Slaget efter tolv 18.9.14

[Hillevi Henanen]

Hillevi, ole varovainen! Tuosta viestistäsi saisi Svenska YLE jo aikaan mehevän skuupin: "Kielijihadisti nimittää ruotsinkielisiä palikoiksi!"

Itse asiassa minua huolettavat enemmän suomenkieliset palikat, joiden identiteetti on saanut rehottaa valtoimenaan ilman mitään muokkausta. Siellä on jos minkämoista palikkaa, joka ei sitten kirveelläkään (tai ehkä vain sillä) sovi ainoaan hyväksyttyyn reikämalliin.

Ruotsinkieliset palikat ovat työn alla lapsesta asti, jopa virallisestikin esim. koulussa, ja kaikille muillekin pakollisen reiän mallin (ankan mallisen?) ovat määrittäneet ruotsinkieliset lakeijoineen.

[Hannu Jussi]

Ooh! Hillevi, miten nautinkaan terävistä huomioistasi!

Olet tainnut jaksaa lukea jopa marinani Raaseporista. Jopa historiallisella ajalla, silloin 60-90 luvulla, kaikissa pienissä "yksiköissä" oli koulu, lääkäri jne.
Nyt kaikki palvelut keskittyvät Tammisaareen. Ei haittaa, vaikka lääkäriin olisi 60 km tai enemmän.

Tämä tulee Jaskallekin ajankohtaiseksi, koska kohta liitetään kaikki Keski-Uudenmaan kunnat yhteen Sipoineen - karvoineen kaikkineen.
Muistanette, että Folktinget sai oikeuden kääntää kaikki asiakirjat, ja A4- taisi jo viisi vuotta sitten olla 50 euroa.
Niin, ja Jaskakin sitten sinne Sipooseen lääkäriin

[Hillevi Henanen]

Kiitos Hannu Jussi, olen kyllä lukenut ihan kaiken, mitä täällä on kirjoitettu. Tuo Raaseporin tilanne ajatteluttaa erityisesti.

Jos tämä Raaseporikuvio istuu Jaskan symmetria-malliiin, niin sitten olen varmaan ymmärtänyt jotain perinjuurin väärin. Minun on vaikea nähdä miten löytyy symmetria luvuista 95 ja 5. Suomenkieliset kunnat sijoittuvat suomenkieliseen maahan, ja niin sijoittuvat ruotsinkielisetkin kunnat, eli ympäröivä maa pitää unohtaa, jotta kuntien tilanteet saataisiin toistensa peilikuviksi.

Ehkäpä Raasepori on lopultakin löytänyt ratkaisun alemman koulutustason palvelijapuutteeseen.
Aidataan suomenkieliset lapset ruotsin kielellä alueelle ja lukitaan portti hankaloittamalla englannin opiskelua. Simsalabim! Muutaman vuoden päästä ei ole pulaa alemman koulutustason ruotsinkielisistä palvelijoista.

[Hannu Jussi]

Niin, Hillevi - taisihan tuosta esimerkkimaastamme joltakin alueelta - taisi olla Soweto, josta oli muuttokielto muuhun Etelä-Afrikkaan.

50-60-luvuilla taisi satukirjoissa lukea tynnyreissä kasvaneista lapsukaisista.

[Jaska]

Jos tämä Raaseporikuvio istuu Jaskan symmetria-malliiin, niin sitten olen varmaan ymmärtänyt jotain perinjuurin väärin. Minun on vaikea nähdä miten löytyy symmetria luvuista 95 ja 5. Suomenkieliset kunnat sijoittuvat suomenkieliseen maahan, ja niin sijoittuvat ruotsinkielisetkin kunnat, eli ympäröivä maa pitää unohtaa, jotta kuntien tilanteet saataisiin toistensa peilikuviksi.

Symmetria löytyy kuntarajoilta: ruotsinkielis-enemmistöisiä kuntia on kohdeltava samoin kuin suomenkielis-enemmistöisiä kuntia. Koko maan kielisuhteella ei ole mitään tekemistä asian kanssa, koska kukaan meistä ei elä koko maassa - me elämme lähiympäristössämme, joten vain sen kielisuhteilla on käytännön merkitystä.

Mietipä vaikka sitä, jos Suomi olisi osa Ruotsia tai Venäjää. Olisiko silloin oikeudenmukaista, että yhteiskunnallisena kielenä täysin suomenkielisellä alueella olisi ruotsi tai venäjä?

Siksi oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden vuoksi joudun hyväksymään Raaseporin yhteiskunnallisen pakkoruotsin, koska sen asukkaista 2/3 on ruotsinkielisiä. Ruotsin kieli on Raaseporin yhteiskunnallinen pääkieli.

Toivon, että muutkin pystyvät arvioimaan asiaa puolueettomasti oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden kannalta.

[Hillevi Henanen]

Siinä on vissi ero, että onko kielirajalle muutama kymmenen tai muutama sata kilometriä. Vaikka suomenkieliset ihmiset saattavatkin asua ruotsinkielisellä pikku pläntillä, on heillä perheenjäseniä, sukulaisia ja ystäviä sillä kunnan ulkopuolella olevalla isolla suomenkielisellä alueella, josta heidät näin yritetään vierottaa. Minun oikeudentajuuni ei Raaseporin malli mahdu.

Voi vain aavistella sitä kannunvalantaa kielirajoista mikä sitten alkaisi, jos tämän tapainen malli otettaisiin käytäntöön. Ei kai kukaan tosissaan usko, että neuvottelupohjaksi ruotsinkielisille kelpaisi 50 prosentin sääntö. Esimakua saa kun katsoo miten kuntaliitoksia toteutetaan. Eduskunnassa riittää ovia, joiden takana asioista voidaan sopia.

Mielestäni ainoa mahdollinen toteutettavissa oleva malli on Ruotsin malli. Suomen ruotsinkieliset eivät ole neuvotelleet tähänkään asti. Mikä saisi heidät aloittamaan nyt?

Ruotsinkielisten määrä on vähentynyt viimeiset 33 vuotta 3 vuotta lukuun ottamatta. Onko tosiaan reilua uhrata suomenkielisiä lapsia tämän trendin kääntämiseksi? Minkälainen tulevaisuus on tarjolla näille lapsilla? Muuttuvatko he yht´äkkiä ruotsinkielisen yhteisön täysvaltaisiksi jäseniksi, vai...?

[Hannu Jussi]

Tämän hetkinen tilanne on se, että susu ja suru kakarat eivät leiki toistensa kanssa.

Sitten on esimerkki, jossa Helsingissä eläkkeelle jäänyt henkilö halusi muuttaa ihanaan idylliseen Tammisaareen viettämään eläkepäiviään.
Möi asuntonsa Helsingissä, osti kauniin talon ja uimarantaan ei tainnut olla kuin 50 metriä. Nyt hän opettelisi sen ruotsin uudelleen jne. uteliaana ja innokkaana otti selvää kaikenlaisista yhdistyksistä jne., jotta helpommin "integroituisi" alueelle.
Kolmen vuoden jälkeen kertoi olevansa myymässä taloaan ja haluaa pois alueelta. Kaikista yrityksistä huolimatta, ei päässyt sisään surujen yhdyskuntaan. Nå, tässä vain yksi esimerkki. Tammisaaressa on paljon suomenkielisiä "aikuisia", mutta eihän kaikki nyt pelkästään Marttakokouksissa jaksa käydä . . . vaikka onhan niitä miehiäkin Martoissa.

[TMK]

Jos tämä Raaseporikuvio istuu Jaskan symmetria-malliiin, niin sitten olen varmaan ymmärtänyt jotain perinjuurin väärin. Minun on vaikea nähdä miten löytyy symmetria luvuista 95 ja 5. Suomenkieliset kunnat sijoittuvat suomenkieliseen maahan, ja niin sijoittuvat ruotsinkielisetkin kunnat, eli ympäröivä maa pitää unohtaa, jotta kuntien tilanteet saataisiin toistensa peilikuviksi.

Symmetria löytyy kuntarajoilta: ruotsinkielis-enemmistöisiä kuntia on kohdeltava samoin kuin suomenkielis-enemmistöisiä kuntia. Koko maan kielisuhteella ei ole mitään tekemistä asian kanssa, koska kukaan meistä ei elä koko maassa - me elämme lähiympäristössämme, joten vain sen kielisuhteilla on käytännön merkitystä.

Mutta ei suurin osa raaseporilaisnuoristakaan elä koko elämäänsä Raaseporissa, viimeistään sieltä suurin osa lähtee opiskelemaan ja sitä kautta muualle Suomeen ja maailmaan. Alaikäisiltä ei voi vaatia ruotsin käyttämistä eivätkä aikuiset enää asu Raaseporissa, elleivät halua. Miksi heidän pitäisi opiskella kieltä pakolla? Sen voin ymmärtää, että kouluissa panostetaan vapaaehtoiseen ruotsiin ja annetaan kaikille mahdollisuus aloittaa ruotsi nuorena tai vähintään muiden kielen lisäksi ajoissa, mutta itsekin pikkupaikkakunnalta lähteneenä voin kertoa, että harva koulukaverini enää elää siellä. Ehkä tilanne on toinen jossain Helsingissä tai Turussa, mutta luulisin, että esim. maanviljelijäperheistä tulevat ja siksi kotiin "jäävät" ymmärtävät lukea kieltä vapaaehtoisestikin. Muille siitä olisi vain harmia.

[TK]

Jotenkin minusta on alkanut tuntumaan, että Jaskalta puuttuu selkeä valtion määritelmä. Tuntuu kuin Jaskalle valtio olisi vain erikielisten ihmisten tarhausta alueittain ja rajojen rakentamista maan sisälle. Tuntuu aika kummalliselta.

Ruotsista kannattaisi nyt ottaa mallia. Ruotsissa maan pääkieltä pidetään yhdistävänä siteenä erilaisten kieliryhmien välillä. Ruotsissa on jo niin paljon mamuja, että yhteiselo olisi tosi hankalaa, jos yhteinen kieli ei yhdistäisi ihmisiä. Samaan pitäisi pyrkiä Suomessa. Suomen kieli maan pääkielenä on yhdistävä tekijä erilaisten kieliliryhmien välillä.

Maan pääkielen osaamisvaatimus ei sulje pois erilaisten kielivähemmistöjen kielten arvostamista. Valinnaiskielten avulla, pääkielen oppimisen rinnalla, erilaiset kielet saisivat luonnollisella tavalla elintilaa. Tämä ei sulje pois ruotsinkielisten koulujen olemassaoloa.

[TMK]

Ruotsista kannattaisi nyt ottaa mallia. Ruotsissa maan pääkieltä pidetään yhdistävänä siteenä erilaisten kieliryhmien välillä. Ruotsissa on jo niin paljon mamuja, että yhteiselo olisi tosi hankalaa, jos yhteinen kieli ei yhdistäisi ihmisiä. Samaan pitäisi pyrkiä Suomessa. Suomen kieli maan pääkielenä on yhdistävä tekijä erilaisten kieliliryhmien välillä.

Kesällä rannalla vieressä oli useamman pojan porukka, jotka olivat enimmäkseen selvästi tummempia kuin tavan suomalainen. Kieliä taisi olla käytössä useampiakin, arabiaa ja jotain muuta ehkä, mutta välillä joku puhui murtaen suomea. Ilmeisesti kaikki kuitenkin jotenkin ymmärsivät toisiaan, vaikka ehkä tällä yhdellä suomea puhuneella oli kotikielenään jokin muu. Suomeksi he varmaan kuitenkin koulunsa käyvät ja se yhdistää heitä sekä toisiinsa että muihin suomalaisiin. Tuskin Närpiössä opitulla ruotsilla on samanlaista vaikutusta.

[NRR]

Ei kai kukaan tosissaan usko, että neuvottelupohjaksi ruotsinkielisille kelpaisi 50 prosentin sääntö.

Ei tietenkään.

ainoa mahdollinen toteutettavissa oleva malli on Ruotsin malli

Jota eivät ruotsinkieliset myöskään tule hyväksymään.

Esimakua saa kun katsoo miten kuntaliitoksia toteutetaan. Eduskunnassa riittää ovia, joiden takana asioista voidaan sopia.

Esimakua on saatu ainakin 55 vuotta: ruotsin asema ei saa heikentyä.

Minusta on kuitenkin tärkeää, että meillä on malleja sekä alueellisia että ei-alueellisia, parempia kuin nykyinen ja perustellumpia.

[Jaska]

Siinä on vissi ero, että onko kielirajalle muutama kymmenen tai muutama sata kilometriä. Vaikka suomenkieliset ihmiset saattavatkin asua ruotsinkielisellä pikku pläntillä, on heillä perheenjäseniä, sukulaisia ja ystäviä sillä kunnan ulkopuolella olevalla isolla suomenkielisellä alueella, josta heidät näin yritetään vierottaa. Minun oikeudentajuuni ei Raaseporin malli mahdu.

Mitä (vi)erottamista siinä muka tapahtuu? Mitä epäoikeudenmukaista?

Mielestäni ainoa mahdollinen toteutettavissa oleva malli on Ruotsin malli. Suomen ruotsinkieliset eivät ole neuvotelleet tähänkään asti. Mikä saisi heidät aloittamaan nyt?

Se ettei heitä uhkailtaisi oikeuksiensa menettämisellä.
Ruotsin malli vaatii monia lakiuudistuksia; vyöhykemalli on helpompi saavuttaa, koska vain opetuslakeja tarvitsisi muuttaa ja muuten toimittaisiin nykylakien rajoissa.

Lisäksi Ruotsin tilanne on erilainen kuin Suomen tilanne. Sitä vastaa täällä uusien, yksilöinä saapuvien maahanmuuttajien levittäytyminen eri alueille. "Ruotsin mallia" voidaan noudattaa näiden kanssa, eli heidän on opeteltava enemmistökieli (maanko vai alueenko, siitä väännetään). Sen sijaan ei ole oikeudenmukaista jyrätä vanhoja alueellisia kieliryhmiä ja kohdella heidän kieltään alempiarvoisena - niinhän siinä kävisi, jos ruotsinkielis-enemmistöisillä alueilla suomesta tehtäisiin yhteiskunnallinen pakkokieli.

Ruotsinkielisten määrä on vähentynyt viimeiset 33 vuotta 3 vuotta lukuun ottamatta. Onko tosiaan reilua uhrata suomenkielisiä lapsia tämän trendin kääntämiseksi? Minkälainen tulevaisuus on tarjolla näille lapsilla? Muuttuvatko he yht´äkkiä ruotsinkielisen yhteisön täysvaltaisiksi jäseniksi, vai...?

En hahmota, mihin tämä liittyy. Miten suomenkielisiä lapsia ollaan uhraamassa?

[Jaska]

Symmetria löytyy kuntarajoilta: ruotsinkielis-enemmistöisiä kuntia on kohdeltava samoin kuin suomenkielis-enemmistöisiä kuntia. Koko maan kielisuhteella ei ole mitään tekemistä asian kanssa, koska kukaan meistä ei elä koko maassa - me elämme lähiympäristössämme, joten vain sen kielisuhteilla on käytännön merkitystä.

Mutta ei suurin osa raaseporilaisnuoristakaan elä koko elämäänsä Raaseporissa, viimeistään sieltä suurin osa lähtee opiskelemaan ja sitä kautta muualle Suomeen ja maailmaan.

Osa voi lähteä, osa ei lähde. Monet valitsevat sellaisen alan, jolle koulutetaan kodin lähellä. Sitä paitsi miksi heidän pitäisi lähteä suomenkieliseen Suomeen, jos he äidinkielensä vuoksi suuntautuisivat mieluummin Nordeniin tai suurien kaksikielisten kaupunkien (Helsinki, Turku, Espoo, Vantaa)ruotsinkielisiin kouluihin tai linjoille?

Tuo perusteluhan on aivan sama, josta pakkoruotsittajia syytetään: "Pakkosuomi avaa oven Suomeen!" Miksei anneta ihmisten itse valita niitä avaamiaan ovia äidinkielensä pohjalta?

[Jan-Erik Andelin]

Kesällä rannalla vieressä oli useamman pojan porukka, jotka olivat enimmäkseen selvästi tummempia kuin tavan suomalainen. Kieliä taisi olla käytössä useampiakin, arabiaa ja jotain muuta ehkä, mutta välillä joku puhui murtaen suomea. Ilmeisesti kaikki kuitenkin jotenkin ymmärsivät toisiaan, vaikka ehkä tällä yhdellä suomea puhuneella oli kotikielenään jokin muu. Suomeksi he varmaan kuitenkin koulunsa käyvät ja se yhdistää heitä sekä toisiinsa että muihin suomalaisiin. Tuskin Närpiössä opitulla ruotsilla on samanlaista vaikutusta.

Närpiössä Tjärlaxin rannalla tarina menee niin että naapuriviltillä on useamman pojan porukka, jotka ovat enimmäkseen selvästi rukiinvaaleammat hiuksistaan kuin tavan närpiöläiset, joista joka kymmenes on maahanmuuttaja. Eli pojat ovat todennäköisesti suomalaisia. Kieliä taitaa olla käytössä useampiakin, suomea ja jotain muuta ehkä, mutta välillä joku puhuu murtaen ruotsia. Ilmeisesti kaikki kuitenkin jotenkin ymmärtävät toisiaan, vaikka ehkä tällä yhdellä ruotsia puhuneella on kotikielenään jokin muu kotimainen. Ruotsia he varmaan kaikki oppivat koulussa ja se yhdistää heitä sekä toisiinsa että muihin täkäläisiin suomalaisiin. Ei sen kummempaa.

[NRR]

Ruotsin malli vaatii monia lakiuudistuksia

Ainakin itse tarkoitan Ruotsin mallilla sitä, että siirrytään kouluissa Ruotsin mallin mukaiseen kieltenopetukseen, jossa peruskoulun pitkä kieli (Ruotsissa yhteinen englanti) saa rinnalleen valinnaiskielen (kaikkialla ilmeisesti tarjolla saksa, ranska, espanja - ja nykyisin myös monessa koulussa kiina) tai tämän noin kolmannes vaihtaa kielitaitoa vahvistavaan pakettiin (kotikieltä, lisää koulukieltä, lisää englantia).

Ruotsin tilanne on erilainen kuin Suomen tilanne

Niin, ruotsinkielisten olen nähnyt muotoilevan asian niin, että Suomen tilanne on uniikki ja siksi Suomessa on uniikki ratkaisu (= pakkoruotsi).

On selvää, että meillä tosiaan on uniikki tilanne. Muissa maissa on selkeitä vähemmistöalueita, joille sopii alueelliset ratkaisut. Useimmissa maissa ns. pakolliset kielet ovat maailmankieliä (saksa tai ranska) tai sitten englantia puhuvilla alueilla on varaa yrittää elvyttää alueen alkuperäiskieliä (iiri, kymri) tai sitten väestö on niin pieni, että sen on nojattava naapureihin koulutuksen ja asiantuntijaverkostojen toteutuksessa (Islanti, Luxemburg). Mitään Suomen pakkoruotsiin verrattavaa ei ole tullut vastaan.