Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?

[Jan-Erik Andelin]

Nyt kun useampi suomenruotsalainen on ilmaissut

Miten niin "nyt"? Kuka suomenruotsalainen on sanonut, että syrjäytyvään, väkivaltaan taipuvaiseen ihmiseen auttaa pakkoruotsi?

[TMK]

Nyt kun useampi suomenruotsalainen on ilmaissut

Miten niin "nyt"? Kuka suomenruotsalainen on sanonut, että syrjäytyvään, väkivaltaan taipuvaiseen ihmiseen auttaa pakkoruotsi?

Ei noilla sanoilla ole tietenkään ole kukaan, mutta useamman kerran on saanut lukea, kuinka ruotsinkieliset pelkäävät fyysisen koskemattomuutensa puolesta, jos pakkoruotsi poistetaan, tai muuta vastaavaa. Logiikkaa en ymmärrä, mutta pidän tuota sen verran suurena loukkauksena, että huomaan sen kyllä. Muistaakseni täälläkin on lainattu jotakuta.

[Jan-Erik Andelin]

pelkäävät fyysisen koskemattomuutensa puolesta, jos pakkoruotsi poistetaan

Vai niin, saavat turpaansa jos pakkoruotsi poistetaan, saavat turpaansa jos se jää. Aika hyvin haarukoitu.

Upposi järven pohjaan; ei siis ollut noita.

[TMK]

pelkäävät fyysisen koskemattomuutensa puolesta, jos pakkoruotsi poistetaan

Vai niin, saavat turpaansa jos pakkoruotsi poistetaan, saavat turpaansa jos se jää. Aika hyvin haarukoitu.

Upposi järven pohjaan; ei siis ollut noita.

En minä sanonutkaan, että heillä mitään järkeä ajatuksissaan olisi. Mutta kovasti he nyt vain pelkäävät, kun suomenkieliset ovat niin vihamielisiä ruotsia kohtaan, että meille pitää opettaa pakkoruotsia lapsesta asti, jotta opittaisiin oikeanlainen asenne, eikä heidän tarvitsisi pelätä, kun suomenkielinen ei ymmärrä ruotsinkielisten puhetta bussipysäkillä. Muutenhan me luullaan, että he puhuvat meistä. (En enää muista, mistä tämänkin skenaarion olen lukenut, mutta joku näin esitti.)

[Hannu Jussi]

Tässä näyte surusuvaitsevaisuudesta. Eikä ollut edes vanha kiukkuinen Stenbäck.

https://www.youtube.com/watch?v=F9C4REp ... ture=share

[NRR]

Nyt kun useampi suomenruotsalainen on ilmaissut

Miten niin "nyt"? Kuka suomenruotsalainen on sanonut, että syrjäytyvään, väkivaltaan taipuvaiseen ihmiseen auttaa pakkoruotsi?

Ei noilla sanoilla ole tietenkään ole kukaan, mutta useamman kerran on saanut lukea, kuinka ruotsinkieliset pelkäävät fyysisen koskemattomuutensa puolesta, jos pakkoruotsi poistetaan, tai muuta vastaavaa. Logiikkaa en ymmärrä, mutta pidän tuota sen verran suurena loukkauksena, että huomaan sen kyllä. Muistaakseni täälläkin on lainattu jotakuta.

Esimerkiksi näin haastateltiin tulevaa suomenruotsalaista opettajaa eräässä opinnäytetyössä:

- Many Swedish-speakers in Finland fear that a new law will make life much more difficult for them in the future.

- X is a Swedish-speaking Finn studying to become a teacher. She thinks the gap between Finnish-speakers and Swedish-speakers would grow if the mandatory Swedish was removed. “I think prejudices would spread. I fear that my children and grandchildren will be growing up in a hostile environment where Swedish is considered to be an unnecessary language. The gap between Finnish-speaking and Swedish-speaking areas would widen, and I also fear that the violence between different language groups would grow.”

[NRR]

--- kovasti he nyt vain pelkäävät, kun suomenkieliset ovat niin vihamielisiä ruotsia kohtaan, että meille pitää opettaa pakkoruotsia lapsesta asti, jotta opittaisiin oikeanlainen asenne, eikä heidän tarvitsisi pelätä ---

Lietsotaanko pelkoja tarkoitushakuisesti? Taannoin tv:ssä tuli suomenruotsalaisen viulistin ja kapellimestarin haastattelu, jota kuunnellessa oli pakko ihailla tämän muusikon tarkkanäköistä havainnointia. Muusikko sanoi suoraan, että ruotsinkielisillä on unelma Suomesta, jossa kaikki oppivat ruotsia ja puhuvat iloisesti ruotsia. Hän jatkoi, ettei tiedä, kuka uskoo tähän, mutta arvelee, että joku pitää mielellään kiinni vastakkainasettelusta, joka syntyy, kun tämä unelma ei olekaan totta.

Pelko saa kenties myös hyökkäämään. Yllättävää minusta oli, että kansalaisaloitteen nimienkeruuta häirittiin varsin kovakouraisesti pakon kannattajien taholta: viewtopic.php?f=13&t=1313

[TK]

"Lietsotaanko pelkoja tarkoitushakuisesti? Taannoin tv:ssä tuli suomenruotsalaisen viulistin ja kapellimestarin haastattelu, jota kuunnellessa oli pakko ihailla tämän muusikon tarkkanäköistä havainnointia. Muusikko sanoi suoraan, että ruotsinkielisillä on unelma Suomesta, jossa kaikki oppivat ruotsia ja puhuvat iloisesti ruotsia. Hän jatkoi, ettei tiedä, kuka uskoo tähän, mutta arvelee, että joku pitää mielellään kiinni vastakkainasettelusta, joka syntyy, kun tämä unelma ei olekaan totta. "


Surut elävät pilvilinnoissa, illuusioissa, eivät todellisuudessa. Miten tällaisten taivaanrannanmaalareiden kanssa voi keskustella?

[Hannu Jussi]

Olen kokenut samaa. Surut elävät 100 % maassa nimeltä Finland, jossa suomenkieliset ovat väin häiriöksi.

Eihän keskustelu onnistukaan. Ei vieraiden tai edes sukulaisten kanssa.
Ja kun keskustelu ei onnistu, niin miten sitä voi edes haaveilla siitä, että jonkunlainen ajatus menisi perille. No way.

[Jan-Erik Andelin]

[Hillevi Henanen]

Eihän keskustelu onnistukaan. Ei vieraiden tai edes sukulaisten kanssa.
Ja kun keskustelu ei onnistu, niin miten sitä voi edes haaveilla siitä, että jonkunlainen ajatus menisi perille. No way.

Avioliittojen kautta perheeseemme on siunaantunut sekä suuri riikinruotsalainen että pieni suruhaara. Riikinruotsalaisten kanssa on helppo olla, kaikista asioista voi keskustella, ja uskaltaa olla jopa turvallisesti eri mieltä asioista. Pakkoruotsille sieltä ei heru ymmärrystä.
Surujen kanssa on nykyään automaattisesti aina vähän varpaillaan ja vahtii visusti sanomisiaan.

Kaukana takana ovat ne ajat jolloin istuin kuopuksen kanssa suruperheen maatilan keittiössä, ja me äidit keskustelimme lastemme ongelmista toisen kotimaisen oppimisessa. Laskimme jopa leikkiä siitä, että pitäisikö vaihtaa penskoja vaikka vain seuraavan kesän ajaksi.

Silloin en osannut ihmetellä sitä, että miksi minun lapseni yleensäkään on tässä tilanteessa. Vanhempien lasten kanssa enemmistökielen oppiminen Ruotsissa oli iloinen ja välttämätön asia tulevaisuuden kannalta.
Kolme vuotta tehokielikylvyssä olleen keskimmäisen ruotsin kieli ei tosin säilynyt täysin suomenkielisellä paikkakunnalla kovasta yrittämisestä huolimatta.
Kuopuksen kohdalla pakkoruotsi oli painajainen, joka viivästytti hänen valmistumistaan useilla vuosilla, ja oli torpata koko hänen opiskelunsa useampaa kertaan. Eikä johdu siitä, että perheessämme olisi suhtauduttu negatiivisesti ruotsin kielen opiskeluun - vielä silloin.

Hmmm... Kuvittelin kirjoittaneeni tämän ketjuun "Vuoropuhelun vaikeus kielirajan yli".

[Jan-Erik Andelin]

Surujen kanssa on nykyään automaattisesti aina vähän varpaillaan ja vahtii visusti sanomisiaan.

Kunhan tämä ei ole samanlaista todistelua kuin että "meidän finlandssvenska familjenissa onkin kolmevuotias joka puhuu jo viittä kieltä" niin ihan mukava chattailla sukujutuista.

Eli yksittäistapauksia.

Minä olen menettänyt suuren osan yhteyksistäni läpiruotsinkielisiin Ekenässerkkuihini, kun minulla taas on hyvät yhteydet suomenkieliseen ja karjalaisperäiseen Porin haaraan. Tähän ei vaikuta kielipoliittiset syyt millään tavalla, vaan muut syyt. Porissa puhuttiin tosin paljon ruotsia pohjalaisen appeni kanssa, mutta hänen kuoltua kieli hiipui. Nyt Porin haaran Karisserkut kuitenkin ovat taas ryhtyneet kaksikieliseksi, koska täysin suomenkielisestä Satakunnasta tullut serkkujen äiti on ruotsin- ja kiinantaitoisena työpaikallaan ottanut jälleen ruotsin toiseksi kotikieleksi. Meidän Porvoon haarassa taas otettiin ruotsinkieliseen taloon suomi toiseksi kotikieleksi.

[masa]

Jos suomenruotsalaiset asuvat kustannustehokkaasti ja tiiviisti pienellä alueella ruuhka-Suomessa ja rannikoilla hyvin kulkuyhteyksen varrella, niin miksi meidän tulisi osallistua Kainuun tai jonkun muun hajaseutuasutuksen infran kalliiseen ylläpitoon - jos minua vastaavasti pidetään taakkana tälle maalle? Näin ollen voin odottaa yhteiskunnalta vähemmistöasemaani liittyviä erityisjärjestelyjä niin kauan kun itse suhtaudun kommunitäärisesti koko Suomen väestöön ja sen erikoistarpeisiin. Vaikka en hyödy siitä millään, että Kajaanissa on lentokenttä ja synnytyslaitos ja karmean pitkät välimatkat joilla päivittäin roudataan lapsia kouluun ja vanhuksia terveyskeskukselle valtion avustusvaroin

Eli te asutte samoilla kulmilla kuin 70% muista suomalaisista. So what. Se, että te asutte siellä missä valtaosa suomalaisista asuu, ei toki voi oikeuttaa teitä enempään kuin mihin muilla samoilla kulmilla, eller på hörn på svenska, on oikeus - vai mitä? Eli teille kuuluu vain se, mikä on välttämätöntä, kustannustehokkaasti toteutettuna - kaikesta mahdollisesta säästäen, kuten kaikille muille. Ruotsinkieliset palvelut suomea osaaville eivät toki ole välttämättömiä taikka kustannustehokas tapa toteuttaa julkisia palveluja.

[NRR]

Kuopuksen kohdalla pakkoruotsi oli painajainen, joka viivästytti hänen valmistumistaan useilla vuosilla, ja oli torpata koko hänen opiskelunsa useampaa kertaan. Eikä johdu siitä, että perheessämme olisi suhtauduttu negatiivisesti ruotsin kielen opiskeluun - vielä silloin.

Niin, mutta tästä ei saa puhua Suomessa.

Saiko kuopuksesi lopulta ammattinsa - vai olisiko hänen pitänyt siirtyä sovinnolla raksapuolen amikseen?

[Hillevi Henanen]

Sai, ja on nyt saanut myös itselleen mieluisan koulutustaan vastaavan työpaikan.