Eero Nevalainen kirjoitti:rationalisti kirjoitti:
Olisi ihan hyvä jos joku kertoisi miksi se kiitettäviä englannista saava oppilas on ruotsinsa kanssa aivan pulassa.
Siksi, että se englanti alkaa aiemmin ja sille altistutaan enemmän. Mutta se ei mielestäni edelleenkään välttämättä perustele sitä, että silloin kun ollaan alttiita oppimaan jotain kieltä, niin tämä sitten hyödynnetään opettelemalla kieltä X, eli nyt sitten nimenomaan ruotsia.
Oma "väärä asenteeni" ruotsinopiskelua kohtaan syntyi tietysti kuuntelemalla ruotsin opiskelun perusteita, vaikka en kielen kanssa ollutkaan pulassa. Sekin "asenne" olisi varmasti korjautunut aikaistamalla kieli tarpeeksi varhaiseksi... ja ehkäpä sitä tulisi sitten oikeasti käytettyäkin, kuten mitä tahansa
muutakin kieltä mitä olisin tuolloin opiskellut.
Kieltenopiskelussa on oleellista se, kuinka paljon jaksaa sitoutua tekemään työtä koulun ulkopuolella. Englannin käyttökelpoisuus jo lasten ja nuorten elämässä, näkyy käyttönä ja oppimisena. Muiden kielten kohdalla tarvitaan se oman valinnan tuoma motivaatio lukea kirjoja, lehtiä, nettisivuja, katsella elokuvia, hankkia kontakteja kyseisellä kielellä, matkustella kielen vaikutusalueella tai omata jo valmiiksi kontaktit kielen piiriin.
Englannin helppous johtuu paitsi kieliopista myös siitä, että siinä sanat luetaan kokonaisina. On olemassa oma lukivaikeuden ryhmänsä (ns. sujuva lukivaikeus), joka näkyy nimenomaan englannissa, joten on niitäkin, joille englanti on vaikeaa.
Ruotsi on vaikeaa niille, joilla on ongelmia kielellisen työmuistin kanssa, mieleenpainamisen kanssa ja silmien liikkeen kanssa. Esimerkiksi lapsi, joka lukiessaan suomea jättää taivutuspäätteet pois tai vaihtaa niitä muihin, lukee ruotsia siten, että sanan lopun pääte voi siirtyä joko edellä tai jäljessä olevaan sanaan. Näin kielen logiikka ei lainkaan hahmotu.
Kielellisiä ongelmia on lähes yhtämonenlaisia kuin on kielellisen ongelman omaavia lapsia. Mutta selvää on, että kieli, jota ei aidosti tarvitse, ei kielellisen ongelman omaavalle mene päähän muutaman viikkotunnin opeilla. Tarvittaisiin siirtymistä tuon kielen pariin ja jatkuvaa kontaktia. Mutta osa lapsista, erityisesti maahanmuuttajalapsista, jää tällaisessa kuviossa pysyvästi puolikieliseksi.