Kielikylpykoulutusta laajennetaan koko Suomen alueelle

[Hannu Jussi]

Viime syksynä lukiessani svenska yleltä surujen huonosta koulumotivaatiosta ja huonoista tuloksista esim. Hankenilla, niin siellä kerrottiin myös, että Helsinkin yliopiston ruotsinkielisellä puolella löytyi vielä syksyllä 800´000 euroa ylimääräistä rahaa, jota ei oltu korvamerkitty mihinkään.
Helsingin yliopistolta löytyy kymmeniä eri osastoja ylläpitämään ruotsinkielistä Suomea ja hallituksissa istuu meille tuttuja setiä ja tätejä.

Rahasta on kysymys - rahasta ja siten vallasta. Keitä he kyykyttäisivät, jos suomenkieliset itsenäistyisivät. Sanovat, että Ruotsissa kaikki on paremmin, mutteivat muuta sinne, koska olisivat siellä Mr. Nobody.

Olen myös sen pääkielen kannalla.
----------
Asiasta kolmanteen; luin G. Steniuksen kolumnin muistellen omia matkojaan Israeliin, jossa hän kertoo israelilaisten rakentaneen esim. Itä-Jerusalemiin, ajatuksena, että mitä enemmän rakentavat "toisten puolelle" sitä vaikeampi on heidät häätää takaisin.

Tämä israelilaisten sotastrategia muistuttaa 1/1 surujen kielipolitiikkaa.

[JV Lehtonen]

Itse suosin toista ääripäätä: sovitaan pakkoruotsin vapautuksesta niille, joilla on todistus oppimisvaikeudesta tai monikielisestä kodista ilman ruotsia - muutamassa vuodessa koko rakennelma sulaisi pois tavisten vanhempien hermostuessa yhä lisääntyviin vapautuksiin.

Oletan, että molemmat vaihtoehdot ovat mahdottomia juuri siksi, ettei vääristynyt "kielitivoli" halua sulaa pois vaan taistelee vastaan ja lujittaa ideologista pohjaansa toistelemalla vanhoja sloganeita, sitouttamalla poliitikkoja entistä tiukemmin.

.

Juuri näin. Tuo maltillinen vaihtoehtosi olisi riittänyt minulle henkilökohtaisesti!
Mutta- pakkoruotsikoneisto ei halunnut antaa meille vapautta eikä jättää meitä rauhaan ruotsitukselta!

Sampo Terhon sanoin:

"Ne 69 % suomalaisista, joka toivoo ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta, ei koskaan ole pyytänyt muuta kuin että heidät jätettäisiin rauhaan. He eivät halua pahaa kenellekään eivätkä estää yhtäkään ihmistä lukemasta ruotsia. He pyytävät vain nöyrästi oikeutta saada itse päättää omasta kieli-identiteetistään ja uravalintaansa tukevista kieliopinnoista. "


Mielestäni pakkoruotsi on uskonnon kaltainen katsomusaine - kaksikielisyysuskonnon pakkosyöttämiseksi!

Joten ainoaksi loogiseksi ratkaisuksi olen katsonut, että koko järjestelmä on purettava.

Ruotsin erityisasema on purettava: Muuten meitä ei koskaan jätetä rauhaan!


-------------------------------

Pääkielimallin perustelu on jopa helpompaa kuin pakkoruotsin poistamisen perustelu kaksikielisyysideologian oloissa!

Seuraavien eduskuntavaalien teemaksi pitää saada ruotsin erityisaseman uudelleenarviointi!

Ei siis enää pakkoruotsi, vaan koko erityisaseman uudelleenarviointi.

En ole enää VKV-yhdistyksen jäsen, koska yhdistyksen ohjelma on minulle liian nöyrä ja naivi!

Pakottaja ei "nöyrällä pyytämisellä" koskaan luovu pakosta!
Senhän saimme nähdä eduskuntakeskustelun puheenvuoroista!

Olen perustamassa omaa ajatuspajaa kielipoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi,
tervetuloa ideoimaan uutta kielipolitiikkaa!

Miksi minä ? Mikään muukaan taho ei tässä maassa siihen ole ryhtynyt! Ei edes Suomalaisuuden liitto.

[Jan-Erik Andelin]

Laitoin vapautusasiat omaksi keskusteluksi; kaukana kielikylvyistä.

[JV Lehtonen]

Voidaanko tätä vääristynyttä "kielitivolia" purkaa tai kääntää se todellisiin asioihin? Onko rakennelmassa ja ennen kaikkea sen liepeillä pilvin pimein ihmisiä, jotka vain odottavat, että saisivat luvan toimia todellisen kielitilanteen ja ihmisten todellisten kielitarpeiden mukaan? Uskon näin.

Onko mahdollista, että saataisiin läpi esim. seuraavia muutoksia:
- suomen pääkieliasema tunnustettaisiin
- saamen kieli nostettaisiin kansalliskieleksi suomen ja ruotsin rinnalle
- monikielisyys (perheessä kaksi tai useampia kieliä, joista välttämättä mikään ei ole jokin maan kansalliskielistä) tunnustettaisiin pysyväksi haasteeksi ja voimavaraksi (tukea suomenopinnoille ja tukea kotikielten opinnoille sekä tukea kohtaamisille virkamiesten kanssa ja inhimillisesti merkittävissä tilanteissa kuten lapsen tai vanhuksen sairaus, terapiapalvelut...)
- moninaiset kielelliset todellisuudet ja ongelmat sekä näiden vaikutus etenemiseen opinnoissa ja selviämiseen yhteiskunnassa tulisi niin ikään huomioiduiksi erilaisissa suunnitelmissa koulutuksen, hallinnon ja palveluiden piirissä
...

Näin "kielitivoli" saataisiin lähemmäs todellisuutta. Vai saataisiinko?

En usko. KAKSOISSTANDARDI on niin vahva ja pakkoruotsittajat syöttävät sitä yhä poliittiselle eliitille
yhä raivokkaammin!

Kun perustellaan pakkoruotsia enemmistölle, käytetään perustuslaki-korttia.
Kun taas halutaan erityisetuja vähemmistöasemaan vedoten, puhutaan "vähemmän käytetty kansalliskieli"- termiä,
jota ei perustulaki tunne lainkaan!

VENKOILU ja erityisesti KAKSOISSTANDARDIT estävät tehokkaasti kaiken muutoksen.

Ongelmat ratkeavat, kun aletaan käyttää kaikkialla yhtä ja samaa standardia-
eurooppalais-pohjoismaista standardia!

Alkaa jo hiljaisempaakin miestä vituttaa! (Armeija-aikainen sanonta)

[Jan-Erik Andelin]

Muistatko JEA, miten ketjun alussa vastasit Hansalle, joka oli kritisoinut kielikylpyjen lisäämistä. Vastasit näin:

Mitä vikaa kielikylvyssä on? Sehän on paitsi suosittu ja toimivaksi koettu, niin myös vapaaehtoinen opetusmuoto. Vaikka ruotsinkieliset kielikylvyt olivat alallaan ensimmäisiä, niin toimiihan tämä opetusmuoto jo muissa kielissä. Ruotsinkielisillä seuduilla, missä vanhemmat ovat huolissaan, että heidän lapsensa suomen kielen taito jää lapsilla heikoksi (esim. Raaseporissa tai Pietarsaaressa) on suomenkielisiä kielikylpyjä. Ja muuntyyppisiä kielikylpyjä on kansainvälisissä kouluissa, IB-kouluissa tai vaikkapa saksalaisissa tai ranskalaisissa kielikouluissa. Hallitusohjelmassa ei puhuta nimenomaan ruotsinkielisistä kielikylvyistä, ja voisi kuvitella, ettei eurooppamielinen pääministeri haluakaan niitä rajoittaa ruotsin kieleen.

Eivätkö kielikylpylinjat ja -koulut ole Vapaan kielivalinnan aatteen mukainen opetusmuoto?

Eikö tilanne nyt näytä tyystin toiselta, kuin tuossa ensimmäisessä kommentissasi? Etkö itsekin jo myönnä, että kyse on nyt nimenomaan ruotsinkylvyistä - tai kuten Satakunnan kansa totesi "rannikon lasten etuoikeus kasvaa kaksikielisiksi on nyt piirun verran laajenemassa kohti sisämaata".

Moitit edelleen meitä, jotka suhtaudumme nihkeästi tähän suomenkielisen koululaitoksen resurssien siirtoon ruotsinkylpyihin. Alussa käytit itsekin väärää terminologiaa puhumalla muiden kielten kylvyistä. Sitten osasit valistaa meitäkin, ettei kylpy sanaa tule käyttää kuin "kotimaisten kielten" kohdalla ja alueilla, joilla näitä kieliä käytetään - kuitenkin nkäytännössä kylvyt ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ruotsia ja nyt siis on tarkoitus mennä alueille, jossa ruotsia ei edes kuule.

Olet nähnyt, että suomenkieliset vanhemmat haluaisivat muita kielikylpyjä (pääkaupunkiseudun yksityisessä päiväkotitarjonnassa muut kielet voittavat ruotsin 37-1). Onko tällä mitään merkitystä?

Onko nyt hallitusohjelmaan kirjatussa ja syksyllä neuvoteltavassa kylvetyksessä kyse todella niiden perheiden toiveesta, joiden lapset käyvät suomenkielistä koulua? Kenen kielitarpeista on kyse?

Kyllä sinä nyt jaksat tehdät kärpäsestä härkäsen tuosta yhdestä hallitusohjelman hosutusta ja näin epämääräiseksi jääneestä lauseesta. En tiedä miten voin "myöntää" mitä on tapahtumassa, koska tiedän siitä yhtä vähän kuin sinäkin. RKP sanoo julkisuudessa että soteuudistus on epäonnistunut ja kielikylpyjä tulee rannikolle. KOK sanoo että soteuudistus on hyvä ja että kielikylpyjä tulee vieraskielisinä koko maahan, joskin ei joka paikkakunnalle. Syksymmällähän se nähdään mikä pätee.

Minähän kirjoittelen ruotsinkylvyistä, koska ne ovat ainoita joista jotakin tiedän. Eivät ne ole minulle ainoita kylpyjä; olen siinä tapauksessa ennemmin kokoomuksen kannalla, että opetusmuotoa tulisi levittää laajemmin koko Suomeen käsittäen myös ei-kotimaisia kieliä. Mielellään kerron kuitenkin kielikylvyistä kun yksi kuvittelee täällä niitä lastentarhoiksi, ja toinen tunnustaa ettei tiedä millä tavalla niissä opiskellaan vieraita kieliä.

Odotankin, että tämä foorumi, joka käy niin valveutunutta ja monipuolista keskustelua vieraista kielistä, edustaen omasta mielestään sitä oikeata ja syvintä Suomea, kertoisi sitten vastaavasti vähän suomenkielisistä kansainvälisistä kouluista tai CLIL-kouluista, joissa opetetaan matikat ja historiat vierailla kielillä. Niitähän on kuitenkin huomattavasti enemmän ympäri maata kuin näitä kotimaan kielten kielikylpyjä.

Ellei asia omasta kokemuksesta hahmotu, niin tässä parin viikon takaisesta väitöskirjasta (Pelli-Kouvo, Helsingin yliopisto 2014) katsaus johon on kielikylvyn lisäksi otettu CLIL (sisällön opetusta ei-kotimaisilla kielellä) sekä LEO (syvennetty englanti):



Vapaasta kielivalinnasta ja kieliopinnoista kiinnostunut kiinniittää tyypillisesti huomionsa LEO-sarakkeeseen; fennoilija ryhtyi tutkimaan mikä on kielikylpysarakkeessa epäoikeudenmukaista.

[NRR]

Muistatko JEA, miten ketjun alussa vastasit Hansalle, joka oli kritisoinut kielikylpyjen lisäämistä. Vastasit näin:

Mitä vikaa kielikylvyssä on? Sehän on paitsi suosittu ja toimivaksi koettu, niin myös vapaaehtoinen opetusmuoto. Vaikka ruotsinkieliset kielikylvyt olivat alallaan ensimmäisiä, niin toimiihan tämä opetusmuoto jo muissa kielissä. Ruotsinkielisillä seuduilla, missä vanhemmat ovat huolissaan, että heidän lapsensa suomen kielen taito jää lapsilla heikoksi (esim. Raaseporissa tai Pietarsaaressa) on suomenkielisiä kielikylpyjä. Ja muuntyyppisiä kielikylpyjä on kansainvälisissä kouluissa, IB-kouluissa tai vaikkapa saksalaisissa tai ranskalaisissa kielikouluissa. Hallitusohjelmassa ei puhuta nimenomaan ruotsinkielisistä kielikylvyistä, ja voisi kuvitella, ettei eurooppamielinen pääministeri haluakaan niitä rajoittaa ruotsin kieleen.

Eivätkö kielikylpylinjat ja -koulut ole Vapaan kielivalinnan aatteen mukainen opetusmuoto?

Eikö tilanne nyt näytä tyystin toiselta, kuin tuossa ensimmäisessä kommentissasi? Etkö itsekin jo myönnä, että kyse on nyt nimenomaan ruotsinkylvyistä - tai kuten Satakunnan kansa totesi "rannikon lasten etuoikeus kasvaa kaksikielisiksi on nyt piirun verran laajenemassa kohti sisämaata".

Moitit edelleen meitä, jotka suhtaudumme nihkeästi tähän suomenkielisen koululaitoksen resurssien siirtoon ruotsinkylpyihin. Alussa käytit itsekin väärää terminologiaa puhumalla muiden kielten kylvyistä. Sitten osasit valistaa meitäkin, ettei kylpy sanaa tule käyttää kuin "kotimaisten kielten" kohdalla ja alueilla, joilla näitä kieliä käytetään - kuitenkin nkäytännössä kylvyt ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ruotsia ja nyt siis on tarkoitus mennä alueille, jossa ruotsia ei edes kuule.

Olet nähnyt, että suomenkieliset vanhemmat haluaisivat muita kielikylpyjä (pääkaupunkiseudun yksityisessä päiväkotitarjonnassa muut kielet voittavat ruotsin 37-1). Onko tällä mitään merkitystä?

Onko nyt hallitusohjelmaan kirjatussa ja syksyllä neuvoteltavassa kylvetyksessä kyse todella niiden perheiden toiveesta, joiden lapset käyvät suomenkielistä koulua? Kenen kielitarpeista on kyse?

Kyllä sinä nyt jaksat tehdät kärpäsestä härkäsen tuosta yhdestä hallitusohjelman hosutusta ja näin epämääräiseksi jääneestä lauseesta. ---
Odotankin, että tämä foorumi, joka käy niin valveutunutta ja monipuolista keskustelua vieraista kielistä, edustaen omasta mielestään sitä oikeata ja syvintä Suomea, kertoisi sitten vastaavasti vähän suomenkielisistä kansainvälisistä kouluista tai CLIL-kouluista, joissa opetetaan matikat ja historiat vierailla kielillä. Niitähän on kuitenkin huomattavasti enemmän ympäri maata kuin näitä kotimaan kielten kielikylpyjä.

Oliko se vuosi sitten, kun vaadit täällä laatimaan esityksen ruotsinkielisten palveluiden järjestämiseksi ennen mitään "ruotsi vapaaehtoiseksi" -kansalaisaloitteita.

Nyt käännät kriittisen keskustelun ruotsinkylpyjen lisärahoituksesta velvoitteeksi selittää kansainvälisten koulujen toimintaa.

Ja kaikki tämä pilkkapiikein varustettuna.

Ei näin, JEA, ei näin.

Nyt on oikeus puhua nimenomaan tästä kyseisestä hallitusohjelman lauseesta, kun se kerran on suurin otsikoin nostettu esiin ja media vielä lupailee, että "rannikon lasten etuoikeus kasvaa kaksikielisiksi on nyt piirun verran laajenemassa kohti sisämaata".

Tuon vaatimuksen kieltenopetuksen kokonaiskartoituksesta ja selvennyksestä luonnollisesti esität kollegoillesi kielestä riippumatta, sellainen selvitystyö on nimenomaan toimittajien palkallista duunia.

[JV Lehtonen]

NRR: Nyt on oikeus puhua nimenomaan tästä kyseisestä hallitusohjelman lauseesta, kun se kerran on suurin otsikoin nostettu esiin ja media vielä lupailee, että "rannikon lasten etuoikeus kasvaa kaksikielisiksi on nyt piirun verran laajenemassa kohti sisämaata".

Nimenomaan näin. Asiaa on uutisoitu ikäänkuin monipuolinen kieltenopetus saisi lisärahaa.

Grahn-Laasonen toteaa:
olisi tärkeää, että kielikylpyjen merkitys istutettaisiin myös lastentarhaopettajien koulutukseen.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/ ... lvyt-22905

Todellisuudessa Stubbin lisärahaa annetaan lisää vain ja ainoastaan ruotsikylpyihin.
Tämä yhdistettynä aikaistettavaan pakkoruotsiin ja poliittisen ruotsin integroimiseen esim. ammattikoulun ja
korkeakoulujen muuhun opetukseen syö kielivarantoa ja substanssiosaamista yhä kiihtyvällä tahdilla.

Kysyn edelleen: Miten ruotsin kieleen panostaminen lisää Suomen vientimenestystä globaaleilla markkinoilla ?
Tai edistää suomalaisten liikkuvuuttaa Euroopan Unionissa ?

Edelleen korostuu impivaaralainen, keinotekoisen kaksikielisyyden alttarille uhraaminen.

Tälle väärälle politiikalle ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ruotsin erityisaseman purkaminen!

Mielestäni muotoilu "ruotsin erityisaseman purkaminen" on poliittisesti korrekti ja käyttökelpoinen,
kun kerran YLEkin sitä käytti taannoin!

Vasta ruotsin kielen erityisaseman purkamisen jälkeen saamme tasapuolista rahoitusta monipuolisille kielikylvyille,
LEOlle ja CLILille!

Valitettavasti VKV ei yhdistyksenä aja ruotsin kielen erityisaseman purkamista.


Se on kuitenkin ainoa toimiva keino. Taistelu tulee olemaan ikävä eikä uhreilta vältytä,
mutta siihen taisteluun tulee olla valmis. Skenaario D!

[Jaska]

Nyt en oikein ymmärrä.
Olisiko kielivapaus saavutettavissa koko maassa muuttamalla ruotsi "kylpykieleksi", jolloin se ei "veisi paikkaa muilta kieliltä"?

Ei kielikylvetystä tietenkään tarvita koko maassa tai kaikille. Kielikylvettäkööt lapsensa ne, jotka kokevat sen tarpeelliseksi. Ruotsintaitoisten määrän kasvaminen vapaaehtoisesti voisi olla juuri se askel, joka vapauttaisi vastentahtoiset pakkoruotsista. Mitä jää jäljelle edes niistä surkeista, pelkojen ruokkimista pakkoruotsin perusteluista, jos ruotsintaitoisten lukumäärä ja taitotaso alkavatkin nousta?

Kyllähän kielikylvyssä nimenomaan kieliopintojen määrä ruotsissa on todella suuri. Se, että ruotsin rinnalle otetaan englannin lisäksi esim. saksaa ja se kuulemma "koetaan helpoksi", kertoo enemmänkin oppilaiden kielipainotuksesta ja helppoudesta oppia kieliä kuin siitä, että sama kuvio toimisi kaikille.

Opinto ja opinto. Eihän sekään ole ”kieliopintoa”, että lapsi oppii vanhemmiltaan äidinkielen, vai mitä? Kieliopintoja ovat vasta koulussa aloitettavat kielet.

Ruotsi ja saksa tukevat toistensa oppimista, koska ruotsin sanasto tulvii saksalaislainoja jo keskiajalta lähtien. Tuskinpa kukaan kyseenalaistaa sitäkään, että suomalaisen on helpompi oppia viroa kuin kiinaa. Eli kyse ei ole oppilaiden kielipainotuksesta vaan kielten samankaltaisuudesta. (Latina olisi hyödyllisin, koska sen pohjalta oppisi romaanisten kielten lisäksi helposti myös germaaniset ja slaavilaiset kielet, joiden sanastot tulvivat latinalaisperäisiä lainasanoja.)

Nähdäkseni tässä on kyseessä "valinnanvapaus" ruotsin pituuksien suhteen: kylpyruotsi, A1-ruotsi, A2-ruotsi, B1-ruotsi.

Sillä erolla, että luontaisesti pikkulapsena ympäristöstä opittava kieli opitaan paljon vaivattomammin kuin vieras kieli koulussa. Jos jotkut vanhemmat haluavat lapsestaan kaksikielitaitoisen tai jopa kaksiäidinkielisen, me emme voi sitä estääkään. Silloin heidän lapsensa vapautuvat pakkoruotsista, koska lapsi voi kokea pakkona vain sellaisen kielen opiskelun, joka on hänelle vieras.

Mutta kuten sanottu, minulla ei ole mitään sitä vastaan, että jotkut kielikylvettävät lapsensa vapaaehtoisesti – se saa RKP:n pois paniikkitilasta, jolloin tietä kielivapauteen ei tuki enää niin raskas este. Ties vaikka jopa keskusta tai persut ottaisivat ensi hallitusneuvotteluissa RKP:n mukaan!

Tämähän tuntuu olevan nykyfennomaanien perusasenne, joo. Eli, että enemmistön tulisi saada olla reilusti, selkeästi ja väkevästi enemmistö – koska se on enemmistö. Tämähän valitettavasti on enemmistödiktatuurin perusresepti.

Olen tässä osin samaa mieltä: vähemmistöt maksavat aina suhteessa enemmän, ihan vain siksi, että ne ovat vähemmistöjä - volyymit oppikirjoille, TV-ohjelmille jne. ovat paljon pienemmät. Sivistysvaltiona meidän on silti pidettävä huolta vähemmistöistämme, vaikka niihin onkin uhrattava päätä kohti enemmän rahaa kuin enemmistöön.

Seuraava askel on se, että tasa-arvon nimissä kielikylvystä pitää tehdä pakollinen kaikille, koska muutenhan ne, jotka opiskelevat vapaaehtoista ruotsikylpyä, "pääsevät parempaan asemaan kuin muita kieliä opiskelevat", joten tasa-arvon turvaamiseksi ruotsikylvystä pitää tehdä pakollinen kaikille.

Nyt lähdit juuri siihen ”mitä ne lopulta haluavat” -spekulointiin, johon ei pitänyt.
Jo resurssien kannalta koko maan kielikylvettäminen on täysin mahdotonta käytännössä. Pelko pois!

[NRR]

Kielikylvettäkööt lapsensa ne, jotka kokevat sen tarpeelliseksi.

Toki niin tekevätkin - yksityisissä päiväkodeissa osallistuen kustannuksiin. Nämä yhteisistä verovaroista maksettavat ovat hiukan monimutkaisempi juttu. Kenen kielitarpeisiin vastaa ruotsinkylpyjen painotus? Ei välttämättä tavallisten kotien.

Kieliopintoja ovat vasta koulussa aloitettavat kielet.

Voihan näinkin määritellä, mutta kyllä lapsi itse katsoo opiskelevansa kieltä, kävi sitten kielileikkoulua tai alaluokkien kielikerhoa.

Ruotsi ja saksa tukevat toistensa oppimista, koska ruotsin sanasto tulvii saksalaislainoja jo keskiajalta lähtien.

Varmasti. Toisaalta on monta kertaa todettu, etteivät monet tavikset koe ruotsin ja saksan rinnakkaisia opintoja helpoiksi, koska ne sotkevat toisiaan. Ehkä kylvyssä aloitettu ruotsi on asettunut jo aivoihin niin, että pääsee syntymään samanlainen efekti kuin ruotsinkielisten lasten kohdalla.

Toisaalta tämä on juuri sitä liturgiaa, jota käytetään varhaistetun pakkoruotsin tukena: opi ruotsia varhain niin opit helpommin saksaa, englannin oppii joka tapauksessa. Tällä periaatteella puolustetaan myös Raaseporin RKP:n hanketta saada suomenkielisiin kouluihin ykköseltä alkava A1-ruotsi.

Nähdäkseni tässä on kyseessä "valinnanvapaus" ruotsin pituuksien suhteen: kylpyruotsi, A1-ruotsi, A2-ruotsi, B1-ruotsi.

Sillä erolla, että luontaisesti pikkulapsena ympäristöstä opittava kieli opitaan paljon vaivattomammin kuin vieras kieli koulussa. Jos jotkut vanhemmat haluavat lapsestaan kaksikielitaitoisen tai jopa kaksiäidinkielisen, me emme voi sitä estääkään. Silloin heidän lapsensa vapautuvat pakkoruotsista, koska lapsi voi kokea pakkona vain sellaisen kielen opiskelun, joka on hänelle vieras.

Ahaa - siis tarkoitit tunnetta. Varhain aloitettu kieli siis tuntuu omalta, minkä jälkeen sen opiskelussa ei ole enää kyse kieltenopiskelusta vaan tutun kielen vahvistamisesta, eräänlaisesta toisesta äidinkielestä.

Olen itse aloittanut viisivuotiaana vieraskielisessä koulussa, osin koulukieltä äidinkielenään puhuvien lasten joukossa. Kokemukseni on se, että me muunkieliset lapset olimme hyvin erilaisia kieltenoppijoina, osalla sujui, osalla ei. Ja kyllä se kohtuullisen hyvänkin oppilaan kohdalla jää vielä jatkossa opiskeltavaksi se kieli, jollei ympäristö ole muuten uuden kielen kantaja.

Maahanmuuttajalasten kohdalla näen, miten kieli voi jäädä puolittaiseksi, vaikka siinä kuinka kylvetään. Kyllä siinä kieltenopiskelua on pitkään, ehkä läpi elämän.

minulla ei ole mitään sitä vastaan, että jotkut kielikylvettävät lapsensa vapaaehtoisesti – se saa RKP:n pois paniikkitilasta, jolloin tietä kielivapauteen ei tuki enää niin raskas este. Ties vaikka jopa keskusta tai persut ottaisivat ensi hallitusneuvotteluissa RKP:n mukaan!

RKP:n paniikkitila on itse aiheutettu eikä johdu mistään todellisesta hädästä. Pelkoja on kasvatettu läpi vuosikymmenten, jolloin pakkoa aina vain lisättiin ja lisättiin. Paniikkitilan lietsontaahan käytetään äänien keräämiseen. En oikeasti usko, että tällaisilla "lohdutteluilla" olisi mitään vaikutusta. Ehkä tässä on pikkuhiukka kyynistytty

[masa]

Jaska kirjoitti:

Ruotsi ja saksa tukevat toistensa oppimista

Kenties oppimista, mutta ei käytännön kielitaitoa. Ruotsin kieli on liian lähellä saksan kieltä. Kuulun 50+ ikäisenä varmaan Suomessa eniten ruotsia
lukeneisiin ikäluokkiin. Ruotsia toki osaan. Saksaa olen opiskellut lukiossa ja opiskeluaikaan yliopistolla sen jälkeen erilaisilla kursseilla ja itsenäisesti. Ymmärrän kieltä ja osaan sitä kirjoittaa,
ainakin jonkun verran, mutta puhuminen on todella haasteellista. Yrittäessäni puhua saksaa mieleen ei tule kuin ajattelemani viesti ruotsiksi. Englanti ei mene sekaisin saksan tai ruotsin kanssa. Näin vaikka käytän englantia duunissa lähes päivittäin/päivittäin. Englanti kielenä poikkeaa siksi paljon kummastakin mainitsemastani kielestä.

En muutoin puhu kielipolitiikkaa kavereideni tai ystävieni kanssa, mutta tästä ruotsi - saksa dilemmasta olen keskustellut ja ongelma tuntuu olevan aika yleinen.

Käsitykset saksan ja ruotsin toisia tukevasta vaikutuksesta ovat ilmeisesti aika heikolla pohjalla. Näin, koska äidinkieleltään suomea puhuvien suomalaisten vieraiden kielten oppimista ei liene juurikaan tutkittu - ruotsin merkityksen korostamiselta ei liene jäänyt aikaa tai mielenkiintoa.

[JV Lehtonen]

Mutta kuten sanottu, minulla ei ole mitään sitä vastaan, että jotkut kielikylvettävät lapsensa vapaaehtoisesti – se saa RKP:n pois paniikkitilasta, jolloin tietä kielivapauteen ei tuki enää niin raskas este. Ties vaikka jopa keskusta tai persut ottaisivat ensi hallitusneuvotteluissa RKP:n mukaan!

Paniikkitilasta ? Kuvittelevatko he oikeasti, että pakkoruotsi on ruotsin kielen de facto aseman kannalta positiivinen asia ?
Mitä kauemmin pakko jatkuu, sitä huonommaksi de facto asema käy!

RKP:n kannattaisi tehdä PR-temppu ja lopettaa pakkoruotsin vaatiminen ja keskittyä esimerkiksi ruotsinkielisten koulujen
laadun parantamiseen. Sitä kautta ruotsin de facto asema paranisi paljon tehokkaammin, kun he itse osaisivat kieltään
omilla alueillaan paremmin. Pohjanmaan opettajapula ja Kemiönsaaren lääkäripula!

Nyt lähdit juuri siihen ”mitä ne lopulta haluavat” -spekulointiin, johon ei pitänyt.
Jo resurssien kannalta koko maan kielikylvettäminen on täysin mahdotonta käytännössä. Pelko pois!

Niin lähdinkin, ihan tarkoituksella, havainnollistaakseni sen onton ja ajattelevaa ihmistä loukkaavan retoriikan,
jolla holhouspakkoruotsia puolustellaan. Se lähinnä ärsyttää, ei niinkään pelota.
Meillä on historiallista todistusaineistoa siitä, että suomalaisia ei pystytä ruotsittamaan -satojen vuosien ajoilta.

Toisaalta löydöksemme "de facto aseman heikennys kompensoidaan de jure aseman vahvistamisella"
voidaan ehkä osoittaa vääräksi, jos kielikylvyt korvaavat 5 %:n laaturuotsina 100 %:n pakkoruotsin.

Minulla ei ole mitään ruotsin de facto aseman paranemista vastaan,
kuten ei myöskään saamen kielen tai venäjän
de facto aseman parantumista vastaan.

Kielikylpy yhdistettynä pakkoruotsin poistamiseen parantaa ruotsin kielen de facto asemaa.

Osa kielen de facto asemaa on myös yleinen suhtautuminen kieleen.

Vastustan ennenkaikkea de facto ja de jure aseman epätasapainon lisäämistä!

Siksi kritiikkini kärki kohidstuu kaksoisstandardiin ja valheelliseen, keinotekoiseen kaksikielisyyteen!

Jaska, oletko saanut kommentteja kansanedustajilta tekemästäsi tiivistelmästä
"Mitä kansanedustajan tulisi tietää" ?

Onko ymmärrys lisääntynyt ?

Positiivisia uutisia pakon lopettamisesta ei ole tullut- vaikka yrittäisi kuinka optimistisesti tulkita..
Ei edes "hiljaisia signaaleja"! Päinvastoin!

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... _p_1.shtml

[Jan-Erik Andelin]

Yrittäessäni puhua saksaa mieleen ei tule kuin ajattelemani viesti ruotsiksi.

Tuttu ilmiö. Puhuessani vähäistä ranskaani tulee aina sanoja vähäisestä espanjastani mieleen.

Toisaalta tämä on juuri sitä liturgiaa, jota käytetään varhaistetun pakkoruotsin tukena: opi ruotsia varhain niin opit helpommin saksaa.

Palatakseni kielikylpyihin, niin tässä naapurikoulussa 55-80 % A2-saksan ryhmän oppilaista tulevat yleensä ruotsinkylpyluokasta. Tiedän hyvinkin, että tämä on yhtä tilastollisesti arvotonta valtakunnan kannalta kuin Masan dilemmat, mutta kerronpahan kuitenkin.

[JV Lehtonen]

Jaska kirjoitti:

Ruotsi ja saksa tukevat toistensa oppimista

Käsitykset saksan ja ruotsin toisia tukevasta vaikutuksesta ovat ilmeisesti aika heikolla pohjalla. Näin, koska äidinkieleltään suomea puhuvien suomalaisten vieraiden kielten oppimista ei liene juurikaan tutkittu - ruotsin merkityksen korostamiselta ei liene jäänyt aikaa tai mielenkiintoa.

Onhan kielissä toki samankaltaisuutta, mutta ei ruotsin osaaminen ole mikään tae edes tanskan osaamisesta,
saati saksan. Muistan itse Saksan-ajaltani, miten ruotsalainen kysyi minulta neuvoa saksanopinnoissaan.
Hän kun ei äidinkieleltään ruotsalaisena ymmärtänyt minun mielestäni ilmiselvää samankaltaisuutta..

Kielten samankaltaisuuksien ja samalla erilaisuuden ymmärtäminen vaatii analyyttista otetta-
sitä taas kieltenopetuksessa ei hyödynnetä, vaan oivaltaminen jää oppilaan harteille-
eli luontaisesti kielellisesti lahjakkaat oppivat kyllä vaikka kymmenen kieltä, kun motivaatio on kohdallaan.

[JV Lehtonen]

.

Nyt lähdit juuri siihen ”mitä ne lopulta haluavat” -spekulointiin, johon ei pitänyt.
Jo resurssien kannalta koko maan kielikylvettäminen on täysin mahdotonta käytännössä. Pelko pois!

Miten muuten kommentoisit tätä Stubbin peesaajan lausuntoa ?
Kyllä tässä selvä pyrkimys on valjastaa lastentarhanopettajat ruotsikylvyttämään!
Mistähän ajatuspajasta tämä idea on lähtöisin ?

Kansalliskielistrategian mukaisesti teksti kuuluu:

”Ruotsin opiskelua on vaikeaa aloittaa liian varhain. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tulisi ottaa paremmin huomioon lasten herkkyyskaudet. Murrosiässä oppimiseen alkavat jo vaikuttaa asenteet, mutta alle teini-ikäiset lapset ovat erityisen uteliaita ja oppivat luontaisesti nopeasti", Grahn-Laasonen toteaa.

Hänen mielestään olisi tärkeää, että ruotsikylpyjen merkitys istutettaisiin myös lastentarhaopettajien koulutukseen.

”Pääministeri Stubbin hallitusohjelmassa on linjattu, että ruotsikylpykoulutusta laajennetaan koko Suomen alueella."


Eli ei minun huoleni nyt aivan tyhjästä kumpua, Jaska!
Kaikella kunnioituksella maltillista linjaasi kohtaan toki!

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/ ... lvyt-22905

[Jan-Erik Andelin]

[Kielikylvyt saavat] RKP:n pois paniikkitilasta, jolloin tietä kielivapauteen ei tuki enää niin raskas este. Ties vaikka jopa keskusta tai persut ottaisivat ensi hallitusneuvotteluissa RKP:n mukaan! - - Pelkoja on kasvatettu läpi vuosikymmenten [...] Paniikkitilan lietsontaahan käytetään äänien keräämiseen. En oikeasti usko, että tällaisilla "lohdutteluilla" olisi mitään vaikutusta. - - RKP:n kannattaisi tehdä PR-temppu ja lopettaa pakkoruotsin vaatiminen

Tässä mielestäni ollaan asian ytimessä.

RKP:n on, menettämättä äänestäjiään tai kasvojaan, voitava muuttaa suhtautumistaan valtakunnan kielipoliittiseen linjaan. Vaikka en RKP:n kannattaja olekaan, olen odottanut, että Haglund edeltäjiäänsä piirun verran häävimpänä poliitikkona, lähtisi purkamaan tätä pakolliseen ruotsiin perustuvaa vyyhteä. Jos 70 % suomalaisista ja 40 % omasta suomenruotsalaispotentiaalista ei mielipidetiedusteluissa kannata nykykäytäntöä on varoiksi valittava joku muu suunta. Tosin hän nyt ajaessaan lisää kielikylpyjä lähti toteuttamaan sitä vähän toisesta päästä kuin itse odotin... RKP:n politiikkahan on kieliasioissa pitkälle perustunut uhan lietsontaan, niin jospa nyt sitten joku muu, rakentavampi perussävel löytyisi sieltäkin suunnasta.