Obligatoriskt svenska i Finland

[Jaska]

Saanko esitellä ensimmäisen ruotsinkielisen blogikirjoitukseni:
Obligatoriskt svenska i Finland
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... -i-finland

Tiivistetty sillisalaatti kaikesta ns. olennaisesta asiaan liittyvästä...
Kirjoitus toivottavasti löytää ruotsinkielisen lukijakunnan, joka ainakin Ruotsissa on tähän saakka ollut pahasti pimennossa keskustelusta ja koko Suomen tilanteesta - siis valikoidun propagandan varassa.

Kielivirheitäkin saa mieluusti korjata! Kaikkeen ei Wordin ruotsinkielinen oikolukukaan anna vastausta.

[TK]

Kielikartat kertovat hetkessä, kuinka naurettaa Suomessa on puhua "kaksikielisyydestä".
Kielikarttojen isokokoisia kuvia soisi näkevän Suomessa joka puolella. Pitää vain lisäksi muistaa, että kaikki ns.kaksikieliset kunnat eivät todellisuudessa ole oikeita kaksikielisiä kuntia, vaan keinotekoisesti sairaan kielilain avulla ylläpidettyjä leikki-kaksikielisiä kuntia.

Leikki-kaksikielisyyttä paljaimmillaan: http://www.vantaa.fi/tietoa_vantaasta
Vantaalla onn asukkaita 208 000 ja surukielisiksi rekisteröityneitä vain 2,8% tästä asukasmäärästä! Muunkielisiä on yli 13% asukkaista. Että joku kehtaa sanoa Vantaata kaksikieliseksi kunnaksi!

[NRR]

@}--`--,----
Kiitos Jaska - syksyllä tällä on varmasti käyttöä ruotsalaismediaan kirjoitettaessa.

Tämä on oleellinen aloitus (muutamaa sananpaikkaa vaihdeltu - kävisikö jotenkin näin):

- Språkbefriarna vill inte assimilera de svenskspråkiga eller utrota det svenska språket i Finland.

- Språkbefriarna vill i allmänhet inte försämra de svenskspråkigas service.

- Språkbefriarna vill inte sluta undervisningen i svenska.

- Språkbefriarna vill endast göra svenskan som ett av de valfria främmande språken, så att det inte mera skulle vara obligatoriskt att lära sig svenska i hela Finland.

Nämä ovat niin ikään oleellisia kohtia

1. Den språkliga situationen i Finland
Historiaselitys on hyvä - muistanevatko ruotsinkieliset, että myös skandinaavit ovat tulleet muiden kielten alueelle.

2. Olika nivåer i finländsk språkpolitik
Tämä sanastoselitys avaa suomalaista kielipolitiikkaa - ilman tätä on vaikea ymmärtää tilannetta.

3. Jämställdhet i språkpolitik
Tämä on itselleni kiistanalaisin kohta, mutta se on hyvin kirjoitettu - ja minusta toki suomen ei tarvitse olla pakollinen ruotsinkielisissä tai saamenkielisissä kouluissa. Tuo symmetria on kuitenkin mielestäni mahdollista vain teoriassa. Käytännössä suomen kielen asema on mannermaalla sellainen, ettei sille ole symmetristä vastinparia ruotsinkielisissäkään kunnissa vaan suomi maan (ei kunnan) pääkielenä on ruotsinkielisille erityisen hyödyllinen (jopa läheinen) ja näkyy opiskelussa: "Ruotsin kielen valitseminen ylioppilastutkintoon on painunut ennätysalhaalle. Pojista ruotsin kirjoitti tänä keväänä enää kolmannes, tytöistä vielä seitsemän kymmenestä. --- Suomenkielisistä päivälukioista jo 40 prosenttia on sellaisia, joissa alle puolet kirjoittaa ruotsin. Lukioita, joissa alle kolmannes kirjoittaa ruotsin on jo kolmisenkymmentä. Ruotsinkielisissä lukioissa suomen toisena kotimaisena suorittaa edelleen hieman alle 90 prosenttia ylioppilaista. --- Joensuun normaalikoulun lukiossa --- pojista ruotsin kirjoitti vain 17 prosenttia ---." Toki symmetriaa voidaan pitää yhtenä periaatteellisena arvona ja ennen kaikkea nostaa esiin symmetriaa ruotsin ja saamen kielten välillä.

4. Argument för landsomfattande obligatorisk svenska
Pakon perusteet on esitelty hyvin ja perusteiden heikkoudet myös.
1. I grundlag sägs att finska och svenska är nationalspråken i Finland.
2. I språklag sägs att svenskspråkiga har rätt för service på sin eget språk.
3. Undervisning av svenska språket främjar kunskap av Finlands historia och kultur; svenskan är en part av allmänbildning.
4. Sverige är Finlands viktigaste handelskamrat, så vi måste lära oss svenska.
5. Med svenska språket kan vi tala med finlandssvenskarna på deras eget språk.
6. Svenska språket är lätt att lära sig, och kunskap av svenska gör det lätt att lära sig andra germanska och indoeuropeiska språk.
7. Finland är part av Norden, därför vi alla måste tala svenska.

Mielestäni on perusteltua valita tekstiin sanat språkbefriarna ja språktvingarna (kuulostavatko ne ruotsinkielisistä samalta kuin suomennokset meistä?) ja kritiikki nationalismia sekä suomenkielisiä poliitikkoja kohtaan on oleellista: --- nationalism är ond endast när det gäller finskspråkiga, och språklig ojämlikhet är ond endast när det gäller svenskspråkiga.

[NRR]

Minusta tätä voi käyttää myös keskustelussa suomenruotsalaisten kanssa - mikäli nyt mistään enää löytyy foorumeita, joilla kielirajan ylittävä keskustelu on mahdollista.

On jotenkin surkuhupaisaa, että ruotsinkieliset kellokkaat toistelevat, että avoin keskustelu on hyvä, mutta kaikki kielipolitiikan artikkelit julkaistaan vain tiukasti oman väen piirissä.

[NRR]

Edelleen ruusuja myös näistä:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... politiikka
@}--`--,----
@}--`--,----
@}--`--,----
...
@}--`--,----

Niin paljon asiantuntevaa työtä ja hyviä kirjoituksia sinullakin - niitä täytyy vain nostaa osaksi keskustelua edelleen.

Ei ihme, että pakon kannattajat kaikkoavat keskusteluista ja nostavat muureja omien artikkeleittensa ympärille. Ainoa strategia selvitä tästä harkittujen pohdintojen ja selkeiden perustelujen vyörystä on leikkiä kuuroa ja sokeaa...

[Jaska]

Kiitos NRR noiden kohtien sujuvoittamisesta! Muutin ne nyt. Wordin oikoluku jostain syystä aina heitättää inte-sanan lauseen alkupäähän, ja ilman natiivikielitajua en ole sitä rohjennut kyseenalaistaa.

Varmaan siellä vielä lisääkin suku-, monikko- ja artikkelivirheitä on, sekä kömpelöitä sanavalintoja ja rakenteita - mutta toimiipa havaintoesimerkkinä siitä, miten käy toistakymmentä vuotta (mukaan lukien kahdesti käyty virkamiespakkoruotsi) opiskellulle kielelle, jota ei tarvita... Enkä kuitenkaan laskisi itseäni kielellisesti lahjattomimpaan joukkoon...

[NRR]

Elävään kieleen kuuluu se, että ne, joille se ei ole äidinkieli, puhuvat ja kirjoittavat sitä enemmän tai vähemmän oman äidinkielensä pohjalta virheitä pelkäämättä. Olemmehan jo tottuneet siihen, että suomen kielellä puhutaan viisaita vahvasti murtaen - esim. roolihahmo Karim Z. Yskowicz on idolini

Myös se, että suomea kirjoitetaan netissä äidinkielenä vastoin kieliopin sääntöjä, on minusta sekä toivottavaa että kasvattavaa. On surkeaa näpertelyä, jos muoto käy ajatusta tärkeämmäksi. Joillekin virheetön teksti on mahdottomuus ja kun näissä editoreissa ei edes ole mitään oikolukua, tekstit ovat hyvinkin kirjavia. Olkoon niin.

[Jaska]

Elävään kieleen kuuluu se, että ne, joille se ei ole äidinkieli, puhuvat ja kirjoittavat sitä enemmän tai vähemmän oman äidinkielensä pohjalta virheitä pelkäämättä. Olemmehan jo tottuneet siihen, että suomen kielellä puhutaan viisaita vahvasti murtaen - esim. roolihahmo Karim Z. Yskowicz on idolini

Myös se, että suomea kirjoitetaan netissä äidinkielenä vastoin kieliopin sääntöjä, on minusta sekä toivottavaa että kasvattavaa. On surkeaa näpertelyä, jos muoto käy ajatusta tärkeämmäksi. Joillekin virheetön teksti on mahdottomuus ja kun näissä editoreissa ei edes ole mitään oikolukua, tekstit ovat hyvinkin kirjavia. Olkoon niin.

Aivan totta. Vieraassa kielessä ei milloinkaan saavuta täydellisyyden tasoa - harvahan saavuttaa äidinkielessäänkään! Jos kielen käyttämisen vaatimuksena olisi täydellisyys, olisi täysin turha edes opiskella vieraita kieliä.

[Jan-Erik Andelin]

Hyvä katsaus, joskin ei kaikissa käänteessä osaa olla aivan samaa mieltä. Kieliasu kaipaa ehkä vähän kynsiviilaa vielä (ellei se käy ihan metakommentista itse artikkelin sisältöön ). Ainoa muotoilu, joka jäi minulta (ja varmaa muilta lukijoilta) täysin auki oli tämä:

Ursäkta min [...] svenska; jag har inte hade nöd för den, trots att jag [...] har lärt mig det från grundskolan till universitetet. - mitähän mahdoit tarkoittaa? Katsotaan tuohon parempi ilmaisu, jos teksti on vielä muokattavissa.

[Jaska]

Hyvä katsaus, joskin ei kaikissa käänteessä osaa olla aivan samaa mieltä. Kieliasu kaipaa ehkä vähän kynsiviilaa vielä (ellei se käy ihan metakommentista itse artikkelin sisältöön ). Ainoa muotoilu, joka jäi minulta (ja varmaa muilta lukijoilta) täysin auki oli tämä:

Ursäkta min [...] svenska; jag har inte hade nöd för den, trots att jag [...] har lärt mig det från grundskolan till universitetet. - mitähän mahdoit tarkoittaa? Katsotaan tuohon parempi ilmaisu, jos teksti on vielä muokattavissa.

Hain merkitystä 'tarve' (eli "minulla ei ole ollut tarvetta"), mutta ilmeisesti meni vikaan?
Sanakirjan tarjoamista vaihtoehdoista kuvittelin tuota sanaa sopivimmaksi. Olisiko "behov" tai jokin sellainen parempi?

[NRR]

Tuttu noidankehä taas esillä Jaskan jutun kommenttiosastossa:
- pakkoruotsilla kun ei ole koskaan ollut kansan enemmistön tukea, enemmistö kritisoi pakkoa aina vain kuuluvammin
- pakon puolustajat kuitenkin väittävät, että Suomen kaksikielisyys edellyttää pakkoruotsia
- pakon kriitikot ovat siis perin juurin kyllästyneet näin ymmärrettyyn kaksikielisyyteen ja pitävät sitä teatterina, joka joutaa väistymään, jotta päästää kieltenopetuksen järkeistämiseen
- pakon puolustajat kääntävät tämän syytökseksi: pakkoruotsi on vain savuverho, jonka suojasta pyritään poistamaan maan kaksikielisyys ja hävittämään ruotsinkielisten perustuslailliset oikeudet ja koko ruotsin kieli...
- titityy

[Jaska]

Hyvä katsaus, joskin ei kaikissa käänteessä osaa olla aivan samaa mieltä. Kieliasu kaipaa ehkä vähän kynsiviilaa vielä (ellei se käy ihan metakommentista itse artikkelin sisältöön ). Ainoa muotoilu, joka jäi minulta (ja varmaa muilta lukijoilta) täysin auki oli tämä:

Ursäkta min [...] svenska; jag har inte hade nöd för den, trots att jag [...] har lärt mig det från grundskolan till universitetet. - mitähän mahdoit tarkoittaa? Katsotaan tuohon parempi ilmaisu, jos teksti on vielä muokattavissa.

Hain merkitystä 'tarve' (eli "minulla ei ole ollut tarvetta"), mutta ilmeisesti meni vikaan?
Sanakirjan tarjoamista vaihtoehdoista kuvittelin tuota sanaa sopivimmaksi. Olisiko "behov" tai jokin sellainen parempi?

Tuo virkehän oli minulla kokonaisuutena aivan päin peetä, perfektin taivutusta myöten... Muutin sen tällaiseen asuun, vieläkö jäi virheitä?
"Ursäkta mit svaga svenska; jag har inte haft behov för det"

[Hannu Jussi]

Jaska,

sanoisin:

Ursäkta min (dåliga) svenska, har inte behövt det.

[Jaska]

Jaska,

sanoisin:

Ursäkta min (dåliga) svenska, har inte behövt det.

Iso kiitos kielitaitoiselle!
Hmmm... pitäisikö noiden sukujen stemmata: min/mit - den/det?

[Hannu Jussi]

Jaska,
puolikielisenä en osaa selittää, mutta det . . . = språket ... har inte behövt språket (det).
ja svenska, svenskan . . . . ei voi sanoa svenskat