Kielivyöhykkeet ja pakkoruotsi

[Jan-Erik Andelin]

Larsmo/Luoto (92,6 %) 4 719- suomenkieliset lapset käyvät koulunsa naapurikunnassa
Korsnäs (89,8 %) 2 239 - ei tietoa suomenkielisestä opetuksesta
Närpiö (87,6 %) 9 464 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6, yläkoulu ja lukio yhteinen suomenkielisen naapurikunnan kanssa
Pedersöre (90 %) 10 821 - yhdessä alakoulussa suomenkielistä esiopetusta ja merkintä "suvaitsevaisuutta sekä kommunikointia molemmilla kotimaisilla kielillä", yläkoulu ja lukio ruotsinkielinen.
Uusikaarlepyy (88,9 %) 7 452 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu joko ruotsinkielisessä koulussa tai naapurikunnassa
Maalahti (87,5 %) 5 614 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu naapurikunnissa
Kruunupyy (83,2 %) 6 720 - suomenkieliset lapset ostopalveluna naapurikuntien kouluissa
Vöyri (82,7 %) 6 686 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6 kahdessa koulussa, yläluokat naapurikuntiin

Sinänsä hyvä ja sivistävää, NRR, että olet kahlannut näitä kuntia läpi. En ole itse ollut selvillä kaikkien kuntien tilanteesta, vaikka niitä aika hyvin tunnenkin. Mutta mikä on sinun tarkoituksesi osoittaa tällä harjoituksella?

Jaskahan ei ole mallillaan muuttamassa palvelurakenteita kunnissa, vaan katsomassa miltä pohjalta pakollista ruotsia voisi joissakin kunnissa perustella.

[NRR]

Larsmo/Luoto (92,6 %) 4 719- suomenkieliset lapset käyvät koulunsa naapurikunnassa
Korsnäs (89,8 %) 2 239 - ei tietoa suomenkielisestä opetuksesta
Närpiö (87,6 %) 9 464 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6, yläkoulu ja lukio yhteinen suomenkielisen naapurikunnan kanssa
Pedersöre (90 %) 10 821 - yhdessä alakoulussa suomenkielistä esiopetusta ja merkintä "suvaitsevaisuutta sekä kommunikointia molemmilla kotimaisilla kielillä", yläkoulu ja lukio ruotsinkielinen.
Uusikaarlepyy (88,9 %) 7 452 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu joko ruotsinkielisessä koulussa tai naapurikunnassa
Maalahti (87,5 %) 5 614 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu naapurikunnissa
Kruunupyy (83,2 %) 6 720 - suomenkieliset lapset ostopalveluna naapurikuntien kouluissa
Vöyri (82,7 %) 6 686 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6 kahdessa koulussa, yläluokat naapurikuntiin

Sinänsä hyvä ja sivistävää, NRR, että olet kahlannut näitä kuntia läpi. En ole itse ollut selvillä kaikkien kuntien tilanteesta, vaikka niitä aika hyvin tunnenkin. Mutta mikä on sinun tarkoituksesi osoittaa tällä harjoituksella?

Huviksenihan minä "harjoittelen". Mitäs luulet.

Kirjoitin:

Perinteinen B1-pakkoruotsi ehtisi siis varhaistettuna koskettaa vuoden verran näitä lapsia ennen siirtymistä naapurikuntaan, Korsnäsissa ja Kruunupyyssä ei sitäkään, koska lapset kuljetetaan heti naapurikuntaan.

Juuri tässä näkyy se, että ruotsi on kapean alueen vähemmistökieli - ruotsinkieliset kunnat ovat pienehköjä ja niiden naapurina on suomenkielisiä kuntia, jotka voivat ottaa hoitaakseen kunnan suomenkielisten lasten opetuksen suomeksi.

Itse asiassa Uuskaarlepyyn suomenkielisen alakoulun kohdalla kenties parhaiten kuvataankin näiden alueiden "suomenkielisten" todellisuutta: "Suuri osa oppilaista on kaksikielisiä lapsia, joiden suomi voi olla peräisin toiselta vanhemmalta tai yhdeltä isovanhemmalta - ruotsinkielisessä ympäristössä varsinkin nämä lapset tarvitsevat suomen taitojen vahvistamista ja rikastuttamista."

Kyse on näissä kunnissa usein jo kaksikielisten perheiden lapsista, jotka haluavat saada vahvan suomen, vahvemman kuin minkä onnistuisi hankkimaan siirtymällä ruotsinkieliseen kouluun. Heille taas pitäisi olla tarjolla suomenkielisellä puolella äidinkielen tasoista ruotsia.

PS. Minusta tästä näkee, miten tärkeää olisi, että meillä voisi rekisteröidä useamman äidinkielen. Saisimme paremman kuvan siitä, mitkä ovat eri alueiden todelliset kieliolot ja tarpeet!

Kyse on Jaskan mallin pohdinnasta.

[Jan-Erik Andelin]

Mutta kuten minä taas (ristiin) kirjoitin, niin

Jaskahan ei ole mallillaan muuttamassa palvelurakenteita kunnissa, vaan katsomassa miltä pohjalta pakollista ruotsia voisi joissakin kunnissa perustella.

Eli hänen mallinsa ei millään olisi millään kielisäädöksilla lakkauttamassa sitä opetusta, mitä mainituissa kunnissa on...

[NRR]

Mutta kuten minä taas (ristiin) kirjoitin, niin

Jaskahan ei ole mallillaan muuttamassa palvelurakenteita kunnissa, vaan katsomassa miltä pohjalta pakollista ruotsia voisi joissakin kunnissa perustella.

Eli hänen mallinsa ei millään olisi millään kielisäädöksilla lakkauttamassa sitä opetusta, mitä mainituissa kunnissa on...

Niin, siis niissähän ei ole nykyistä pakkoruotsia lainkaan (korj. Närpiössä on, yhteinen yläkoulu naapurikunnan kanssa).

Jos kyse on lähinnä valmiiksi kaksikielisten lasten pakkoruotsista, joka oikeastaan pitäisi vaihtaa oikeuteen äidinkielentasoiseen ruotsiin, niin ehkä se muuttaa kuviota jonkun verran.

[Noustenmaa]

Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi että maan pääkieli olisi käyttökelpoinen vain jos kaikki osaisivat sitä. Onhan ruotsikin käyttökelpoinen Hesassa vaikka enin osa suomenkielisistä Hesassa ei sitä osaa.

Tuolla logiikalla ruotsi ja englanti ovat käyttökelpoisia koko Suomessa, vaikka Pihtiputaan mummo ei niitä välttämättä osaakaan. Miksi siis juuri suomen kielen pitäisi olla maan yhteinen kieli?

Mistä tämä väite nyt oikein tuli?
Minä en ole väittänyt että ruotsi olisi käyttökelpoinen koko maassa koska se ei sitä ole. Kirjoitin että Hesassa se on käyttökelpoinen vaikka enin osa väestöstä ei sitä osaakaan. Englannin kanssa tilanne on samantapainen.

Minä puhuin samasta logiikasta. Jos ruotsi on käyttökelpoinen yhdessä kaupungissa vaikkeivät kaikki sitä osaakaan, niin miten se eroaa väitteestä, että ruotsi tai englanti on käyttökelpoinen koko maassa vaikkeivät kaikki niitä osaakaan? Jos käyttökelpoisuuden kriteerinä on, että suurin osa osaa kieltä, kumpikaan väite ei päde; jos kriteerinä on että edes joku siellä päin osaa kieltä, kumpikin väite pätee.

Menitpä vääntämään melkoisen himmelin tuosta mikä on käyttökelpoista missäkin.
Logiikka ehkä menee noin mutta järjen käyttö on myös sallittua.
Pitää muistaa että se mitä sanoin "Onhan ruotsikin käyttökelpoinen Hesassa vaikka enin osa suomenkielisistä Hesassa ei sitä osaa." ei reaalimaalilmassa tietenkään tarkoita sitä että englanti tai ruotsi olisi käyttökelpoinen vaikka Joensuussa jos koko kaupungissa tusina opiskelijoita osaisi ko kieltä. Kielen käyttäjiä pitää olla viranomaisissa ja vieläpä riittävä määrä jotta kielellä voisi sanoa tulevansa edes jotenkin toimeen. Tämä pitää paikkansa niin rannikolla kuin sisäsuomessakin.

En oikein osaa päättää pelleiletkö vai puuttuko sinulta oikeasti riittävän leveä näkemys tästä.

[Jaska]

Minä puhuin samasta logiikasta. Jos ruotsi on käyttökelpoinen yhdessä kaupungissa vaikkeivät kaikki sitä osaakaan, niin miten se eroaa väitteestä, että ruotsi tai englanti on käyttökelpoinen koko maassa vaikkeivät kaikki niitä osaakaan? Jos käyttökelpoisuuden kriteerinä on, että suurin osa osaa kieltä, kumpikaan väite ei päde; jos kriteerinä on että edes joku siellä päin osaa kieltä, kumpikin väite pätee.

Menitpä vääntämään melkoisen himmelin tuosta mikä on käyttökelpoista missäkin.
Logiikka ehkä menee noin mutta järjen käyttö on myös sallittua.
Pitää muistaa että se mitä sanoin "Onhan ruotsikin käyttökelpoinen Hesassa vaikka enin osa suomenkielisistä Hesassa ei sitä osaa." ei reaalimaalilmassa tietenkään tarkoita sitä että englanti tai ruotsi olisi käyttökelpoinen vaikka Joensuussa jos koko kaupungissa tusina opiskelijoita osaisi ko kieltä. Kielen käyttäjiä pitää olla viranomaisissa ja vieläpä riittävä määrä jotta kielellä voisi sanoa tulevansa edes jotenkin toimeen. Tämä pitää paikkansa niin rannikolla kuin sisäsuomessakin.

En oikein osaa päättää pelleiletkö vai puuttuko sinulta oikeasti riittävän leveä näkemys tästä.

Sovitaan, että ilmauksesi ei valaissut tilannetta johon sitä tarjosit, vaan keskustelu lähti sivuraiteelle.

Esitin muistaakseni myös tarkentavia kysymyksiä sinulle. Mitä sanot(te) siitä vaihtoehdosta, että yhteiskunnallinen pakkokieli koskisi vain niitä, jotka eivät vielä osaa kunnan virallisia kieliä ja/tai koulukieliä? Toisin sanoen maahanmuuttajia. Heillekin tilanteessa olisi kuitenkin se parannus, että heidän tarvitsisi opetella enää yksi yhteiskunnallinen pakkokieli.

Jotenkin näin - kunnat vuoden 2011 tilanteesta, en jaksa nyt kerätä uusiksi:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielipoliittinen.pdf

1. Suomenkieliset kunnat (287): pakkosuomi ruotsinkielisille ja vieraskielisille, koska viranomaisasiointi ja koulunkäynti onnistuu vain suomeksi.
2. Kaksikieliset kunnat joissa suomi enemmistökielenä (18): pakkosuomi vieraskielisille, koska viranomaisasiointi ja koulunkäynti onnistuu vain suomeksi ja jossain määrin ruotsiksi (ruotsinkieliset valinnevat suomen sen tarpeellisuuden vuoksi).
3. Kaksikieliset kunnat joissa ruotsi enemmistökielenä (12): pakkoruotsi vieraskielisille, koska viranomaisasiointi ja koulunkäynti onnistuu vain ruotsiksi ja jossain määrin suomeksi (suomenkieliset valinnevat ruotsin sen tarpeellisuuden vuoksi).
4. Ruotsinkieliset kunnat (3): pakkoruotsi suomenkielisille ja vieraskielisille, koska viranomaisasiointi ja koulunkäynti onnistuu vain ruotsiksi.

Joku varmaan vastustaa sitä, jos maahanmuuttajille pakko-opetetaan ruotsia. Mutta miettikää, miten he muuten voivat selvitä ruotsinkielisessä tai ruotsinkielis-enemmistöisessä kunnassa? Eivät mitenkään. Ehkä ei siis ole mitään järkeä sijoittaa maahanmuuttajia sellaisiin kuntiin - mutta älkää sitten syyttäkö ruotsinkielisiä reviirinsä suojelemisesta tai segregaatiosta, jos ette halua maahanmuuttajien asettuvan ruotsinkielisille alueille.


P.S: NRR, huomaan että kiemurtelet jonkin asian ympärillä, mutten vielä hahmota, mihin kirjoitustani/malliani koskevaan kysymykseen kaipaat vastausta. Voisitko pukea pohdintasi selvän kysymyksen muotoon? Mutta yritetään, ymmärsinkö:

Perinteinen B1-pakkoruotsi ehtisi siis varhaistettuna koskettaa vuoden verran näitä lapsia ennen siirtymistä naapurikuntaan, Korsnäsissa ja Kruunupyyssä ei sitäkään, koska lapset kuljetetaan heti naapurikuntaan.

Juuri tässä näkyy se, että ruotsi on kapean alueen vähemmistökieli - ruotsinkieliset kunnat ovat pienehköjä ja niiden naapurina on suomenkielisiä kuntia, jotka voivat ottaa hoitaakseen kunnan suomenkielisten lasten opetuksen suomeksi.

Tässä ilmeisesti oletat, että pakkokielisyys määrittyisi koulukunnan mukaan. Minusta asuinkunta on kuitenkin järkevämpi määrääjä - siellähän lapsi perheineen kuitenkin asioi.

Kannattaa myös miettiä siltä kannalta, miten käy lapselle, jonka perhe asuu ruotsinkielisellä alueella ja joka EI opi ruotsia. Eikö hänestä tule silloin "juureton"? Hän ei ole kotonaan kotiseudullaan, vaan kokee olevansa ulkopuolinen. Sellainen ei tee hyvää ihmiselle. Jokin syyhän siinä on, että suomenkielinen perhe on muuttanut sinne ruotsinkieliselle alueelle sen sijaan että kävisi vain töissä siellä suomenkielisestä naapurikunnasta käsin (jollainen sinunkin mielestäsi on aina siinä lähellä). Se on heidän henkinen/emotionaalinen kotikuntansa. Heidän oman pärjäämisensä kannalta olisi paras vaihtoehto, että he silloin osaisivat ruotsia.

[NRR]

Perinteinen B1-pakkoruotsi ehtisi siis varhaistettuna koskettaa vuoden verran näitä lapsia ennen siirtymistä naapurikuntaan, Korsnäsissa ja Kruunupyyssä ei sitäkään, koska lapset kuljetetaan heti naapurikuntaan.

Juuri tässä näkyy se, että ruotsi on kapean alueen vähemmistökieli - ruotsinkieliset kunnat ovat pienehköjä ja niiden naapurina on suomenkielisiä kuntia, jotka voivat ottaa hoitaakseen kunnan suomenkielisten lasten opetuksen suomeksi.

Tässä ilmeisesti oletat, että pakkokielisyys määrittyisi koulukunnan mukaan. Minusta asuinkunta on kuitenkin järkevämpi määrääjä - siellähän lapsi perheineen kuitenkin asioi.

Epäilen, ettei ongelmana ole lainkaan pakkoruotsi. Epäilen, että naapurikuntaan lähtevät suomenkieliset eivät ehkä tee mitään tuolla B-pakkoruotsilla. Meillä pitäisi voida kirjata kaksi äidinkieltä ja jos nämä kaksi äidinkieltä ovat suomi ja ruotsi, niin olisi oikeutettu äidinkielen tasoiseen opetukseen tuossa toisessakin kielessä.

Periaatteessa en haluaisi määrittää pakkoja kotikunnan mukaan vaan oikeuksia. Jos tällaista mallia ruvetaan soveltamaan, on selvää, että prosenttirajaa yritetään laskea ja laskettaisiin ehkä paljonkin. Silloin ajatus kotikuntaan kiinnittyvästä pakosta, joka jatkuisi kenties pitkälle täysi-ikäisyyteen ja satojen kilometrien päähän uusille opiskelupaikkakunnille (ammattikoulu, lukio) on kestämätön. Mutta kahteen äidinkieleen liittyvät oikeudet ovat eri juttu.

Kannattaa myös miettiä siltä kannalta, miten käy lapselle, jonka perhe asuu ruotsinkielisellä alueella ja joka EI opi ruotsia. Eikö hänestä tule silloin "juureton"? Hän ei ole kotonaan kotiseudullaan, vaan kokee olevansa ulkopuolinen. Sellainen ei tee hyvää ihmiselle. Jokin syyhän siinä on, että suomenkielinen perhe on muuttanut sinne ruotsinkieliselle alueelle sen sijaan että kävisi vain töissä siellä suomenkielisestä naapurikunnasta käsin (jollainen sinunkin mielestäsi on aina siinä lähellä). Se on heidän henkinen/emotionaalinen kotikuntansa. Heidän oman pärjäämisensä kannalta olisi paras vaihtoehto, että he silloin osaisivat ruotsia.

Olen muuttanut tässä näkemystäni luettuani noiden kuntien todellisuudesta. Minusta näissä kahdeksassan kunnassa, joissa ruotsinkielisiä on yli 80%, suomenkielisiksi rekisteröityneet ovatkin useimmiten aidosti kaksikielisiä tai sellaiseksi pyrkiviä. Heillä tulisikin olla oikeuksia tähän kaksikielisyyteen - kenties myös oikeus varhaiseen kielikylpyyn, jollei sellaista jo ole.

Tietysti periaatteessa pidän vapautta parempana. Vapaus tarvitsee joskus tuekseen oikeuden. Nyt siis kyse olisi lasten oikeudesta saada äidinkielen tasoista ruotsinopetusta VAIKKA heidän oikeutensa on myös saada käydä suomenkielistä koulua, naapurikunnassa, jossa taas B-ruotsi voi olla ummikkosuomenkielisten tankero-opetusta.

Ehkä tämä jo toteutuu, ehkä ei. Näitten alueitten vanhempien kokemuksia ja toiveita soisi jonkun kartoittavan.

[Hannu Jussi]

Sanon nyt kymmenenteen kertaan ja kuten myös TK, että Raasepori-nimisessä kunnassa on hyvin vanhaa suomenkielistä asutusta. Jopa tuhansien vuosien takaa.
Jaskan mallissa ruotsi A1 jne. tarkoittaisi sitä, että parissa sukupolvessa alueelta suomenkieli häviäisi.
Tätä en voi hyväksyä. Kolmen sukupolven päästä nykyiset suomenkieliset olisivat jo ruotsinkielisiä. Tämä on todella rkp:lle helpompi ja halvempi tapa ruotsittaa Suomi kuin rahtaamalla alueille ulkomaalaisia.

Ruotsista tuotiin Turun liepeille, Kemiöön, Tammisaareen, Helsinkiin ja Porvoon/Loviisan alueille väestöä Ruotsista 1500-luvun alulla. Eivät olleet niitä kirjoitustaitoisia, tai sellaisia, joilla olisi jo ollut oma firma pystyssä.

Tämän hyvän, useasti kertomani jutun kuulin Tammisaaresta.
Niin, nämä alueelle tulleet uudet tulokkaat olivat sitten "ihan ensimmäisiä alueen asukkaita" nyt vielä ruotsijälkeläisten kertoman mukaan. Johan sen tietää siitä, että heidät heti merkittiin heti saavuttuaan kirkon kirjoihin!

Yksi elinkeinoistaan oli johdattaa Venäjälle matkustavat alukset karille. Enemmän tai vähemmän uponneiden alusten huutokauppapöytäkirjoja löytyy runsaasti ja monen länsi-uusimaalaisen koti onkin sisustettu somasti. Tätä työtä harrastettiin pitkin rannikkoa.

Asiasta kolmanteen. Nyt Lohjan ollessa kaksikielinen, sinne varmasti palkataan ainakin kielivahtimestari. Sitten päättäjiksi tietenkin täytyy tulla sellaisia, jotka ymmärtävät ruotsinkielisten tarpeita . . . . Lohja siis kulkee Tammisaaren/Raaseporin tietä.

[TMK]

Tässä ilmeisesti oletat, että pakkokielisyys määrittyisi koulukunnan mukaan. Minusta asuinkunta on kuitenkin järkevämpi määrääjä - siellähän lapsi perheineen kuitenkin asioi.

Kannattaa myös miettiä siltä kannalta, miten käy lapselle, jonka perhe asuu ruotsinkielisellä alueella ja joka EI opi ruotsia. Eikö hänestä tule silloin "juureton"? Hän ei ole kotonaan kotiseudullaan, vaan kokee olevansa ulkopuolinen. Sellainen ei tee hyvää ihmiselle.

Vaatii jo aika ison kaupungin, että lapsi perheineen asioisi vain omassa kunnassaan. Olen kotoisin peräti isommasta kylästä väkimäärältään kuin nuo, joissa ruotsinkielisiä on yli 80 prosenttia ja kyllä "minun piiriini" jo lapsesta saakka kuuluivat lähikaupungit, koska siellä olivat palvelut, naapurikylästä puolestaan tultiin meille kouluun. En siis todellakaan ymmärrä, miten tässä asiassa pelkkä kunta merkkaisi mitään.

Edelleenkin, joko lapsi oppii ruotsia ympäristöstään ja/tai mahdollisesti valitsee ruotsin vapaaehtoisesti, koska haluaa sitä oppia, tai hän ei sitä tarvitse, se riippuu hänen identiteetistään. Hänellä ei kuitenkaan pidä olla mitään velvollisuutta opiskella sitä, koska on hänen oma valintansa, asuuko hän aikuisena kyseisessä pikkukunnassa vai ei, ja muualla Suomessa ruotsilla ei tee paljon mitään. Saman kunnan ruotsinkieliset asuvat kuitenkin maassa nimeltä Suomi, jossa suurin osa puhuu suomea. Sillä hoidetaan sujuvasti kaikki asiat. Jos sitä ei osaa, on tuomittu toisen luokan kansalaiseksi (kuten nämä Pohjanmaan suomenruotsalaiset, joista Lindell kertoo).

[NRR]

--- ruotsinkieliset asuvat kuitenkin maassa nimeltä Suomi, jossa suurin osa puhuu suomea. Sillä hoidetaan sujuvasti kaikki asiat. Jos sitä ei osaa, on tuomittu toisen luokan kansalaiseksi (kuten nämä Pohjanmaan suomenruotsalaiset, joista Lindell kertoo).

Oikeastaan he asuvat maassa nimeltä Finland ja heille tuo maa on kulmaus alueesta nimeltä Norden, jonka henkisen perinnön he katsovat siirtyneen itselleen kielen mukana - ja katsovat kenties myös, että me suomenkieliset, jotka emme vaadi lapsiamme oppimaan ruotsia, riistämme näiltä heidän perintönsä ja osallisuutensa Nordenista.

Alan kovasti kaivata niitä virtuaalikuntia ja virtuaalivaltioita, joissa kenties voisi elää rinnakkaistodellisuuksissa.

Ymmärrän toki TMK, mitä tarkoitat. Luultavasti tosi moni kielestä riippumatta ymmärtää asian samoin. Voiko sen kuitenkin ymmärtää myös toisin?

[TMK]

--- ruotsinkieliset asuvat kuitenkin maassa nimeltä Suomi, jossa suurin osa puhuu suomea. Sillä hoidetaan sujuvasti kaikki asiat. Jos sitä ei osaa, on tuomittu toisen luokan kansalaiseksi (kuten nämä Pohjanmaan suomenruotsalaiset, joista Lindell kertoo).

Oikeastaan he asuvat maassa nimeltä Finland ja heille tuo maa on kulmaus alueesta nimeltä Norden, jonka henkisen perinnön he katsovat siirtyneen itselleen kielen mukana - ja katsovat kenties myös, että me suomenkieliset, jotka emme vaadi lapsiamme oppimaan ruotsia, riistämme näiltä heidän perintönsä ja osallisuutensa Nordenista.

Alan kovasti kaivata niitä virtuaalikuntia ja virtuaalivaltioita, joissa kenties voisi elää rinnakkaistodellisuuksissa.

Ymmärrän toki TMK, mitä tarkoitat. Luultavasti tosi moni kielestä riippumatta ymmärtää asian samoin. Voiko sen kuitenkin ymmärtää myös toisin?

No, ehkä he elävät maassa, jonka nimi on Finland, mutta se edelleen toimii finskaksi. Muut nordenilaiset eivät vastaa heidän hätäpuheluihinsa tai hoida muutenkaan heidän asioitaan valtionhallinnossa. Voivathan he elää missä tahansa todellisuudessa, mutta turha on sitten valittaa, jos toiset eivät ymmärrä heitä (ja ehkä vielä toisinpäinkin, etteivät he ymmärrä muita). Tilannetta voisi ehkä verrata Luxemburgiin, jossa ymmärtääkseni valtionhallinto toimii täysin luxemburgiksi, vaikka ihmiset puhuvatkin eri kieliä ja monella kansalaisellakin jokin toinen kieli on ehkä vahvempi, jos ja kun he ovat opiskelleet Saksassa tai Ranskassa.

[Eero Nevalainen]

Kannattaa myös miettiä siltä kannalta, miten käy lapselle, jonka perhe asuu ruotsinkielisellä alueella ja joka EI opi ruotsia. Eikö hänestä tule silloin "juureton"? Hän ei ole kotonaan kotiseudullaan, vaan kokee olevansa ulkopuolinen.

Vaikka joitakin asioita on kätevää järjestää maantieteellisesti rajaten, niin aluehan sinällään ei ole minkään kielinen koskaan, vaan ne ihmiset ovat jotka siellä asuvat. Ruotsinkielisellä alueella asuva suomenkielinen on "sellaisella alueella asuva suomenkielinen, jossa enemmistö puhuu ruotsia".

Saattaahan se synnyttää jotain tuntemuksia, mutta ehkä vähän samanlaisia fiiliksiä on ruotsinkielisillä Jyväskylässä. Silleen se maa vaan makaa...

[Jaska]

Sanon nyt kymmenenteen kertaan ja kuten myös TK, että Raasepori-nimisessä kunnassa on hyvin vanhaa suomenkielistä asutusta. Jopa tuhansien vuosien takaa.

Joo, tällä tietoa suomenkielinen asutus levisi Uudenmaan länsireunalle joskus keskisellä rautakaudella.
Se ei kuitenkaan muuta mitään.

Jaskan mallissa ruotsi A1 jne. tarkoittaisi sitä, että parissa sukupolvessa alueelta suomenkieli häviäisi.
Tätä en voi hyväksyä. Kolmen sukupolven päästä nykyiset suomenkieliset olisivat jo ruotsinkielisiä. Tämä on todella rkp:lle helpompi ja halvempi tapa ruotsittaa Suomi kuin rahtaamalla alueille ulkomaalaisia.

Jossain täällä ketjuissa olen jo sanonut, etten kannata pakkoruotsia suomenkielisten A1-kielenä silloin jos kunnassa voi käydä koulunsa ja asioida yhteiskunnassa suomeksi. Jos ei voi, niin silloinhan on vain kaksi vaihtoehtoa: mennä toiseen kuntaan tai opettaa pikkulapselle ruotsi, että hän pääsee kouluun.

Kumma ettet ole lainkaan huolissasi ruotsinkielisistä! Heistä monihan ottaa suomen A1-kielenään. Haluatko siis, että kolmen sukupolven kuluttua ruotsinkieliset on assimiloitu suomenkielisiin?

Vaatii jo aika ison kaupungin, että lapsi perheineen asioisi vain omassa kunnassaan. Olen kotoisin peräti isommasta kylästä väkimäärältään kuin nuo, joissa ruotsinkielisiä on yli 80 prosenttia ja kyllä "minun piiriini" jo lapsesta saakka kuuluivat lähikaupungit, koska siellä olivat palvelut, naapurikylästä puolestaan tultiin meille kouluun. En siis todellakaan ymmärrä, miten tässä asiassa pelkkä kunta merkkaisi mitään.

Kuntahan ratkaisee nykyäänkin kaikessa, sairaalahoidosta ja koulunkäynnistä lähtien. Vähäväkisiltä alueilta tietysti on vähennetty paljon palveluja vuosikymmenten aikana, mutta samallahan kuntia yhdistellään.

Edelleenkin, joko lapsi oppii ruotsia ympäristöstään ja/tai mahdollisesti valitsee ruotsin vapaaehtoisesti, koska haluaa sitä oppia, tai hän ei sitä tarvitse, se riippuu hänen identiteetistään. Hänellä ei kuitenkaan pidä olla mitään velvollisuutta opiskella sitä, koska on hänen oma valintansa, asuuko hän aikuisena kyseisessä pikkukunnassa vai ei, ja muualla Suomessa ruotsilla ei tee paljon mitään.

Jos lapsi asuu kunnassa, jossa ei voi käydä koulua suomeksi, hänen on opeteltava ruotsia - se on silloin yhteiskunnallinen pakkokieli. Pientä lasta ei voi laittaa pitkille koulumatkoille muiden kuntien kaukaisiin kouluihin.

Saman kunnan ruotsinkieliset asuvat kuitenkin maassa nimeltä Suomi, jossa suurin osa puhuu suomea. Sillä hoidetaan sujuvasti kaikki asiat. Jos sitä ei osaa, on tuomittu toisen luokan kansalaiseksi (kuten nämä Pohjanmaan suomenruotsalaiset, joista Lindell kertoo).

Maa nimeltä Suomi ei ole suomenkielisten maa! Maassa nimeltä Suomi on iso suomenkielis-enemmistöinen alue, mutta siellä on myös pieni ruotsinkielis-enemmistöinen alue.

Mitä merkitystä maan kielisuhteilla on? Ei erikielisten tarvitse kommunikoida keskenään - eiväthän edes kaikki samankieliset kommunikoi keskenään! Ihmisten tarvitsee kommunikoida vain yhteiskunnan kanssa. Ja jos yhteiskunta toimii kahdella kielellä, saman valtion kansalaisilla ei tarvitse olla yhteistä kieltä.

Ymmärrättekö te? Luopukaa virheellisestä illuusiostanne, että Suomi olisi suomenkielinen maa!

Lisäksi suosittelen käymään ruotsinkielisessä kunnassa - tule vasta sen jälkeen selittämään, että "suomeksi hoidetaan sujuvasti kaikki asiat."

[Hannu Jussi]

Jaska: "Kumma ettet ole lainkaan huolissasi ruotsinkielisistä!

- - - - -


Jaska: Lisäksi suosittelen käymään ruotsinkielisessä kunnassa - tule vasta sen jälkeen selittämään, että "suomeksi hoidetaan sujuvasti kaikki asiat."

Jaska, joko kuuntelet huonosti tai et ymmärrä.
Tämä Sinun aiheesi on herättänyt paljon keskustelua - siis paljon keskustelua ja täysin turhasta.

Tämä on kuin huono satu.

[Jaska]

Jaska: "Kumma ettet ole lainkaan huolissasi ruotsinkielisistä!

Tarkoitin tuolla sitä, että jäit kiinni puolueellisuudestasi ja epätasa-arvoisuudestasi: sinusta on ihan OK sulauttaa ruotsinkieliset suomenkielisiin, vaikka samalla olisi hirveä vääryys sulauttaa suomenkieliset ruotsinkielisiin.

Mistä johtuu, että toisen kieliryhmän saa hävittää ja vain toinen on säilyttämisen arvoinen? Vihje:
väärä vastaus on "Suomi on suomenkielinen maa."

Jaska, joko kuuntelet huonosti tai et ymmärrä.

Minä ymmärrän enemmän kuin toivoisit! Sinä pidät ruotsin kieltä alempiarvoisena kuin suomen kieltä.