Vuoropuhelun vaikeus kielirajan yli

[JV Lehtonen]

Etnisyydestä:

Tuli mieleeni, että ehkä näiden kieli- ja identiteettipakottajien omassa identiteetissä suomen- ja ruotsinkieliset edustavat samaa etnistä ryhmää. Vain siten koko kuvio tulee edes jotenkin järjelliselle tasolle: he kuvittelevat edustavansa koko kansaa (suomen- ja ruotsinkielistä)!

Siksi he eivät lainkaan tajua, mitä ihmettä puhumme siitä, että pieni vähemmistö yrittää pakottaa muille oman identiteettinsä - hehän kuvittelevat olevansa suuri enemmistö (johon kuuluvat kaikki muut paitsi saamelaiset ja maahanmuuttajat).

.

No, vaikka me olisimmekin se vähemmistö, meille tulisi antaa mahdollisuus kieltäytyä enemmistön identiteetistä!

Mutta pakottajat eivät suostu siihen, että toisinajattelijat vapautetaan vakaumuksensa vastaisesta pakko-opetuksesta.

Esim. kirkkoon kuuluu enemmistö kansasta, mutta vähemmistön vakaumusta kunnioitetaan antamalla
vaihtoehto uskonnon pakko-opetukselle- tämä siitä huolimatta, että maassa on kaksi kansalliskirkkoa
ja maan identiteetti on kristillinen..

Suvaitsevaisuus-kampanja on siis enemmän kuin paikallaan!

Odotan mielenkiinnolla RKP.n kantaa kansalaisaloitekäsittelyssä esille tulleeseen ehdotukseen
läpäistä koulutus toisen kotimaisen "suoritettu/hylätty"..

Siinä voisi näyttää todellista suvaitsevaisuutta:

Ruotsi olkoon halukkaille rikkaus ja ponnahduslauta -
olematta muille turha rasite ja simputusmuoto!

Sen verran vielä: Kun poistetaan ajatusluutuma "kaksi kansalliskieltä kaikille",
myös suomenruotsalaiset vapautuvat identiteettinsä vastaisesta pakko-opetuksesta.

Käytännössä asia hoidettaisiin siten, että "toinen kotimainen" on edelleen pakollinen,
mutta siitä saa hakemuksella vapautuksen, vrt uskonnonopetus..

Uskonnonopetuksen kaltainen järjestely olisi neutraali ratkaisu ja osoittaisi myös pakottajilta suvaitsevaisuutta-
olematta kuitenkaan aggressiivinen, jollaiseksi jotkut ruotsinkieliset kielivapauskampanjan kokevat.

[JV Lehtonen]

http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/uskonto-et.html

Jokainen saa osallistua evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen. Elämänkatsomustiedon opetukseen saavat uskontokuntiin kuulumattomien lisäksi osallistua myös muiden uskontokuntien jäsenet, ellei heidän oman uskontonsa opetusta järjestetä.

Mehän emme kuulu "kaksikielisyysuskontokuntaan".
Kaksikielisyysuskontokunnan perusopinkappalehan on se, että
"valtion kaksi kansalliskieltä velvoittaa jokaisen kansalaisen osaamaan kahta kansalliskieltä"!

Me lähdemme siitä, että yksi kansalliskieli per kansalainen riittää kansalaiskelpoisuuteen ja suomalaisuuteen!
Riittäähän se maahanmuuttajan kansalaisuusanomuksen hyväksymiseenkin!

"Jokainen saa osallistua kaksikielisyysuskonnon opetukseen.
Vapaasti valittavan kielen opetukseen saavat "kaksikielisyysuskontokuntaan" kuulumattomien
lisäksi osallistua myös muiden kielten puhujat."

Siinä hieman tapailua.. mutta ajatus-rinnastus varmaan tuli selväksi.

Tällainen järjestely voidaan tehdä ilman suuria lakimuutoksia--
suvaitsevaisuuden vallitessa..

Ulospääsymalleja on vaikka kuinka paljon...

Mutta katsotaan se Modig/Kymäläinen ehdotus ensin...

[NRR]

katsotaan se Modig/Kymäläinen ehdotus ensin...

Mikäli suoritetty/hylätty arviointi peruskoulun ruotsiin tulisi, se olisi luultavasti samanlainen kuin nyt valinnaisen C-kielen kanssa: tunneilla on oltava, kokeista on saatava riittävästi tulosta läpipääsyä varten, mutta ilmoituksella voi ottaa pelkän suoritusmerkinnän todistukseen, jottei heikko arvosana laske mahdollisuutta päästä jatko-opintoihin.

Mutta läpi on päästävä - nelonen estää peruskoulun päästötodistuksen.
Lukiossa tämä tarkoittaisi neljää viitosta ja yhtä nelosta, kuten ennenkin, tai yhtä vitosta enemmän, jos folktinget saa lisäkurssinsa läpi. Ja tämä on monelle liian kova pala.
Ammattikorkeassa ja yliopistolla olisi edelleen saatava hyväksytty pakkovirkaruotsista ja tämäkin nousee monelle esteeksi.

Jos pelkkä läsnäolo riittäisi hyväksyntään, niin sitten tilanne olisi jo toinen.

[JV Lehtonen]

katsotaan se Modig/Kymäläinen ehdotus ensin...

Mikäli suoritetty/hylätty arviointi peruskoulun ruotsiin tulisi, se olisi luultavasti samanlainen kuin nyt valinnaisen C-kielen kanssa: tunneilla on oltava, kokeista on saatava riittävästi tulosta läpipääsyä varten, mutta ilmoituksella voi ottaa pelkän suoritusmerkinnän todistukseen, jottei heikko arvosana laske mahdollisuutta päästä jatko-opintoihin.

Mutta läpi on päästävä - nelonen estää peruskoulun päästötodistuksen.
Lukiossa tämä tarkoittaisi neljää viitosta ja yhtä nelosta, kuten ennenkin, tai yhtä vitosta enemmän, jos folktinget saa lisäkurssinsa läpi. Ja tämä on monelle liian kova pala.
Ammattikorkeassa ja yliopistolla olisi edelleen saatava hyväksytty pakkovirkaruotsista ja tämäkin nousee monelle esteeksi.

Jos pelkkä läsnäolo riittäisi hyväksyntään, niin sitten tilanne olisi jo toinen.

No, katsotaan mitä ehdotus pitää sisällään.

19.9. on tekijänoikeuskansalaisaloitteen käsittely vuorossa..

http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/va ... a&te=siv01

SIVISTYSVALIOKUNTA
VIIKKOSUUNNITELMA


Viikko 38
Puheenjohtaja:

Vahasalo, Raija /kok 04.05.2007 -

Varapuheenjohtaja:

Kerola, Inkeri /kesk 30.06.2011 -

Muut jäsenet:

Alanko-Kahiluoto, Outi /vihr 13.06.2012 -
Elomaa, Ritva /ps 03.05.2011 -
Eloranta, Eeva-Johanna /sd 30.06.2011 -
Gustafsson, Jukka /sd 04.06.2013 -
Harkimo, Leena /kok 03.05.2011 -
Kiuru, Pauli /kok 03.05.2011 -
Kivelä, Kimmo /ps 03.05.2011 -
Lauslahti, Sanna /kok 03.05.2007 -
Modig, Silvia /vas 03.05.2011 -
Niikko, Mika /ps 03.05.2011 -
Nylander, Mikaela /r 09.11.2010 -
Peltonen, Tuula /sd 18.09.2007 -
Puumala, Tuomo /kesk 30.06.2011 -
Rundgren, Simo /kesk 30.06.2011 -
Viitamies, Pauliina /sd 11.09.2008 -

Varajäsenet:

Eerola, Juho /ps 03.05.2011 -
Heinonen, Timo /kok 03.05.2011 -
Jääskeläinen, Pietari /ps 12.10.2012 -
Kalmari, Anne /kesk 30.06.2011 -
Katainen, Elsi /kesk 30.06.2011 -
Kymäläinen, Suna /sd 03.05.2011 -
Mäkisalo-Ropponen, Merja /sd 30.06.2011 -
Palm, Sari /kd 03.05.2011 -
Vikman, Sofia /kok 03.05.2011 -

http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/va ... a&te=siv01

[Jaska]

En ymmärrä tätä purkausta. Mitä pahaa on siinä, että kaksikielisen perheen lapsi merkitään ruotsinkieliseksi? Se on tasan yhtä oikein kuin olisi merkitä hänet suomenkieliseksi, koska toistaiseksi laki ei tunne kaksikielisiä henkilöitä. Jompikumpi on valittava.

Jos lapsi on kuitenkin käytännössä kaksiäidinkielinen, hän ei ole missään marginaalissa vaan päinvastoin maailma on hänelle auki tuplasti niin laajana kuin yksikielisille.

Sanaa äidinkieli ei ole turhaan käytössä.
Kaksiäidinkielisiä ei ole olemassa.
Vaikka ruotsi olisi miten vahva niin tässä tapauksessa lapsen äidinkieli on suomi.
Minusta ei ole tasan yhtä oikein valita lapsen äidinkieleksi äidille vieras kieli.

Lapsen vahvemmaksi kieleksi voi yhtä hyvin tulla isän kuin äidin kieli. Tai ne voivat olla yhtä vahvoja. Silloin puhutaan, että lapsi on kaksikielinen. Mutta erotukseksi kaksikielitaitoisista (joiden kielten ei tarvitse olla vauvasta asti opittuja) suosin sanaa kaksiäidinkielinen. Ihan sama olisi puhua kaksinatiivikielisestä, jos "äiti"-sana johtaa virhetulkintaan että juuri äidin kieli olisi jotenkin tärkeämpi. Kun ei se automaattisesti ole.

Miten ihmeessä ruotsi voi olla vieras kieli, jos toinen vanhemmista puhuu sitä äidinkielenään? Millä perusteella suomi ei sitten olisi yhtä lailla vieras kieli, kun toinen vanhemmista puhuu sitä äidinkielenään? Millä ihmeen perusteella suomi on sinusta jotenkin arvokkaampi kieli kuin ruotsi?

Jussi arvosteli sitä että miksi laittaa lapsi siihen kieliryhmään joka jatkuvasti valittaa kohtelustaan.
Varsinkin kun siihen ei olisi mitään tarvetta vaan muksu selviäisi vallan mainiosti ilman ruotsinkielistä palveluverkkoa.

Mitä palveluilla ja valittamisella on asian kanssa tekemistä? Eikö suomalaisen ja saamelaisen lasta saisi kasvattaa saamelaiseksi, koska saamelaisillakin on oikeus saamenkielisiin viranomaispalveluihin?
Eihän palveluilla ole asian kanssa mitään tekemistä.

Tämä on sellainen asia jota Idan joukot ajoivat takaa silloin kun keskusteltiin DNA-testeistä vähemmistöön kuulumisen ehtona.

Ei geeneistä voi nähdä kenenkään etnisyyttä tai kieltä, ajatuskin on täysin järjetön.

Itse en lähtisi testaamaan mutta joku tolkku tässä kyllä pitäisi olla.
Asplund on siinä mielessä oikeassa testeineen että nyt ruotsinkielisten palvelua tarjotaan koko maassa kenelle tahansa joka vaan ilmoittaa olevansa vähemmistön edustaja.
Räikeimpiä esimerkkejä ovat Sasi, Storgård ja Rehn.
Tunnen henkilökohtaisestikin näitä ihmisiä jotka heikentävät ruotsinkielisille tarjottavien palvelujen riittävyyttä käyttämällä niitä kuitenkaan olematta vähemmistöön kuuluvia.

Kuten sanottu, toisen identiteettiä ei voi määrätä. Oikeus ruotsinkielisiin palveluihin on niillä, jotka ovat rekisteröityneet ruotsinkielisiksi. Jos joku suomenkieliseksi kasvanut näkee sen vaivan että opiskelee ruotsia ja rekisteröityy ruotsinkieliseksi (vaikka kiusallaan), hänellä on silloin oikeus ruotsinkielisiin palveluihin.

Hyvä puoli asiassa on, että tuollaiset sasit ja lipposet saavat kansan näkemään systeemin järjettömyyden:
"Ettäkö meidän pitäisi palvella suomenkielisiä ruotsiksi, vain koska ne roolipelaavat ruotsinkielistä?!"

[Jaska]

Etnisyydestä:
Suomenruotsalaiset saattavat hyvin olla oma etninen ryhmänsä - historialtaan ja tilanteeltaan he vastaavat meänkielisiä, jotka myös ovat kehittyneet omaksi etniseksi ryhmäkseen. Yksittäinen suomenruotsalainen voi kuitenkin kokea myös olevansa etninen suomalainen, tai vaikka ruotsalainen - identiteettiähän ei voi kukaan sanella ulkoapäin.

Tuli mieleeni, että ehkä näiden kieli- ja identiteettipakottajien omassa identiteetissä suomen- ja ruotsinkieliset edustavat samaa etnistä ryhmää. Vain siten koko kuvio tulee edes jotenkin järjelliselle tasolle: he kuvittelevat edustavansa koko kansaa (suomen- ja ruotsinkielistä)!

Siksi he eivät lainkaan tajua, mitä ihmettä puhumme siitä, että pieni vähemmistö yrittää pakottaa muille oman identiteettinsä - hehän kuvittelevat olevansa suuri enemmistö (johon kuuluvat kaikki muut paitsi saamelaiset ja maahanmuuttajat).

Tilannetta, suomalaiset-suomenruotsalaiset ei voi verrata tilanteeseen ruotsalaiset-meänkieliset.
Tämä siksi että meän kieli on vain yksi suomenkielen murre eikä kieltä ole vaihdettu kuten useimmissa tapauksissa suomenruotsalaisista.

1. Suomenruotsi on vain yksi ruotsin kielen murreryhmä, jossa on kuitenkin myös sisäisiä eroja.
2. Eivät useimmat suomenruotsalaiset ole kielensä vaihtaneita suomalaisia: geenitesteissä nähdään, että ryhmänä ruotsinkieliset pohjalaiset eroavat suomenkielisistä ruotsinkielisten suuntaan (Salmela et al. 2011). Kuitenkaan jokaista yksilöä ei voida geenien perusteella sijoittaa tiettyyn ryhmään, koska väestörajoilla tapahtuu aina sekoittumista. Monella rannikon suomenkieliselläkin on ruotsinkielisiä esivanhempia.

Erottelu omaksi kielekseen tehtiin ruotsalaisten tajuttua että pohjoisen suomenkieliset ja siirtolaisina etelämmäs maahan muuttaneet suomenkieliset yhdessä muodostavat merkittävän vähemmistön jonka asemaan olisi jollakin tavoin reagoitava.

Tämä on voinut olla osasyy, mutta se ei muuta sitä, että meänkielisillä on oma etninen identiteetti ja kieli (pohja toki on suomen kielen peräpohjalaismurteissa, mutta vahva ruotsalaisvaikutus on eriyttänyt sen).

[TK]

Ovatko surut "ruotsalaisia", kuten he väittävät olevansa?
Keitä ahvenanmaalaiset ovat?
Kun vaikkapa afrikkalainen mamu tulee Suomeen ja saa ahvenanmaalaisen kielistatuksen heti kättelyssä, niin onko hän ja ovatko hänen jälkeläisensä, jotka mitä ilmeisemmin tilastoidaan suruiksi, "ruotsalaisia"?

[Hannu Jussi]

Ahvenanmaalaiset tuttavani, arkeologit ja museoihmiset siellä, naureskelevat itse, että ovat hyvinkin venäläisiä, johtuen tuosta pitkästä 1700-luvun yhteiselosta.
Minun ruotsia puhuvat tuttavani ovat paljastuneet venäläisiksi, puolalaisiksi, venäjän juutalaisiksi, tataareiksi, sveitsiläisiksi, saksalaisiksi ja yksi jonka toinen vanhempi on ruotsista. Useat ruotsia puhuvat, joilla ei ole sukukirjoja, eivät tiedä mistä ja milloin heidän suvussaan on ruvettu puhumaan ruotsia. Nämä jälkimmäiset ovat pieniltä paikkakunnilta. Kuitenkin näillä pienillä paikkakunnilla on paljon suomenkielisiä kylännimiä (joita ei vielä ole tuhottu).
Onko esim. ruotsin kieli opittu/opetettu, koska kouluja oli vain ruotsinkielisille? Esim. Tenholassa on ollut suomenkielinen koulu, mutta se on lakkautettu..

Mielestäni on sama mitä kieltä ihmiset käyttävät, kunhan tulee ymmärretyksi. Sitä en ymmärrä, että 5 miljoonan kansa on velvoitettu palvelija asemaan, koska joku vain keksi tällaisen idean. Miksi tähän suostutaan?

[Jan-Erik Andelin]

Oikaisu:

Hannu Jussihan ei piittaa faktoista tai lähteiden kertomisesta, koska hän on "mies, joka sanoo asiat suoraan", olivatpa ne sitten totta tai ihan itse keksittyjä.

"suomenkielinen vaimosi" - vaimoni on ruotsinkielinen, mutta ryhtyi puhumaan oman äitinsä suomea lapsellemme
"rupesin opettelemaan suomea lapseni synnyttyä" – entisenä tampereenruotsalaisena olen aina osannut varsin hyvin suomea; olen aina puhunut lapselleni ruotsia
"suomenkielisistä sukujuuristani Pohjanmaalla" - minulle ei ole välittömiä suomalaisia sukujuuria Pohjanmaalla, vaimolla on, mutta ruotsinkielisiä
"merkitsitte lapsenne ruotsinkieliseksi" – kyllä, koska olemme molemmat ruotsinkielisiä

Noloa, että sinä siellä yrjöilet muitten perheasioista, varsinkin kun olet ymmärtänyt kaiken väärin.

[Hannu Jussi]

Andelin
En viitsi ruveta kaivelemaan vanhoja kirjoituksiasi. Olet tuollainen munille potkija, joka todellakin aiheuttaa kanssakulkijoissa oksennusrefleksin.

[Noustenmaa]

En ymmärrä tätä purkausta. Mitä pahaa on siinä, että kaksikielisen perheen lapsi merkitään ruotsinkieliseksi? Se on tasan yhtä oikein kuin olisi merkitä hänet suomenkieliseksi, koska toistaiseksi laki ei tunne kaksikielisiä henkilöitä. Jompikumpi on valittava.

Jos lapsi on kuitenkin käytännössä kaksiäidinkielinen, hän ei ole missään marginaalissa vaan päinvastoin maailma on hänelle auki tuplasti niin laajana kuin yksikielisille.

Sanaa äidinkieli ei ole turhaan käytössä.
Kaksiäidinkielisiä ei ole olemassa.
Vaikka ruotsi olisi miten vahva niin tässä tapauksessa lapsen äidinkieli on suomi.
Minusta ei ole tasan yhtä oikein valita lapsen äidinkieleksi äidille vieras kieli.

Lapsen vahvemmaksi kieleksi voi yhtä hyvin tulla isän kuin äidin kieli. Tai ne voivat olla yhtä vahvoja. Silloin puhutaan, että lapsi on kaksikielinen. Mutta erotukseksi kaksikielitaitoisista (joiden kielten ei tarvitse olla vauvasta asti opittuja) suosin sanaa kaksiäidinkielinen. Ihan sama olisi puhua kaksinatiivikielisestä, jos "äiti"-sana johtaa virhetulkintaan että juuri äidin kieli olisi jotenkin tärkeämpi. Kun ei se automaattisesti ole.

Niin voikin tulla isän kieli vahvemmaksi ja sitten se on lapsen äidinkieli. Suomessa jossa edelleen lähes kaikki lapset hoidetaan enimmäkseen äitien toimesta tämä vain on erittäin harvinaista.

Tämä lähti yksittäistapauksesta jonka kaikki faktat eivät olleet tiedossani vielä silloin kun kirjoitin edellisen kirjoituksen.


Sitten tämä:

Miten ihmeessä ruotsi voi olla vieras kieli, jos toinen vanhemmista puhuu sitä äidinkielenään? Millä perusteella suomi ei sitten olisi yhtä lailla vieras kieli, kun toinen vanhemmista puhuu sitä äidinkielenään? Millä ihmeen perusteella suomi on sinusta jotenkin arvokkaampi kieli kuin ruotsi?

Mistä ihmeestä tässä oikein puhutaan?
Onko tämä edes kommentti minun kirjoituksiini?

[Noustenmaa]

Oikaisu:

Hannu Jussihan ei piittaa faktoista tai lähteiden kertomisesta, koska hän on "mies, joka sanoo asiat suoraan", olivatpa ne sitten totta tai ihan itse keksittyjä.

"suomenkielinen vaimosi" - vaimoni on ruotsinkielinen, mutta ryhtyi puhumaan oman äitinsä suomea lapsellemme

Tämä on jotain jota en sitten ymmärrä lainkaan.

[Jan-Erik Andelin]

En viitsi ruveta kaivelemaan vanhoja kirjoituksiasi. Olet tuollainen munille potkija, joka todellakin aiheuttaa kanssakulkijoissa oksennusrefleksin.

Minusta tuntuu, ettet faktoja etsiessäsi kaivelekaan muuta kuin noita kahta mainittua kuulaa.

[Noustenmaa]

1. Suomenruotsi on vain yksi ruotsin kielen murreryhmä, jossa on kuitenkin myös sisäisiä eroja.
2. Eivät useimmat suomenruotsalaiset ole kielensä vaihtaneita suomalaisia: geenitesteissä nähdään, että ryhmänä ruotsinkieliset pohjalaiset eroavat suomenkielisistä ruotsinkielisten suuntaan (Salmela et al. 2011). Kuitenkaan jokaista yksilöä ei voida geenien perusteella sijoittaa tiettyyn ryhmään, koska väestörajoilla tapahtuu aina sekoittumista. Monella rannikon suomenkieliselläkin on ruotsinkielisiä esivanhempia.

1. Suomessa puhuttava ruotsi on hyvin paljon sen kaltaista jota täällä puhuttiin ennen Venäjän vallan alkua.
Ruotsissa kieli on kehittynyt eikä kontaktien puuttuessa muutokset ole tulleet täällä samalla tavalla käyttöön kuin Ruotsin hallinnon aikana.

2. Ruotsinkieliset itse esittävät sukujensa asuneen täällä ammoisista ajoista asti.
Mitä sitä kiistämään. Varmaan ovat tutkineet asiaa.
Ruotsin kieli syntyi vasta noin 1100-luvulla joten KAIKKI silloin täällä asuneet suvut puhuivat jotain muuta kieltä.

[Noustenmaa]

Tämä on sellainen asia jota Idan joukot ajoivat takaa silloin kun keskusteltiin DNA-testeistä vähemmistöön kuulumisen ehtona.

Ei geeneistä voi nähdä kenenkään etnisyyttä tai kieltä, ajatuskin on täysin järjetön.

Niimpä se onkin järjetöntä. Asplundia kuitenkin raastoi ajatus jossa joku suomenmaalainen ilmoitti olevansa suomenruotsalainen vaikka ei sitä ollutkaan.
Tästä sitten ajauduttiin tuohon DNA-keskusteluun joka kieltämättä on aika äärimmäistä.

Itse en lähtisi testaamaan mutta joku tolkku tässä kyllä pitäisi olla.
Asplund on siinä mielessä oikeassa testeineen että nyt ruotsinkielisten palvelua tarjotaan koko maassa kenelle tahansa joka vaan ilmoittaa olevansa vähemmistön edustaja.
Räikeimpiä esimerkkejä ovat Sasi, Storgård ja Rehn.
Tunnen henkilökohtaisestikin näitä ihmisiä jotka heikentävät ruotsinkielisille tarjottavien palvelujen riittävyyttä käyttämällä niitä kuitenkaan olematta vähemmistöön kuuluvia.

Kuten sanottu, toisen identiteettiä ei voi määrätä. Oikeus ruotsinkielisiin palveluihin on niillä, jotka ovat rekisteröityneet ruotsinkielisiksi. Jos joku suomenkieliseksi kasvanut näkee sen vaivan että opiskelee ruotsia ja rekisteröityy ruotsinkieliseksi (vaikka kiusallaan), hänellä on silloin oikeus ruotsinkielisiin palveluihin.

Hyvä puoli asiassa on, että tuollaiset sasit ja lipposet saavat kansan näkemään systeemin järjettömyyden:
"Ettäkö meidän pitäisi palvella suomenkielisiä ruotsiksi, vain koska ne roolipelaavat ruotsinkielistä?!" [/quote]

Identiteettiä ei voi määrätä ulkoa. Oikeudet palveluihin kuitenkin voi.
Asuin taannoin pienellä paikkakunnalla jossa ei omaa ruotsinkielistä palvelua ollut tietääkseni yhtään mistään.
Kaikki kaksi peruskoululaista saivat ostopalveluna naapurikunnan koulusta paikan.
Jos joku olisi tuossa tilanteessa rekisteröitynyt ruotsinkieliseksi ja laittanut lapsensa ruotsinkieliseen kouluun niin epäilen olisiko kunta maksanut.
Minä ainakin olisin vastustanut moista pelleilyä.