Slaget efter tolv 18.9.14

[TK]

Anne Lindell kertoo komuksistaan ummikkoruotsinkielisten elämästä Pedersöressä, tämä tuntuu todenperäiseltä kuvaukselta.
http://www.annelindell.blogspot.fi/2013 ... oilta.html

Minä olisin valmis antamaan suruille täyden vapauden olla opettelematta suomea, vaikkakin tuntuukin pahalta ajatella ihmisten eristämistä ympäröivästä todellisuudesta ilman suomen kielen taitoa. Suomen yhteiskuntaan ei pääse sisälle ilman suomen kielen osaamista.

Mutta yhtä ehdoton on sitten vaatimus suomenkielisen vapauttamisesta pakkoruotsista kaikkialla Manner-Suomen alueella.

Raaseporihan nyt on rkp:n koepallo. Raaseporin kehitystä kannattanee seurailla.

[JV Lehtonen]

Jos haluat osoittaa ettet ole kielirasisti, sinun täytyy kohdella ruotsia samoin kriteerein kuin suomea: jos suomenkielisen kunnan yhteiskunnallinen kieli on suomi, silloin ruotsinkielisen yhteiskunnan kielen on oltava ruotsi.

Niin, kunpa meidän suomenruotsalaiset lopettaisivat ensin oman kielirasisminsa ja kaksoisstandardinsa.
Nythän he sivuuttavat suomenkielisten intressit valtakunnan tasolla vähemmistöasemastaan-
vaa'ankieli jo 40 vuotta-
ja paikallistasolla enemmistöasemastaan.

"Emme voi antaa suomenkielisen väestön päättää"

Jaskan ehdotus on perustuslain symmetria-hengen mukainen
ja toteutuu lainmuutoksella, jossa "toinen kotimainen" poistetaan yhteisten aineiden joukosta-
edellä kuvatuin seurauksin. 1 % jää joka tapauksessa panttivangeiksi.

Mutta miten Jaska aiot markkinoida tätä hyvää ehdotustasi ? Kenelle ?
Keskusta ? SDP ? Kokoomus ?
Vai meidän ompeluseurammeko piirissä vain ?

Joko RKP on reagoinut ehdotukseen ? Kaatuuko se lopulta kuitenkin tuohon 1 %-
tosin sillä perusteella, että 99 % joutuu eriarvoiseen asemaan hakiessaan virkamiehiksi..orwell

[JV Lehtonen]

Raaseporihan nyt on rkp:n koepallo. Raaseporin kehitystä kannattanee seurailla.

Sama tuli mieleen.. Malli on varmaan tarkkaan harkittu jossain ajatuspajassa ja ohjeet annettu "valtakunnankansliasta"!

[Jaska]

Jos haluat osoittaa ettet ole kielirasisti, sinun täytyy kohdella ruotsia samoin kriteerein kuin suomea: jos suomenkielisen kunnan yhteiskunnallinen kieli on suomi, silloin ruotsinkielisen yhteiskunnan kielen on oltava ruotsi.

Niin, kunpa meidän suomenruotsalaiset lopettaisivat ensin oman kielirasisminsa ja kaksoisstandardinsa.
Nythän he sivuuttavat suomenkielisten intressit valtakunnan tasolla vähemmistöasemastaan-
vaa'ankieli jo 40 vuotta-
ja paikallistasolla enemmistöasemastaan.

"Emme voi antaa suomenkielisen väestön päättää"

Aivan totta, kielirasismi kukoistaa toisellakin puolella. Mutta ei käänteisrasismi ole silti yhtään sen parempi ratkaisu, vaan oikeudenmukainen ja tasavertainen kohtelu. Ei Etelä-Afrikassakaan ruvettu polkemaan vastavuoroisesti buureja maan rakoon.

Jaskan ehdotus on perustuslain symmetria-hengen mukainen
ja toteutuu lainmuutoksella, jossa "toinen kotimainen" poistetaan yhteisten aineiden joukosta-
edellä kuvatuin seurauksin. 1 % jää joka tapauksessa panttivangeiksi.

Mutta miten Jaska aiot markkinoida tätä hyvää ehdotustasi ? Kenelle ?
Keskusta ? SDP ? Kokoomus ?
Vai meidän ompeluseurammeko piirissä vain ?

Ensin pitäisi saada edes kielivapauttajat ymmärtämään, että
- kielirasismin kääntäminen päälaelleen ei ole oikea ratkaisu, vaan oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus.
- Suomi ei ole suomenkielinen maa eikä suomenkielisten maa, vaan täällä on myös ruotsinkielisiä alueita, joilla yhteiskunta toimii ruotsiksi. Tämä maa on yhtä paljon ruotsinkielisten maa kuin suomenkielistenkin maa, vaikka tietysti alueissa ja puhujamäärissä on isot erot. Valtio ei ole enemmistön ase vähemmistöjen polkemiseksi.

Kunhan ennätän, väännän rautalankaa aiheesta blogiini.

[JV Lehtonen]

- Suomi ei ole suomenkielinen maa eikä suomenkielisten maa, vaan täällä on myös ruotsinkielisiä alueita, joilla yhteiskunta toimii ruotsiksi. Tämä maa on yhtä paljon ruotsinkielisten maa kuin suomenkielistenkin maa, vaikka tietysti alueissa ja puhujamäärissä on isot erot. Valtio ei ole enemmistön ase vähemmistöjen polkemiseksi.

Toisaalta ymmärrän ärtymyksen ja jopa hienoisen kostonhimon,
koska valtio on pakkoruotsin muodossa ollut vähemmistön ase enemmistön polkemiseksi!

Tuen Jaskaa tässä aloitteessa, kunnes joku keksii paremman.

Odottelen myös näkemystä konkreettisesta lainmuutostarpeesta.

Perusajatus on mielestäni poliittisesti KOROSTETUN korrekti ja jatkokäsittelyn arvoinen.

[Noustenmaa]

Mutta koska myös toivon, että nykyisten lasten elinaikana Suomi muuttuu virallisesti yksikieliseksi maaksi - -
(Ja kyllä, minusta on aivan järjetöntä, että ruotsi on alle viiden prosentin osuudellaan "kansalliskieli", koska olen nähnyt sen paperimäärän, mikä valtionhallinnossa pitää kääntää ruotsiksi automaattisesti.)

Toivoisin että yksilöisit, mitä tasoa tarkoitat:
- yksikielinen maa niin, ettei ruotsi olisi kansalliskieli, eli valtio ei ylläpitäisi ja rahoittaisi ruotsinkielisiä kouluja(?) ja muita rakenteita
- yksikielinen maa niin, ettei yhteiskunnassa voisi toimia eikä saada palveluja ruotsiksi
- yksikielinen maa niin, että kaikki ovat suomenkielisiä

Tästä puuttu kokonaan vaihtoehto:
yksikielinen maa niin ettei ruotsi olisi kansalliskieli ja valtio ylläpitäisi ruotsinkielisiä kouluja ja muita rakenteita.
Näinhän se todennäköisesti järjestettäisiin.
Ei kansalliskielen statuksella ole mitään tekemistä palvelujen järjestämisen kanssa vähemmistökielisille

Nuorempi sukupolvi, noin alle 55 vuotta, taas on hyvinkin suomenkielen taitoista ja he tarvitsevat sitä elääkseen tässä maassa HYVIN kuten kirjoitit. Pelkällä ruotsilla kyllä pysyy hengissä mutta kyllä suomen kielen osaamisella on aivan ratkaiseva merkitys elinpiirin laajuuteen joka merkittävästi vaikuttaa elämän laatuun.

Jos asiaa katsotaan tarkemmin, niin ruotsin kieli avaa mahdollisuuden laajempaan elinpiiriin kuin suomen kieli; venäjä avaa mahdollisuuden vielä laajempaan, ja englanti todella laajaan elinpiiriin.

On omituista, että pidät maan rajoja jotenkin ylittämättöminä.

Eipäs nyt lipsuta omista kirjoituksistasi:
SINÄ, Jaska kirjoitit ;Olet nyt jumittunut tuohon kuvitelmaan, ettei kukaan voi selvitä Suomessa ilman suomen taitoa. Olet väärässä: aivan hyvin voi!
Minä olen sitten kirjoittanut siitä mitä maan pääkielen osaaminen tai ei osaaminen vaikuttaa asumiseen tässä maassa jossa myös tuttavat ja sukulaiset asuvat.

En minä ole kieltämässä maan monikielisyyttä. Tuon 90%:n takia suomen kielen tulee olla käyttökelpoinen kaikkialla maassa. Voimme tietysti puhua vain kuntien ja valtion virastoista koska se mitä kukin puhuu kotonaan tai muualla toisilleen on heidän oma asiansa.

Et ole vieläkään perustellut, miksi ruotsinkielisessä kunnassa suomen pitäisi olla yhteiskunnallinen kieli.
Miksi ruotsi on sinulle alempiarvoinen kieli kuin suomi? Mikset kohtele kieliä tasavertaisin kriteerein?

Olen perustellut tuon jo useaan otteeseen ja tehdään se nyt vielä kertauksen vuoksi.
Maan pääkielellä tulee voida toimia kaikkialla maassa. Siksi ruotsikielisissä kunnissa tulee hallinto olla ruotsin lisäksi myös suomeksi.
Kieli on kommunikaation väline täällä ja muualla maailmassa. Täällä suomen kielen asema on erilainen kuin missään muualla. Sen asema on myös maan sisällä erilainen kuin minkään muun kielen. Yksikään kieli ei ole arvokkaampi kuin toinen(tämänkin olen kirjoittanut tällä viikolla x kertaa).
Käyttökelpoisuus ratkaisee miten kieltä asemoidaan maan eri osissa käytettäväksi. Kansainvälisesti käytetyin ja myös minusta kaikkein selvin on se että selkeä pääkieli on käytössä koko maassa. Sen käyttö ei siis sulje jonkun muun kielen käyttöä pois siellä missä muun kielen käyttäjiä on.

Kun kerran skenaarioita rakennellaan niin tässä taas yksi:
Jos Suomeen tulisi jonkun muun kielen kuin suomen tai ruotsin kielinen kunta niin miten asiat sitten järjestettäisiin. Selvintä minusta olisi että pääkieli yhdistäisi myös silloin. Kaikki opiskelisivat suomea jolloin kanssakäyminen esim ruotsikielisten ja muunkielisen kunnan kanssa sujuisi jollakin tasolla suomeksi.

[NRR]

Maan pääkielellä tulee voida toimia kaikkialla maassa. Siksi ruotsikielisissä kunnissa tulee hallinto olla ruotsin lisäksi myös suomeksi.

Niin, oliko ajatus, että aluemallissa ruotsinkielisten kuntien kanssa asioidaan keskushallinnosta ruotsiksi, kuten Ahvenanmaan kanssa?

[TK]

Ruotsin voisi mieltää kansallisena vähemmistökielenä. Silloin mukana olisi kansalliskieli-termi ja samalla ruotsin asema määriteltynä sen todellisen tilan mukaan vähemmistökielenä. Kun ruotsista sanottaisiin, että se on kansallinen vähemmistökieli, niin sen asema olisi parempi kuin muiden kielivähemmistöjen, mutta selvästi rajatumpi kuin suomen pääkielenä. Tällainen määritelmä vastaisi paremmin todellisuutta kuin teennäinen kaksikielisyys.

Tässä keskustelussa on pitkin matkaa unohtunut se, että Suomessa on tällä hetkellä noin 150 erilaista kielivähemmistöä. Jos Suomen omistusta jaetaan ihmisille Jaskan tapaan äidinkielen mukaan, niin täällä on ainakin 150:n erilaisen kielivähemmistön edustajia omistajina.

[Jan-Erik Andelin]

Ovatkohan keskustelijat nyt selvillä siitä millä tavalla olot siellä kunnassa poikkeavat toisistaan, jos siellä on käytössä (a) Jaakko Häkkisen malli (b) kansallisen vähemmistökielen malli vai (c) vähemmistökielimalli?

[TMK]

Mutta koska myös toivon, että nykyisten lasten elinaikana Suomi muuttuu virallisesti yksikieliseksi maaksi - -
(Ja kyllä, minusta on aivan järjetöntä, että ruotsi on alle viiden prosentin osuudellaan "kansalliskieli", koska olen nähnyt sen paperimäärän, mikä valtionhallinnossa pitää kääntää ruotsiksi automaattisesti.)

Toivoisin että yksilöisit, mitä tasoa tarkoitat:
- yksikielinen maa niin, ettei ruotsi olisi kansalliskieli, eli valtio ei ylläpitäisi ja rahoittaisi ruotsinkielisiä kouluja(?) ja muita rakenteita
- yksikielinen maa niin, ettei yhteiskunnassa voisi toimia eikä saada palveluja ruotsiksi
- yksikielinen maa niin, että kaikki ovat suomenkielisiä

Tästä puuttu kokonaan vaihtoehto:
yksikielinen maa niin ettei ruotsi olisi kansalliskieli ja valtio ylläpitäisi ruotsinkielisiä kouluja ja muita rakenteita.
Näinhän se todennäköisesti järjestettäisiin.
Ei kansalliskielen statuksella ole mitään tekemistä palvelujen järjestämisen kanssa vähemmistökielisille

Nuorempi sukupolvi, noin alle 55 vuotta, taas on hyvinkin suomenkielen taitoista ja he tarvitsevat sitä elääkseen tässä maassa HYVIN kuten kirjoitit. Pelkällä ruotsilla kyllä pysyy hengissä mutta kyllä suomen kielen osaamisella on aivan ratkaiseva merkitys elinpiirin laajuuteen joka merkittävästi vaikuttaa elämän laatuun.

Jos asiaa katsotaan tarkemmin, niin ruotsin kieli avaa mahdollisuuden laajempaan elinpiiriin kuin suomen kieli; venäjä avaa mahdollisuuden vielä laajempaan, ja englanti todella laajaan elinpiiriin.

On omituista, että pidät maan rajoja jotenkin ylittämättöminä.

Eipäs nyt lipsuta omista kirjoituksistasi:
SINÄ, Jaska kirjoitit ;Olet nyt jumittunut tuohon kuvitelmaan, ettei kukaan voi selvitä Suomessa ilman suomen taitoa. Olet väärässä: aivan hyvin voi!
Minä olen sitten kirjoittanut siitä mitä maan pääkielen osaaminen tai ei osaaminen vaikuttaa asumiseen tässä maassa jossa myös tuttavat ja sukulaiset asuvat.

En minä ole kieltämässä maan monikielisyyttä. Tuon 90%:n takia suomen kielen tulee olla käyttökelpoinen kaikkialla maassa. Voimme tietysti puhua vain kuntien ja valtion virastoista koska se mitä kukin puhuu kotonaan tai muualla toisilleen on heidän oma asiansa.

Et ole vieläkään perustellut, miksi ruotsinkielisessä kunnassa suomen pitäisi olla yhteiskunnallinen kieli.
Miksi ruotsi on sinulle alempiarvoinen kieli kuin suomi? Mikset kohtele kieliä tasavertaisin kriteerein?

Olen perustellut tuon jo useaan otteeseen ja tehdään se nyt vielä kertauksen vuoksi.
Maan pääkielellä tulee voida toimia kaikkialla maassa. Siksi ruotsikielisissä kunnissa tulee hallinto olla ruotsin lisäksi myös suomeksi.
Kieli on kommunikaation väline täällä ja muualla maailmassa. Täällä suomen kielen asema on erilainen kuin missään muualla. Sen asema on myös maan sisällä erilainen kuin minkään muun kielen. Yksikään kieli ei ole arvokkaampi kuin toinen(tämänkin olen kirjoittanut tällä viikolla x kertaa).
Käyttökelpoisuus ratkaisee miten kieltä asemoidaan maan eri osissa käytettäväksi. Kansainvälisesti käytetyin ja myös minusta kaikkein selvin on se että selkeä pääkieli on käytössä koko maassa. Sen käyttö ei siis sulje jonkun muun kielen käyttöä pois siellä missä muun kielen käyttäjiä on.

Kun kerran skenaarioita rakennellaan niin tässä taas yksi:
Jos Suomeen tulisi jonkun muun kielen kuin suomen tai ruotsin kielinen kunta niin miten asiat sitten järjestettäisiin. Selvintä minusta olisi että pääkieli yhdistäisi myös silloin. Kaikki opiskelisivat suomea jolloin kanssakäyminen esim ruotsikielisten ja muunkielisen kunnan kanssa sujuisi jollakin tasolla suomeksi.

Olen Noustenmaan kanssa samoilla linjoilla. Ketä hyödyttää se, että eduskunnassa suunnilleen kaikki käännetään myös ruotsiksi ja arkistoidaan? Joka ikinen laki ja muu nivaska ym. käännetään myös ruotsiksi ja arkistoidaan ministeriöissä. Kuinka moni niitä ruotsinkielisiä papereita edes koskaan lukee? Minusta se on täysin järjetöntä. En tiedä, miten saamenkielisissä kunnissa on asia järjestetty, mutta sieltä voi varmaan ottaa mallia. Koska Suomessa kaikki tehdään ainakin suomeksi, niin sen on oltava käyttökelpoinen koko Suomessa (Ahvenanmaan tilanteeseen en tässä puutu).

Ja olipa venäjä ja tai ruotsi maan rajojen ulkopuolella kuinka hyödyllinen tai elinpiiriltään laaja kieli, niin Suomen yhteiskunta ei edelleenkään toimi venäjäksi tai ruotsiksi. Kunta voi keskustella ja järjestää omat palvelunsa toimimaan myös ruotsiksi (tai englanniksi tai venäjäksi), mutta valtio toimisi vain suomeksi, koska se on tämän maan luonnollinen pääkieli, jota käytännössä kaikki kuitenkin osaavat ja käyttävät.

[NRR]

Muistutan, että de facto pakkoruotsi jää A1-eli pitkän ruotsin muodossa joka tapauksessa RKP:n hallitsemiin kuntiin,
vaikka "toinen kotimainen" poistettaisiin pakollisista aineista perusopetus- ja lukiolaeissa valtakunnallisesti!

Paikallinen päätöksenteko mahdollistaa yllämainitun, vaikka laki ei enää B1-ruotsia vaatisikaan.
Tämä tapahtuu joka tapauksessa, olipa malleja tai ei!

Ilmeisesti ainoa tapa saada laki muutettua (mikäli se todella sallii tuollaisen) on se, että suomenkieliset kunnat säätävät pakollisen A1-englannin tai jotain vastaavaa. Eiköhän tuo porsaanreikä silloin tukittaisi salamannopeasti!

Paljonko noihin muihin lakimuutoksiin menisi aikaa ?
"Jaskan malli" vaatisi vain yhden lainmuutoksen.
Saataisiin nopeammin 99 vapautettua - 1 jäisi panttivangiksi.
Jos halutaan kaikki sata heti vapaaksi, se vie huomattavasti enemmän aikaa!

Kummasti vauhtisokeus iskee moneen kielivapauttajaan, kun 99 % vapauttaminen ei ole edes ajateltavissa!

En koe, että kyse olisi vauhtisokeudesta - vaan täydellisestä epäluottamuksesta kielipolitiikan hoitoa kohtaan ja erityisesti RKP-vetoisten kuntien (Jaskan mallin pakkoruotsikunnat) poliittisia päättäjiä kohtaan.

Lisäksi oma kokemukseni on se, että ruotsinkieliset suomalaiset eivät parhaimmalla tahdollaankaan ymmärrä, mitä ongelmia pakkoruotsi voisi muka tuoda. "Itkevät pakkoruotsiäidit" on ihan kiva tapa kuitata se, että nykyinen pakkoruotsi tosiasissa syrjäyttää monia poikia, monelta jäävät vaikkapa insinöörinpaperit saamatta vain ruotsin vuoksi ja esimerkiksi maahanmuuttajia pakkoruotsi kurittaa myös.

Minulle riittäisi nyt yksi kunta ja mahdollisuus siirtää sinne kirjat lapsen valmistumisen ajaksi - edes tätä ei voida sallia pakkoruotsipolitiikallamme. Se kertoo, että pienikin särö pakollisuuden muurissa murtaisi koko järjestelmän. En usko, että meillä on tarjota sellaisia "ruotsia kunnioittavia" kompromisseja, joihin ruotsinkielisen puolen pakkoruotsi-ideologit tai jatkuvaa hyökkäystä kokevat ruotsinkieliset voisivat olla tyytyväisiä. Suhtaudun alueelliseen malliin positiivisesti siksi, että se olisi malli, jota ymmärrettäisiin eurooppalaisen käytännön näkökulmasta ja jonka "ruotsivastaisuutta" olisi vaikea perustella pelkällä "fennomaanit vihaavat ruotsinkielisiä" -retoriikalla. Suhtaudun siihen positiivisesti myös siksi, että sen perusteissa sana "oikeudenmukaisuus" ei ole lähtökohdiltaan Orwellilainen.

[JV Lehtonen]

En usko, että meillä on tarjota sellaisia "ruotsia kunnioittavia" kompromisseja, joihin ruotsinkielisen puolen pakkoruotsi-ideologit tai jatkuvaa hyökkäystä kokevat ruotsinkieliset voisivat olla tyytyväisiä. Suhtaudun alueelliseen malliin positiivisesti siksi, että se olisi malli, jota ymmärrettäisiin eurooppalaisen käytännön näkökulmasta ja jonka "ruotsivastaisuutta" olisi vaikea perustella pelkällä "fennomaanit vihaavat ruotsinkielisiä" -retoriikalla. Suhtaudun siihen positiivisesti myös siksi, että sen perusteissa sana "oikeudenmukaisuus" ei ole lähtökohdiltaan Orwellilainen.

Asiallisesti ottaen, Jaskan malli ei eroa de facto seurauksiltaan jyrkältä kuulostavasta vaatimuksesta "pakkoruotsi pois",
mutta se on ilmaistu mielestäni varsin taidokkaasti:

Nyt jos RKP torppaa tämän ehdotuksen, jossa lähtökohtana on perustuslain hengen mukaisen järjestely,
se todistaa ainakin poliittiselle eliitille, että pakkoruotsissa on sisäänrakennettu hidden agenda.

Jaskan ratkaisussa ei ole piiloagendaa!

Jaskan ehdotusta ei tosiaan voi ampua alas tyhjillä "ruotsiviha", "kaksikielisyyden tuhoamis"- ym. argumenteilla.
Siihen ei pure marttyyriksi heittäytyminen, joten sillä on mahdollisuuksia laajemmassa poliittisessa kentässä.

Kansalaisaloitteen markkinoinnissa käytetty "Pakkoruotsi pois" herätti närää esim. vihervasemmistossa,
koska se antoi "persu"-leiman .Jaska ei anna persu-leimaa.

Jaskan muotoilu pehmittää myös ahtisaaret ja ylen kiviset, jotka ovat tunnustaneet, että muutos on välttämätön,
mutta siitä pitää puhua kauniisti.

JASKA PUHUU NYT KAUNIISTI! Minäkin haluan puhua kauniisti:

Mennään enemmistön ehdoilla, johdonmukaisesti,
oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Sen laajempia karttaharjoituksia ei kannata nyt tehdä, vaan markkinoida Jaskan mallia,
joka tuo käytännössä saman lopputuloksen kuin ärhäkämpi muotoilu..

Kyse on siis asian esittämistavasta: Vaikka pakkoruotsi poistettaisiin lainsäädännöstä,
se ei riitä alueellisen pakkoruotsin poistumiseen.

Ja loogisesti ajateltuna, vähemmistön kannattaa opiskella enemmistön kieli!
Myös suomenkielisen vähemmistön kannattaa opiskella ruotsinkielisen enemmistön kieli,
tai sitten muuttaa alueelta pois oman enemmistönsä alueelle.

Sitäpaitsi me emme voi holhota niitä suomenkielisiä, jotka viihtyvät siellä ruotsinkielisenemmistöisellä alueella
ja mielellään laittavat lapsensa ekalta lukemaan ruotsia.. Sellaisiakin on!

Osa 1 %:n panttivangeista ei koe olevansa panttivankeja!
Sekin on otettava huomioon!

[NRR]

Asiallisesti ottaen, Jaskan malli ei eroa de facto seurauksiltaan jyrkältä kuulostavasta vaatimuksesta "pakkoruotsi pois", mutta se on ilmaistu mielestäni varsin taidokkaasti:

Nyt jos RKP torppaa tämän ehdotuksen, jossa lähtökohtana on perustuslain hengen mukaisen järjestely, se todistaa ainakin poliittiselle eliitille, että pakkoruotsissa on sisäänrakennettu hidden agenda.

Jaskan ratkaisussa ei ole piiloagendaa!

Jaskan ehdotusta ei tosiaan voi ampua alas tyhjillä "ruotsiviha", "kaksikielisyyden tuhoamis"- ym. argumenteilla. Siihen ei pure marttyyriksi heittäytyminen, joten sillä on mahdollisuuksia laajemmassa poliittisessa kentässä.

Näin asian ymmärrän.

[TK]

Ettäkö rkp hyväksyisi noin vaan pakkoruotsin lakkauttamisen suuresta osasta Suomea? Ja, ettei suruilla olisi "hidden agendaa" olemassa? Ihan liian sinisilmäistä ajattelua minun mielestäni.

Raasepori on vain ensi askel pakkoruotsittaja-surujen tavoitteistossa. En kuvittele tietäväni surujen tarkkoja pakkoruotsitussuunnitelmia, mutta suuria ne suunnitelmat varmasti ovat.

[NRR]

Raasepori on vain ensi askel pakkoruotsittaja-surujen tavoitteistossa. En kuvittele tietäväni surujen tarkkoja pakkoruotsitussuunnitelmia, mutta suuria ne suunnitelmat varmasti ovat.

Näinkin asian ymmärrän.