaan ei ole mitään muuta funktiota kuin toimia pelotteena muille oppilaille ("näin opintosi menevät tärviölle, jollet panosta ruotsiin") ja osoittaa perheille, ettei ilman ruotsia ole mahdollisuutta menestyä. Jos tämä pelote, keppi ja porkkana poistuu - niin nuoret kuin heidän perheensä ryhtyvät paljon nykyistä avoimemmin kyseenalaistamaan pakkoruotsin - koska naapurikaan ei sitä lue vaan korvaa sen esim. laajemmilla matematiikan kursseilla ja on näin paremmassa asemassa jatkoon hakiessa.

Meillä on valtava farssi menossa näiden kaksikielisyysliturgian vaatimien pakollisten ruotsinopintojen ympärillä. Tämä yritetään kiertää kahdella sanalla: "asenneongelma" ja "tyhmyys". Julkisuudessa esitettävien näkemysten mukaan kaikki oppisivat iloisesti ruotsia, mutta toisilla on pahojen fennovanhempien tartuttamia "asenneongelmia" ja toiset taas ovat niin "tyhmiä", etteivät opi edes ruotsia. "Ovatko suomenkieliset lapset tyhmempiä kuin ruotsinkieliset", kysyvät ruotsinkieliset ivallisesti ja väittävät, että on ihan sama opetteleeko pientä, arjessa kuulumatonta vähemmistökieltä vai kylpeekö maan pääkielessä.

Sinulla on vaikeuksia hyväksyä se, että ruotsi todella vaikeuttaa, karsii ja katkoo opintoja. Se on sinun vaikeutesi. Selvitä itsellesi, mikä saa sinut pitämään valehtelijoina näitä erityisopettajia, ruotsinopettajia, korkeakoulujen kielihenkilökuntaa, opiskelijoita itsään ja heidän vanhempiaan.

Turun yliopiston kielikeskuksen johtaja kertoi juuri, että kaikkein epätoivoisimmille on järjestetty jopa yksityisopetusta, mutta ”karu totuus on se, että kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty saamaan osaamistaan vaadittavalle tasolle”. Ja nyt on kyse ihmisistä, jotka ovat pystyneet opiskelemaan korkeakoulututkintonsa kaikki muut osiot ja olisivat muissa maissa jo valmiita!

PS. En muuten ole kirjoittanut vain "lukivaikeudesta", vaan laajemmin oppimisen ongelmista ja siitä, että pakkoruotsin avulla nimenomaan pidetään heikommassa asemassa olevat ryhmät poissa yhteiskunnallista asemaa ja nousua ennakoivista opinnoista. Pakkoruotsin ymmärtäjän ajatuksissa pakosta kärsivät ryhmät on kokonaan häivytetty kuvasta. Heidän maailmankuvassaan muka jokainen asennekorjattu poika, tukiopetuksella kyllästetty erityisoppilas ja ylistämällä alistettu maahanmuuttaja on kannettavissa pakkoruotsipolkua kohti menestyksekästä virkauraa ja onnellista tulevaisuutta. Korkeakoulujen pakkoruotsi haittaa myös niitä, jotka palaavat opiskelemaan pitkän tauon jälkeen ja ovat unohtaneet tyystin ruotsinsa. Puhumattakaan miten pakkoruotsi haittaa maan laajemman kielivarannon rakentamista.

PS. PS. En toki ole väittämässä kuten kirjoitit, että "suomenruotsalaiset olemassaolollaan ovat aiheuttamassa lukihäiriöisille sen kaiken suurimman hankaluuden ja haitan" vaan olen puhunut pakkoruotsin aiheuttamista vaikeuksista - ja toisaalla siitä, että suomenruotsalaisten edustajat (RKP) ja verkostot ovat se ryhmä, joka pitää vaatimuksillaan ja lehmänkaupoillaan pakkoruotsia pystyssä. En toki ajattele, että tuollainen pakkokielivaatimus olisi suomenruotsalaisten geneettinen ominaisuus, ei sellaista ole muillakaan kielivähemmistöillä, ei missään. Sanokaa omillenne, että nyt riittää.

[NRR]

JEA, mieti hetken.

Minähän elän tämän todellisuuden keskellä niin kotona kuin työssäni. Minun ei tarvitse kysyä, onko tämä totta. Riittää, että nipistän käsivarttani. Mutta sinä et elä tässä todellisuudessa. Sinun on mietittävä, haluatko katsoa tilannetta avoimin silmin vai et.

JEA, salli itsellesi ajatuskoe. Entä jos se, mitä edellisessä viestissäni kirjoitin, onkin totta eikä vain fennomaaniopettajien, -oppilaiden ja -vanhempien matalamielistä propagandaa? Joutuisitko kenties muuttamaan käsitystäsi siitä, miten pakkokieli on meillä vaikuttanut ja miksi sen vapauttamisella on kiire?

- Ei, ei tarvitse vastata. Mutta anna itsellesi tilaisuus ajatella asiaa.

[Jan-Erik Andelin]

JEA, et siis suostu näkemään, että Henrikssonin kaksikielisyyslisän maksaminen on epäoikeudenmukaista koko Suomen kannalta. Se loukkaa kansalaisten tasavertaisuutta. Niille, jotka ovat sattuneet syntymään kaksikieliseen kuntaan, jaetaan enemmän yhteisiä varoja kuin muille.

En nyt ymmärrä logiikkaasi siinä, että kahdelle kunnalle maksetaan rahaa siitä, että suomenkielisten status näissä kunnissa kohenee, ja että kuntaa velvoitetaan palvelemaan suomenkielisiä heidän omalla äidinkielellään. Jos vaikkapa Timo Soini olisi nyt oikeusministerinä ja tehnyt vastaavan sitä olisi pidetty oivana luunappina ruotsalaisuudelle.

Kun keskustelu nyt muilta osin on sinulta menossa huuteluksi, niin mitä jos nyt vain vaikka jo tänään perustaisit sen Suomidemokraatit ry;n kahden muun samanmielisen kanssa? Sehän voi tapahtua vaikka jo tänään. Lähdette sitten eri vaaleihin, ja perustatte puolueen kun teitä on 5 000, niin katsotaan onko kannatusta.

[Hansa]

Jospa Timo Soini olisi määrännyt, että kaikille kunnille pitää maksaa tuollainen summa rahaa, kun ne olisivat alkaneet kikkailla kaksikielisyydellä, siitähän vasta meteli olisi noussut, kun valtion velka olisi kasvanut hirveästi!

JEA, tässä puhutaan faktoista, Henrikssonin lakiesityksen vaikutuksista. Ei ole kyse mistään joutavasta huutelusta.

Korjaa minua, jos laskelmani ovat väärät.

[JV Lehtonen]

En nyt ymmärrä logiikkaasi siinä, että kahdelle kunnalle maksetaan rahaa siitä, että suomenkielisten status näissä kunnissa kohenee, ja että kuntaa velvoitetaan palvelemaan suomenkielisiä heidän omalla äidinkielellään. Jos vaikkapa Timo Soini olisi nyt oikeusministerinä ja tehnyt vastaavan sitä olisi pidetty oivana luunappina ruotsalaisuudelle.

Suomenkielisten status on aivan yhtä alhaalla olipa Närpiö "kaksikielinen" tai yksikielinen.
Ruotsinkielisenemmistöisessä kunnassa suomenkielisen asema on alistettu ruotsalaisuudelle.
Onneksi noissa kunnissa asuu vain 1 % suomenkielisistä. Niissä säilyy pakkoruotsi kaikissa oloissa.

[Jan-Erik Andelin]

Sinulla on vaikeuksia hyväksyä se, että ruotsi todella vaikeuttaa, karsii ja katkoo opintoja. Se on sinun vaikeutesi. Selvitä itsellesi, mikä saa sinut pitämään valehtelijoina näitä erityisopettajia, ruotsinopettajia, korkeakoulujen kielihenkilökuntaa, opiskelijoita itsään ja heidän vanhempiaan.

Minun on vaikea hyväksyä, että ruotsi olisi ohitsepääsemättömästi suurin vaikeuttaja, karsija ja katkoja opinnoissa. En minä pidä sinua enkä mainitsemiasi henkilöryhmiä valehtelijoina, mutta joku desimaalivirhe sinun havainnoissasi kyllä on, yksi nolla liikaa, tai peräti kaksi.

Jos kolmannes koululuokasta todella jäisi luokalle ruotsin takia se olisi todella hyvä syy äkillisiin muutoksiin. Olen samaa mieltä. Nyt minulla ei ole sellaista tiedossa, joten tyydyn siihen, että en vastusta muutoksia pakollisen ruotsin suhteen, jos nämä sorretut kohortit todellakin nousisivat päivänvaloon ja saisivat toivomasi muutokset aikaan. Sinulla on ollut lukuisia mahdollisuuksia tuoda näitä ihmisiä tänne keskustelemaan. Siitä ei vaan tunnu tulevan mitään, joten joudun luottamaan mieluumiin omiin havaintoihini ja aisteihini kuin sinun aistimuksiisi todella suurista massoista.

Väität, että minä elän kuplassa. Noh, minä elän Porvoossa, joka on kaksikielinen ympäristö, ja jossa en havaitse näitä mainitsemiasi ongelmia ruotsin suhteen meidän suomenkielisissä kouluissamme - oppimisvaikeuksia ja koulunkäyntiin vaikuttavia sosiaalisia ongelmia yleisemmin kylläkin. Jos ruotsista olisi näin valtavaa haittaa, ongelma olisi minulla tiedossa.

En minä aio pyytää anteeksi ympäristöä, jossa elän. Ethän sinäkään pyydä omassa kuplassasi anteeksi sitä, että olet ajamassa Suomeen koulu-uudistuksia sen takia, että suvussasi periytyy lukihäiriö.

Jos minä toimisin niin kuin sinä, olisin varmaan ajamassa kemianteollisuuden työntekijöiden aseman perustuslaillisen statuksen muutosta sen takia, että he tuottavat substansseja, jotka aiheuttavat isälleni, minulle ja pojalleni ihottumaa. Sitä varmaan jo pitäisit absurdina. Mutta et itse näe minkälaisiin absurdiuksiin olet oman, sinänsä kunnioitettavan vanhempainkamppailusi vienyt. Etkä minkälaista skeidaa suvaitset muiden laukoavan sivuillasi.

[NRR]

JEA: "Minun on vaikea hyväksyä, että ruotsi olisi ohitsepääsemättömästi suurin vaikeuttaja, karsija ja katkoja opinnoissa."

Ruotsi on järjetön pakko. Se että sitä puolustetaan muka "tasa-arvon" tuojana ja "oikeudenmukaisuutena", on naurettavaa ja julkeaa, koska se oikeasti kääntyy niiden suomenkielisiä kouluja käyvien ryhmien tappioksi, joiden kohdalla opinnoissa tulisi olla eniten tukea ja joustoa.

Missään ei ole vastaavaa kaikille pakollista pikkukieltä alakoulusta yliopistoon, virkapakkokieliä kaikille akateemisille ei muualla ole. Tämä kertoo jo aika paljon!

JEA: "En minä pidä sinua enkä mainitsemiasi henkilöryhmiä valehtelijoina, mutta joku desimaalivirhe sinun havainnoissasi kyllä on, yksi nolla liikaa, tai peräti kaksi."

Mutta ohitat kaikki nämä yllä kirjaamani kommentit ikään kuin ne voisi ohittaa, mikäli ei pidä niitä valheina.

Jos minun taustaryhmäni olisi ollut laatimassa pakkosuomea Ruotsiin, en jäisi väittelemään siitä, on kyseessä tuhat vai kymmenen tuhatta vai sata tuhatta ongelmissa olevaa - kun ongelma kerran on, on kiire korjata se ja estää lisäuhrit. Nyt tarvittaisiin sellaista reilua asennetta, missä halutaan minimoida muiden vahingot eikä maksimoida oman ryhmän etuja.

JEA: "Jos kolmannes koululuokasta todella jäisi luokalle ruotsin takia se olisi todella hyvä syy äkillisiin muutoksiin."

Ei kyse ole luokalle jäämisestä vaan siitä, että ruotsin opintojen takkuaminen saa valitsemaan alhaisemman tavoitetason tai pitkittää opintoja, vähintäänkin vie voimia niistä itselle tärkeistä opinnoista ja suorituksista. Niin, ja on tulppana muille kielille niiden kohdalla, jotka kieliä haluavat lukea.

Lähipiirin tietolähde kertoo, että suurimmalla osalla lukion pojista on vaikeuksia ruotsin suorittamisessa. Virallisempi tietolähde kertoo näin ja tästä voi jo päätellä jotain:
- "Ruotsin kielen valitseminen ylioppilastutkintoon on painunut ennätysalhaalle. Pojista ruotsin kirjoitti tänä keväänä enää kolmannes --- Joensuun normaalikoulun lukiossa --- pojista ruotsin kirjoitti vain 17 prosenttia ---"
ja kuitenkin kaikilla ylioppilailla on riemupakkovirkapalveluruotsi edessään jatko-opinnoissa. Näille kavereille ollaan rakentamassa helvetillistä pakkoruotsiputkea jatko-opintoihin riippumatta siitä, onko heillä lukuhärö vai ovatko muuten vain häröjä. Heidän ongelmiaan ei voi korjata lisäämällä pakkoruotsia lukioihin ja peruskouluihin.

JEA: "Sinulla on ollut lukuisia mahdollisuuksia tuoda näitä ihmisiä tänne keskustelemaan. Siitä ei vaan tunnu tulevan mitään, joten joudun luottamaan mieluumiin omiin havaintoihini ja aisteihini kun sinun aistimuksiisi todella suurista massoista."

Nyt aloitat taas tämän "panepa fenno engelskaa, todistapa fenno ettet ole persu, tuopa fenno näytille näitä ruotsin kanssa kamppailevia,..."

JEA: "Väität, että minä elän kuplassa. Noh, minä elän Porvoossa, joka on kaksikielinen ympäristö, ja jossa en havaitse näitä mainitsemiasi ongelmia ruotsin suhteen meidän suomenkielisissä kouluissamme - oppimisvaikeuksia ja koulunkäyntiin vaikuttavia sosiaalisia ongelmia yleisemmin kylläkin. Jos ruotsista olisi näin valtavaa haittaa, ongelma olisi minulla tiedossa."

Ai olisi? Entä silloin kun oppilaat jaettiin pääosin sosiaalisin perustein kansalaiskouluun ja oppikouluun, olivatko tämän kiistatta vahingollisen ja epäoikeudenmukaisen järjestelyn ongelmat kaikilla tiedossa? Ei, tieto oli vain niillä, jotka suostuivat katsomaan asiaa avoimin silmin.

JEA: "En minä aio pyytää anteeksi ympäristöä, jossa elän. Ethän sinäkään pyydä omassa kuplassasi anteeksi siitä, että olet ajamassa Suomeen radikaaleja koulu-uudistuksia sen takia, että suvussasi periytyy lukihäiriö."

Meillä periytyy oppimisvaikeus. Se on avannut minun silmäni.

Radikaaleja koulu-uudistuksia meillä siivittää myös se, että maa on monikielistymässä, pääkaupunkiseudun koululuokissa on pian keskimäärin 20% maahanmuuttajataustaisia. Oppilaiden erilaisuuden ja ajankohtaisten haasteiden huomiointi on hyvä syy ajaa koulu-uudistuksia.

Kieltenopetuksen uudistaminen on ajankohtaista, mutta niin on myös eri oppiaineiden sisältöjen huomattava karsiminen ja siirtyminen kohti ilmiöpohjaista opetusta.

JEA: "Jos minä toimisin niin kuin sinä, olisin varmaan ajamassa kemianteollisuuden työntekijöiden aseman perustuslaillisen statuksen muutosta sen takia, että he tuottavat substansseja, jotka aiheuttavat isälleni, minulle ja pojalleni ihottumaa."

Kuule, ei teidän tarvitse minun palvelujeni vuoksi ottaa kemikaaleja ihollenne - ja se, mikä on vahingollista herkimmille/heikoimmille, ei voi olla hyväksi muillekaan. Toivottavasti ajat puhtaampaa ympäristöä meille kaikille, minä komppaan.

JEA: "Sitä varmaan jo pitäisit absurdina."

Itse asiassa sinun tapasi tuottaa näitä vertauksia on minusta absurdi. Samoin tapasi argumentoida. Olen pahoillani, mutta kuplan sijaan minusta tulet aika lailla toiselta planeetalta.

JEA: "Mutta et itse näe minkälaisiin absurdiuksiin olet oman, sinänsä kunnioitettavan vanhempainkamppailusi vienyt. Etkä minkälaista skeidaa suvaitset muiden laukoavan sivuillasi."

Omien argumenttieni takana seison edelleen. Skeidaa puhutaan pakkoruotsin ymmärtäjien riveissä.

Sinä teettelet ja tiedät sen itse. Sinulle on alusta asti ollut aivan mahdotonta myöntää, että pakkoruotsista on todellakin riesaa monelle ja osalle se on todellinen este elämässä. Jonain päivänä sinä joudut tämän itsellesi myöntämään. Muistat silloin minua.

[Hillevi Henanen]

Jos minä toimisin niin kuin sinä, olisin varmaan ajamassa kemianteollisuuden työntekijöiden aseman perustuslaillisen statuksen muutosta sen takia, että he tuottavat substansseja, jotka aiheuttavat isälleni, minulle ja pojalleni ihottumaa. Sitä varmaan jo pitäisit absurdina. Mutta et itse näe minkälaisiin absurdiuksiin olet oman, sinänsä kunnioitettavan vanhempainkamppailusi vienyt. Etkä minkälaista skeidaa suvaitset muiden laukoavan sivuillasi.

Sinulla, JEA, taitaa olla ehtymätön varasto näitä osuvia vertauksia. Pakkoruotsi on yhteiskunnan sairaus, mutta se on pienen klikin tahallaan tienausmielessä aiheuttama (tavoitteena raha, oman statuksen pönkittäminen, nooorden jne jne jne).

Kun kaupungin sellutehdas aiheutti yhdelle lapsistani astmakohtauksen joka kerta kun etelätuuli toi löyhkän kaupunginosaamme, ei tullut mieleenikään ruveta vaatimaan tehtaan sulkemista, suuri osa kaupunkilaisista kun tienasi elantonsa siitä tehtaasta ja tehdas muutenkin toi hyvinvointia koko kaupunkiin. Työpaikkojemme (ei sellutehtaalla) ja muiden lastemme koulujen takia emme muuttaneet muualle, vaikka se mahdollisuus oli tietenkin olemassa, mutta se oli oma valintamme.

Pakkoruotsin kohdalla tilanne on toinen. Se tuottaa ilmeisestikin hyvinvointia pienelle pyrkyrieliitille joka myöskin pitää siitä kynsin hampain kiinni. Monille työikäisille se on yhdentekevä sen jälkeen kun he ovat saaneet oman osansa lusittua, mutta suurelle osalle opiskelevaa nuorisoa ja heidän perheilleen se on täysi painajainen josta ei anneta muuttaa pois. Tähän olisi tasapuolisuuden vuoksi nyt mukava keksiä joku kiva (samma på svenska) tapa millä pakkoruotsi aiheuttaa hyvinvointia suomenkielisille, vaikka se tuskin lohduttaisi niitä, jotka ovat jääneet/jäämässä anturan alle.