Haastan Folktingetin väittelyyn avoimelle keskustelualueelle

[TMK]

TMK

Niin, tuostahan ei voi suomenkielisiä syyttää, jos "tappiokunnassa" tarvitaan säästöjä ja palvelut eivät pelaa.
---
Niin, olisihan se hyvä saada suomenkielisiä lääkäreitä ja tuomareita myös Vaasaan. Tuskin kaikki sairaat rikolliset sentään ovat ruotsin kielisiä.

Enemmänkin minua tuossa huvittaa se, että älyttömät kielilait alkavat osua myös omaan nilkkaan.

[Jan-Erik Andelin]

Ruotsalainen kielenkääntäjä Smålannista, ei osaa suomea, on sitä mieltä että Ruotsissa ei kannata puhua suomenruotsalaisista, vaan Suomen ruotsinkielisestä vähemmistöstä. Hän epäili väitettä, että tieteellisesti olisi todistettu ruotsinkielisten asuneen Suomessa vain 1 000 vuoden ajan.

Ruotsalainen yrittäjä sanoi, että Helsingissä käydessä 30 vuotta sitten pärjäsi ruotsilla, nyt on puhuttava englantia. Sanoi, että on sääli jos kantasuomalaisuus on hävittämässä ruotsalaisuuden vanhoja juuria Suomesta.

jatkuu...

Ruotsalainen, muuttanut 30 vuotta sitten Etelä-Suomeen, sanoo Aleksandr-jupakasta, että toinen asiasta keskusteleva maahanmuuttaja Lüttge on löytänyt suomenruotsalaisen "reaktoriytimen sulamiseen", härdsmältaan viittavia heikkouksia järjestelmässä. Göteborgista muuttanut mies sanoo, ettei selviytynyt ruotsinkielisenä työhommista Närpiössä paikallisella murteella ilman tulkkia.

Suomenruotsalainen opettaja Kymenlaaksosta, sanoo ettei Lüttge saksalaisena maahanmuuttajana olisi koskaan päässyt niin pitkälle jos hän olisi aloittanut elämänsä Suomessa suomeksi (Lüttge on radiojuontaja ja teatteriohjaaja).

Aikuisopetuksen ruotsinopettaja Etelä-Suomessa sanoo, että Suomessa puhuttavaa kieltä valittaessa pitää pohtia onko ruotsinkielistä verkostoa (ystäviä, sukulaisia jne.), mitä kieltä tarvitaan alalla jolle haluaa töihin, aikooko jäädä pysyvästi Suomeen vai hakeutua myöhemmin Pohjoismaihin, EU:hun tai muualle.

[JV Lehtonen]

Ruotsalainen kielenkääntäjä Smålannista, ei osaa suomea, on sitä mieltä että Ruotsissa ei kannata puhua suomenruotsalaisista, vaan Suomen ruotsinkielisestä vähemmistöstä. Hän epäili väitettä, että tieteellisesti olisi todistettu ruotsinkielisten asuneen Suomessa vain 1 000 vuoden ajan.

Ruotsalainen yrittäjä sanoi, että Helsingissä käydessä 30 vuotta sitten pärjäsi ruotsilla, nyt on puhuttava englantia. Sanoi, että on sääli jos kantasuomalaisuus on hävittämässä ruotsalaisuuden vanhoja juuria Suomesta.

jatkuu...

Ruotsalainen, muuttanut 30 vuotta sitten Etelä-Suomeen, sanoo Aleksandr-jupakasta, että toinen asiasta keskusteleva maahanmuuttaja Lüttge on löytänyt suomenruotsalaisen "reaktoriytimen sulamiseen", härdsmältaan viittavia heikkouksia järjestelmässä. Göteborgista muuttanut mies sanoo, ettei selviytynyt ruotsinkielisenä työhommista Närpiössä paikallisella murteella ilman tulkkia.

Suomenruotsalainen opettaja Kymenlaaksosta, sanoo ettei Lüttge saksalaisena maahanmuuttajana olisi koskaan päässyt niin pitkälle jos hän olisi aloittanut elämänsä Suomessa suomeksi (Lüttge on radiojuontaja ja teatteriohjaaja).

Aikuisopetuksen ruotsinopettaja Etelä-Suomessa sanoo, että Suomessa puhuttavaa kieltä valittaessa pitää pohtia onko ruotsinkielistä verkostoa (ystäviä, sukulaisia jne.), mitä kieltä tarvitaan alalla jolle haluaa töihin, aikooko jäädä pysyvästi Suomeen vai hakeutua myöhemmin Pohjoismaihin, EU:hun tai muualle.

Kyllähän tää alkaa väkisinkin mennä aikoinaan pohtimaani mallia kohti, missä suomen on järkevää olla
de facto pakollinen suomenkielisenemmistöisellä
alueella ja ruotsin on järkevää olla de facto pakollinen ruotsinkielisenemmistöisellä alueella..

Valtakunnallisesti toisen kotimaisen pakollisuus voidaan purkaa ja luottaa kansalaisten harkintakykyyn (Aleksandr/Lüttge)
sekä paikallisen vähemmistön sopeutumiseen paikalliseen kunnalliseen päätöksentekoon--(Raasepori toinen kotimainen ekalta)

Oma teesini on neutraalimpi kuin ennen ja alkuperäisen kansalliskieli-idean mukainen:

Suomen kansalaiselle riittää yhden kansalliskielen osaaminen. Valtion tehtävä on löytää järkevämpi malli
perusoikeuksien turvaamiseen kuin (jokaikisen kansalaisen henkilökohtainen) pakko-malli-

Yhtä kansalliskieltä puhuvan henkilökohtainen velvollisuus ei voi olla toista kansalliskieltä puhuvan perusoikeus!

Perusoikeudet on turvattava ja turvattavissa järkevämmällä tavalla, ja lähinnä paikalliset vähemmistöt
voisivat keskittyä pohtimaan nimenomaan tätä perusoikeuksien toteuttamista
kartoittamalla kriittiset palvelutarpeet ja täsmäkouluttamalla tarpeellisen työvoiman
nykyisen, jokaikiseen syntyperäiseen kansalaiseen kohdistuvan ideologisen pakkokaksikielistämisen sijasta.

Åbo Akademin Markku Suksen ideologia, että "Suomen kansalaisuudesta seuraa automaattisesti velvollisuus osata kahta kansalliskieltä"
voidaan siis heittää romukoppaan! Aleksandr avasi silmät.
A kuulemma on valmis opiskelemaan suomea vapaaehtoisesti, jos sille on todistettavaa tarvetta,
mutta ei alistu ylhäältä saneltuun pakkoon.
Aivan kuten me Vapaan kielivalinnan kannattajat siis!

[Jan-Erik Andelin]

Aikuisopetuksen ruotsinopettaja Etelä-Suomessa sanoo, että Suomessa puhuttavaa kieltä valittaessa pitää pohtia onko ruotsinkielistä verkostoa (ystäviä, sukulaisia jne.), mitä kieltä tarvitaan alalla jolle haluaa töihin, aikooko jäädä pysyvästi Suomeen vai hakeutua myöhemmin Pohjoismaihin, EU:hun tai muualle.

jatkuu...

Suomenruotsalainen eläkeläisnainen, Britanniassa asunut pitää kohtuuttomana, että suomenkielisiä, jotka tuskin ovat koskaan edes kuulleet ruotsia, velvoitetaan suomenruotsalaisten takia osaamaan kieltä koska nämä eivät itse osaa riittävästi suomea. Leskirouva puoltaa kaksikielisiä kouluja, mutta epäilee, että suomenruotsalaisten on nyt jo liian myöhäistä muuttua avoimemmiksi suomenkielisiä kohtaan.

Tutkija Varsinais-Suomesta, vasemmistolainen, kaksikielinen, ruotsi vahvempi on sitä mieltä, että huonoa ruotsinopetusta suomenkielisissä kouluissa ylläpidetään huonoin argumentein. Hänen mielestään nykyinen pakollinen ruotsi pikemminkin tuhoaa kaksikielisyyden idean, kuin tukee sitä. "Yksikieliset ruotsinkieliset haluavat kaksikielisiä suomenkielisiä, ja tämä paska ei tulee koskaan lentämään".

Aikuiskoulutuksen ruotsinopettaja Etelä-Suomesta ymmärtää kieltenopettajana argumentteja ns. pakkoruotsia vastaan. Hän ei halua keskustella julkisesti koska pelkää, että omat pitäisivät petturina. Häntä ahdistaa ajatus, että olemassa oleva kaksikielisyys rappeutuisi.

- - -
Joudun tässä jättämään pois huomion, että harva näistä käy täällä keskustelemassa, kun kuitenkin joku on täällä nimimerkillä ruotsiksi kirjoittanut, enkä tiedä onko kyseessä joku näistä.

[Eero Nevalainen]

No mutta voi kun nämä olisivat äänekkäämpiä. Varmasti saisimme jotain aikaan, jos periaatteessa sinunkin kanssasi monellakin meistä olisi oikeastikin pragmaattinen lähestymistapa...

Ehkä kannattaisi antaa jotain vinkkiä sinne Magman suuntaan että tämä YLEn tänään uutisoima hedelmällisyyskasvatus kouluissakin ei kielipolitisoidu siten että terveystiedon koe näyttää jatkossa tältä:

Koodi: Valitse kaikki

Oikea kumppani on:

[ ] ruotsinkielinen
[ ] natsi
[ ] ruotsinkielinen (ne on oikeasti tosi söpöjä, katso Femmaa)

Asenteestahan se vaan on kiinni jos ei tykkää.

Joo joo, sarkasmia, anteeksi..

Olet muuten JEA kirjoittanut lähes yhtä monta viestiä tänne kuin minä. Kohta minua ei voi nimitellä enää fanaatikoksi.

[NRR]

Kiitoksia tästä pienimuotoisesta gallupista, JEA:

--- Ihmiset kävivät täällä, vilkaisivat keskusteluja eikä vastauksia tarvinnut odottaa ---:

1. Vasemmistolaisella toimittajalla ei ollut energia tällaiseen. Hän kysyi onko viisasta jättää ruotsinkielen opiskelut vasta akateemiselle tasolle ja piti kuten muutkin vasemmistolaiset pakollista ruotsia tasa-arvoasiana. Ei ole tullut foorumiin keskustelemaan.

2. Svenska Ylen toimittaja sanoi ettei hänen tarvitse tehdä asialle mitään. Jos pakollinen ruotsi halutaan poistaa, eduskunta voi tehdä sen. Ei ole tullut foorumiin keskustelemaan.

3. RKP-läinen, kaksikielinen (ru vahvempi) kunnallispolitiikko sanoi että fundamentalistien kanssa on turha keskustella, koska heidän (eli foorumin) koko ideansa kyseenalaistaminen ei voi johtaa vuoropuheluun. Itse hän sanoi ei olevansa "pakollisen ruotsin kova puolustaja", ja piti mahdollisena että kansalliskielistatukset eivät edellytä että ao. kieltä olisi pakosta opiskeltava. Ei ole tullut foorumiin keskustelemaan.

4. Folktingetin edustaja sanoi keskustelleensa livenä Rostilan kanssa ja pettyneensä hänen herraretoriikkaansa. Ei ole käynyt keskustelemassa.

5. RKP-läinen kansainvälisesti orientoitunut taustavaikuttaja kävi foorumissa vilkaisemassa ja totesi, että täällä on fiksujakin puheenvuoroja, ja voisi käydä keskustelemassa joskus. Ei kuitenkaan ole käynyt.

6. Svenska Ylen elääkkeellä oleva toimittaja piti keskustelua täällä fanaattisena, ja sanoi, että täällä olisi argumentoinnissa paljastettavaa suurelle yleisölle. Keräsi keskustelussa eniten peukkuja. Ei ole käynyt keskustelemassa.

7. HBL:n kaksikielinen toimittaja (ru vahvempi), joka on saanut henkilökohtaisia uhkauksia kieliasioista, sanoi, että lisää faktaa täällä ehkä oikaisisi asioita ja veisi keskustelua eteenpäin. Ei ole kuitenkaan käynyt keskustelemassa.

8. Vasemmistolainen, kaksikielinen (su vahvempi) kunnallispoliitikko, ääniharava RKP-kunnassa ei halunnut lähteä vänkäämään pakollisesta ruotsista. Hän piti pakollista ruotsia hyödyllisenä ja toivoi lisää mahdollisuuksia ristikkäisiin kielikylpyihin, eli suoraan vain toiskieliseen kouluun tai päiväkotiin. Virkamiestason ruotsia voisi hänen mielestään opiskella vasta osana ao. alan opintoja. Ei ole kuitenkaan käynyt foorumissa.

9. Magman edustaja ei halunnut lähteä keskusteluun, koska oli niin monesti törmännyt herrakansa-ajatteluun ja historiallisiin ennakokäsityksiin, jotka estävät aidon vuoropuhelun. Ei ole käynyt foorumissa.

10. Svenska Ylen toimittaja #2 toivoi että pakollinen ruotsi poistettaisiin. Ei ole kuitenkaan innostunut foorumista.

11. Kokoomuslainen, kaksikielinen (su vahvempi) kunnallispoliitikko sanoi, ettei ruotsinkielisten pitäisi puuttua suomenkielisten asioihin, mutta että kielelliset minimitasot pitäisi säätää ruotsinkielisiin palveluihin. Hän esitti myös, että eri kielten käytännön käyttöä (työssä, harrastuksessa, matkoilla) pitäisi kartoittaa paremmin. Ei ole tullut foorumiin keskustelemaan.

12. HBL:n toimittaja #2 näki pakollisen ruotsin vastaisessa kielikeskustelussa taantumuksellisia ja raadollisia arvoja. Hän toivoi pakollisen ruotsin lisäksi enemmän pakollisia kieliä kuten saame ja venäjä.

13. Svenska Ylen toimittaja #3 näki, että ääriasenteet ja -ilmaisut normalisoituvat huolestuttavasti niin VKV:n piirissä kuin yhteiskunnassa yleensä. Hän hämmästeli VKV:n lietsomaa kielikiihkoa ja kiihottamista kansanryhmäänsä vastaan. Ei ole kuitenkaan tullut foorumiin keskustelemaan asiasta.

14. Tiedotusalan ammattilainen pk-seudulta, jolla kokemuksia pahoistakin etnokonflikteista maailmalla toppuutteli Svenska Ylen numero 3:sta ja sanoi Suomen keskusteluilmapiirin olevan edelleen suht' ok. Hän olisi valmis luopumaan ruotsin tasavertaisesta asemasta Suomen perustuslaissa, siirtymään vapaaehtoiseen ruotsiin ja Ruotsin mallin mukaiseen kielipolitiikkaan. Ei ole tullut foorumiin keskustelemaan.

15. Ruotsin aikuisopettaja näki hyvänä jos ruotsi ja venäjänä tehtäisiin keskenään valinnaisiksi aineiksi koulussa, ja on sitä mieltä, että Suomen naapurikielillä tulisi aina olla erityisasema Suomessa. Tietää foorumista, mutta ei ole tullut tänne keskustelemaan.

16. Suomenruotsalainen nuoriso-ohjaaja pääkaupunkiseudulla pitää ruotsin osaamista osana historian tuntemusta ja osana länsiorientoitumista. Hän pitää kieltenopiskelua Suomessa yleensä kuivana, jolloin ruotsia, ei kovin suosittuna kielenä usein halutaan "heikoimpana" pois agendalta. Ei ole käynyt täällä keskustelemassa.

17. Suomenruotsalainen kirjailija, ulkomaalaisen kanssa aviossa ei usko pakollisen ruotsin poistuvan lähivuosina, mutta on avoin ajatukselle, että se olisi vain alueellisesti pakollinen, ja että ruotsinkielisten palveluiden takaamiseen etsittäisiin muita keinoja. Hän arvelee, että muutoksia vähemmistökielen statuksessa huomioitaisiin kielteisesti ulkomailla. Ei ole käynyt täällä keskustelemassa.

18. Suomenruotsalainen kirjailija #2, asuu Ruotsissa toteaa, että vahva vähemmistökielen suoja voi myös toimia omia päämääriään vastaan. Hänen mielestään ruotsista voisi hyvin tehdä vapaaehtoinen kouluissa, mutta arvelee, että jos Perussuomalaiset ja muut kansallismieliset ovat kerran nähneet onnistuvansa pakollisen ruotsin lakkauttamisessa, lähdetään helposti tekemään politiikkaa vähmmistöjen asemalla uudemmankin kerran. Ei ole käynyt foorumissa keskustelemassa.

19. Suomenruotsalainen yrittäjä on sitä mieltä, että ruotsi voisi olla pakollinen 1-2 vuoden ajan ala-asteella, jolloin myös kerrottaisiin maamme kieliryhmien historiasta. Tämän jälkeen ruotsi olisi yläasteelta eteenpäin vapaaehtoista. Ei ole käynyt foorumissa keskustelemassa.

20. Suomenruotsalainen nuoriso-ohjaaja #2 pääkaupunkiseudulla ehdottaa, että useampia kieliä aloitettaisiin aikaisemmin leikin kautta, jolloin oppilaalla olisi myöhemmin oma käsitys siitä, mitä hän aidosti haluaa valita. Ei ole käynyt täällä foorumissa.

21. RKP-läinen kunnanvaltuutettu Länsi-Uudeltamaalta sanoo, että Melinin ajatus siitä, että liberaalinen politiikka ei voi edellyttää pakollista ruotsia on oikea. Maa tarvitsee vain yhden, käytännöllisistä syistä valitun kansalliskielen. Muu on kiinni siitä, miten muut kieliryhmät onnistuvat luomaan oman kielensä ympärille rakenteita, toimimalla omalla kielellään. Ei kuitenkaan ole eksynyt tänne foorumiin.

22. Åbo Underrättelserin toimittaja pitää Jaskan tämänpäivästä tekstiä "suht asiallisena", joskin vertailu Ruotsin kanssa hänen mielestä ontuu. Ei tullut tänne keskustelemaan.

23. Suomenruotsalainen tv-tuotantoyhtiö, minulle tuntematon pitää Jaskan tekstiä järkevänä keskustelunalustuksena, ja jakaa sen Facebooksivuilleen. Ei ole tuottajaa itse näkynyt näillä sivuilla.

24. Ulkomailla asuva suomenruotsalainen toimittaja piti puheita kielivapauttajista ja pakkokielestä bullshittina. Ehdotti suomenruotsalaisia vihdoinkin lähtemään suomenkieliseen mediaan keskustelemaan asiasta mielipidekirjoituksin.

25. Maanviljelijä Etelä-Suomesta, kaksikielinen, suomi vahvempi sanoi, ettei suomenruotsalaisia ja ruotsinsuomalaisia voi verrata. Suomenruotsalaiset osallistuivat Suomen syntyyn itsenäisenä valtiona, ruotsinsuomalaiset olivat talouspakolaisia.

26. Espoolainen insinööri, kaksikielinen, ruotsi vahvempi, sanoi että toki monessa maassa Euroopan ulkopuolella opiskellaan pakollisena vaikkapa englantia ja ranskaa, vaikka äidinkielenään näitä kieliä puhuvia on vähemmän kuin 5 %.

27. Ruotsalainen kielenkääntäjä Smålannista, ei osaa suomea, on sitä mieltä että Ruotsissa ei kannata puhua suomenruotsalaisista, vaan Suomen ruotsinkielisestä vähemmistöstä. Hän epäili väitettä, että tieteellisesti olisi todistettu ruotsinkielisten asuneen Suomessa vain 1 000 vuoden ajan.

28. Ruotsalainen yrittäjä sanoi, että Helsingissä käydessä 30 vuotta sitten pärjäsi ruotsilla, nyt on puhuttava englantia. Sanoi, että on sääli jos kantasuomalaisuus on hävittämässä ruotsalaisuuden vanhoja juuria Suomesta.

29./30. Svenska Ylen poliittinen toimittaja Magnus Hertzberg puolusti Studio HBL:n haastattelussa valinnaista ruotsia ainakin suomenkielisissä kunnissa ja kysyi haastattelussa Folktingetin Markus Österlundilta onko pakollinen ruotsi todellakin suomenruotsalaisuuden "kohtalonkysymys". Österlund puolusti pakollista ruotsia ja sanoi, että se nyt vain on osa enemmistön päättämästä järjestyksestä kouluissa. Toimittaja Janne Strang kyseli myös kriittisesti onko nykyisestä "doktriinista" pidettävä kiinni. Studio HBL otsikoi Vapaan kielivalinnan pelko – Olisiko luovutettava taistelussa ruotsin puolesta? - - http://hbl.fi/video/2014-09-10/654321/s ... t-sprakval?

31. Suomenruotsalainen eläkeläisnainen, Britanniassa asunut pitää kohtuuttomana, että suomenkielisiä, jotka tuskin ovat koskaan edes kuulleet ruotsia, velvoitetaan suomenruotsalaisten takia osaamaan kieltä koska nämä eivät itse osaa riittävästi suomea. Leskirouva puoltaa kaksikielisiä kouluja, mutta epäilee, että suomenruotsalaisten on nyt jo liian myöhäistä muuttua avoimemmiksi suomenkielisiä kohtaan.

32. Tutkija Varsinais-Suomesta, vasemmistolainen, kaksikielinen, ruotsi vahvempi on sitä mieltä, että huonoa ruotsinopetusta suomenkielisissä kouluissa ylläpidetään huonoin argumentein. Hänen mielestään nykyinen pakollinen ruotsi pikemminkin tuhoaa kaksikielisyyden idean, kuin tukee sitä. "Yksikieliset ruotsinkieliset haluavat kaksikielisiä suomenkielisiä, ja tämä paska ei tulee koskaan lentämään".

33. Aikuiskoulutuksen ruotsinopettaja Etelä-Suomesta ymmärtää kieltenopettajana argumentteja ns. pakkoruotsia vastaan. Hän ei halua keskustella julkisesti koska pelkää, että omat pitäisivät petturina. Häntä ahdistaa ajatus, että olemassa oleva kaksikielisyys rappeutuisi.

Yleisön lemppari oli siis nro 13, Svenska Ylen elääkkeellä oleva toimittaja, joka piti keskustelua täällä fanaattisena, ja sanoi, että täällä olisi argumentoinnissa paljastettavaa suurelle yleisölle. No mutta - tästähän tämä koko mainio ketju sai alkunsa, että JVL halusi haastaa pakkoruotsiorganisaation julkiseen mutta kirjalliseen väittelyyn, jossa olisi katsottu molempien argumentit ja mitattu niiden vahvuus ja loogisuus. Kun kerran yleisönkin lemppari on tämä, niin miksei tällaista argumenttien analyysiä ole jo lähdetty tekemään?

Noin 30% näistä vastaajista esitti siis jonkin kielivapaudelle myönteisen ajatuksen. Jätin pois vain kotoutumista koskettavat näkemykset. Ollaan jonkin verran alemmassa luvussa kuin taannoisessa gallupissa, mutta tämähän ei ole mikään puolueeton otos.

Mielenkiintoista on sekin, että kielivapaudelle myönteisimmät ja kovasanaisimmat kommentit ovat lopussa:
29. oli HBL-tv:ssä ja joutui siksi pehmentämään ja kääntämään tilanteen nauruksi (tätä kritisoin aluksi, mutta ymmärrän valintaa paremmin nyt, tosin se on juuriltaan sellaista "en ole feministi, mutta" -kikattelua)
31. piti kohtuuttomana, että suomenkielisiä, jotka tuskin ovat koskaan edes kuulleet ruotsia, velvoitetaan suomenruotsalaisten takia osaamaan kieltä koska nämä eivät itse osaa riittävästi suomea ja epäili, että suomenruotsalaisten on nyt jo liian myöhäistä muuttua avoimemmiksi suomenkielisiä kohtaan.
32. katsoi, että pakollinen ruotsi pikemminkin tuhoaa kaksikielisyyden idean, kuin tukee sitä ja käytti niin värikästä kieltä, ettei sellaista medioissamme kuule:"Yksikieliset ruotsinkieliset haluavat kaksikielisiä suomenkielisiä, ja tämä paska ei tulee koskaan lentämään".
33. ymmärsi kieltenopettajana argumentteja ns. pakkoruotsia vastaan mutta ei halunnut keskustella julkisesti koska pelkäsi, että omat pitäisivät petturina.

Olisiko ruotsinkielisellä medialla mahdollisuus antaa näille ihmisille oikeus puhua nimettöminä: anonyymit ruotsinkieliset kielivapauden puolesta?

[Jan-Erik Andelin]

Ei varsinaisesti galluppi, mutta omassa arjessani vastaan tulevia reploja, jotka eivät yllä tänne foorumiin asti.

... jatkuu

Hyvinvointialan projektityöntekijä Kymenlaaksosta, suomenruotsalainen, kielikylvetti lapsensa suomenkielisessä päiväkodissa sanoo Aleksandr-asiasta, että yleensä ulkomaalaisen on viisainta valita suomi ensin. Hänen mielestään viranomaisten pitäisi antaa opastusta kielivalinnan seurauksista, mutta että integrointikielen valinnan tulisi olla vapaa.

[jlo]

Ei varsinaisesti galluppi, mutta omassa arjessani vastaan tulevia reploja, jotka eivät yllä tänne foorumiin asti.

... jatkuu

Hyvinvointialan projektityöntekijä Kymenlaaksosta, suomenruotsalainen, kielikylvetti lapsensa suomenkielisessä päiväkodissa sanoo Aleksandr-asiasta, että yleensä ulkomaalaisen on viisainta valita suomi ensin. Hänen mielestään viranomaisten pitäisi antaa opastusta kielivalinnan seurauksista, mutta että integrointikielen valinnan tulisi olla vapaa.

Kymenlaaksossa ei ole Pyhtäätä lukuunottamatta yhtään kuntaa, jossa ruotsinkielisiä väestöstä olisi enemmän kuin joka sadas. Pyhtäällä joka 12:s on ruotsinkielinen. Eiköhän tuosta jo voi päätellä mitä kieltä Kymenlaaksossa kannattaa opetella.

[JV Lehtonen]

Ei varsinaisesti galluppi, mutta omassa arjessani vastaan tulevia reploja, jotka eivät yllä tänne foorumiin asti.

... jatkuu

viranomaisten pitäisi antaa opastusta kielivalinnan seurauksista, mutta että integrointikielen valinnan tulisi olla vapaa.

Tällaisen (vanhempiin kohdistuvan) opastuksen voisi hyväksyä myös koululaisten vapaassa kielivalinnassa.

Kielivalinta siis pitää olla vapaa ja yksi kansalliskieli riittää kansalaiskelpoisuuteen!

Nythän ankkalammikossa alkaa järki voittaa!

[JV Lehtonen]

Ei varsinaisesti galluppi, mutta omassa arjessani vastaan tulevia reploja, jotka eivät yllä tänne foorumiin asti.

... jatkuu

Hyvinvointialan projektityöntekijä Kymenlaaksosta, suomenruotsalainen, kielikylvetti lapsensa suomenkielisessä päiväkodissa sanoo Aleksandr-asiasta, että yleensä ulkomaalaisen on viisainta valita suomi ensin. Hänen mielestään viranomaisten pitäisi antaa opastusta kielivalinnan seurauksista, mutta että integrointikielen valinnan tulisi olla vapaa.

Kymenlaaksossa ei ole Pyhtäätä lukuunottamatta yhtään kuntaa, jossa ruotsinkielisiä väestöstä olisi enemmän kuin joka sadas. Pyhtäällä joka 12:s on ruotsinkielinen. Eiköhän tuosta jo voi päätellä mitä kieltä Kymenlaaksossa kannattaa opetella.

Mielestäni maahanmuuttajiakaan ei tule holhota ja pakottaa enempää kuin tuon opastuksen verran...
Tosin jos maahanmuuttaja haluaa integroitua ruotsiksi, hänelle pitäisi ehdottaa muuttoa aidosti ruotsinkieliselle
seudulle, koska integraatio on paljon muutakin kuin pelkkä kielikurssi.
Aito kieliympäristöhän tukee integroitumista. Esim. Raasepori voisi olla hyvä ympäristö.

[TK]

Kun Manner-Suomessa on lähes 5,5 miljoonaa asukasta, joista vain noin 260 000 on surukielisiksi rekisteröityneitä, niin integroiko surukielen opettelu uuden tulokkaan Manner-Suomen asukkaaksi?

[JV Lehtonen]

Kun Manner-Suomessa on lähes 5,5 miljoonaa asukasta, joista vain noin 260 000 on surukielisiksi rekisteröityneitä, niin integroiko surukielen opettelu uuden tulokkaan Manner-Suomen asukkaaksi?

Sitähän nyt yritetään selvittää.. oikein Yleisradion johdolla..

Mutta kuten aikaisemmin sanottu,
mikä tahansa johtopäätös tapaus A:n osalta on voitto nykysysteemin kriitikoille!

Jos maahanmuuttajalle riittää yksi kansalliskieli ja jos sen saa vapaasti valita,
luulisi olevan loogista, että jo maassa asuvalle riittäisi samoin yksi kansalliskieli-
eli ideologinen voitto Vapaalle kielivalinnalle!

Jos A:n tapauksen johtopäätös on, että suomalaisenemmistöisellä alueella on integroituakseen osattava nimenomaan suomea,
kyseessä on ideologinen voitto pääkielimallin ajajille...

[TK]

Tämä leikki-kaksikielisyys eri ilmenemismuotoineen alkaa olemaan aikamoista hupihommaa.

[Jan-Erik Andelin]

Hyvinvointialan projektityöntekijä Kymenlaaksosta, suomenruotsalainen, kielikylvetti lapsensa suomenkielisessä päiväkodissa sanoo Aleksandr-asiasta, että yleensä ulkomaalaisen on viisainta valita suomi ensin. Hänen mielestään viranomaisten pitäisi antaa opastusta kielivalinnan seurauksista, mutta että integrointikielen valinnan tulisi olla vapaa.

jatkuu...

Tanskalais-suomalainen nuori opettaja Etelä-Suomessa, kotikieli ruotsi haluaa ruotsin kansalliskielistatuksen säilyvän ja edellyttää pakollisen ruotsin vastustajia selittämään millä tavalla ruotsinkielisiä palveluja ylläpidetään muutoksen jälkeen. Hän hyväksyy ajatuksen, että pakollinen ruotsi Itä-Suomessa voidaan vaihtaa venäjään.

[Eero Nevalainen]

Kas, täällähän on mielenkiintoista materiaalia. Erityisesti juuri tämä.

6. Svenska Ylen elääkkeellä oleva toimittaja piti keskustelua täällä fanaattisena, ja sanoi, että täällä olisi argumentoinnissa paljastettavaa suurelle yleisölle. Keräsi keskustelussa eniten peukkuja. Ei ole käynyt keskustelemassa.

Tälle kaverille lämpimiä henkilökohtaisia terveisiä että suuren yleisön ehdottomasti pitäisi tutustua argumentointiin tästä asiasta juuri siinä mielessä että miten sitä voi esimerkiksi kritisoida. Sehän olisi jotain aivan upeaa, en voisi toivoa jotain parempaa tulemaa. Se että tätä peukutetaan eniten ihan tyhjästä kertoo vain yleisön asenteesta tai tietämättömyydestä.

Valitettavasti suomenruotsalainen "argumentointi" on lähinnä epäargumentaation tekemistä taitolajiksi, ja sitähän me täällä juuri kritisoimme. Täällä on purettu auki lukemattomia pakkoruotsitekstejä. Suora kysymys tälle toimittajalle -- miten minun nyt on siis on tarkoitus elää kanssasi samassa yhteiskunnassa? Sokeasti tottelemalla sinua vai? Eihän minulta voi poistaa kriittisen ajattelun kykyä, voi voiko?

Minä kiinnostuin tästä asiasta jo nuorelta iältä sen "uskonnollisen" luonteen takia, enkä ole edelleenkään koskaan kuullut kunnollista argumentointia, vaikka ymmärrän kyllä mitä vastustajani sanovat. He haluavat toteuttaa tietynlaista kielellistä ideologiaa koko kansan osalta ja konstit valitaan sitten sen mukaisesti. "Ruotsinkieliset palvelut" ja "mikä tahansa seuraa kaksikielisyydestä" eivät ole kunnollisia argumentteja. Esimerkiksi voidaan ihan hyvin voidaan kysyä että mitenkäs pitkälle tässä asiassa pitäisi sitten mennä, kun meillä kuitenkin on esimerkiksi kielilaki jonka ideana on säätää myös että jossain tietyissä paikoissa ruotsinkielisiä palveluita vaikkapa ei tarvitse järjestää?.

Fundamentaaliset oikeustajukysymykset ovat tietysti sitten vaikea asia, suomenruotsalaiset kun älähtävät fasismista välittömästi jos joku toinen ihminen kokee omaavansa vähän samantapaisia oikeuksia kuin suomenruotsalaiset, mutta silloin jos ne eivät ole oikeuksia ruotsinkielisyyteen. Aika ongelmallinen kuvio.