Huvittava unohdus vuodelta 2011

[NRR]

Opetushallituksen tilannekatsaus 2011 on tietysti vanhentunutta tavaraa - mutta jotenkin niin kuvaavaa, että tästä selostuksesta puuttuu eräs keskeinen suomalaisen kieltenopetuksen peruspylväs:
http://www.oph.fi/download/138074_Kielt ... stelma.pdf

Ei ehkä kannata lukea koko tekstiä - mutta minua huvitti se, että kun odotin näkeväni rehellistä vertailua otsikon "Kieltenopiskelu Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa" alla, niin kuvasta olikin retusoitu jotakin.

Kieltenopiskelu Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa

Suomessa vieraiden kielten opiskelussa on viidentoista viime vuoden aikana
tapahtunut muutoksia. Valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt niin ala- kuin
yläkoulussakin. Valtaosa peruskoulun päättäneistä on opiskellut kahta vierasta
kieltä, jotka suurimmalla osalla ovat englanti ja ruotsi, ja kolmea vierasta kieltä
on opiskellut vajaa viidennes oppilaista.

Perusopetuksen alaluokkien vapaaehtoista A2-kieltä opiskelee enää vain vajaa
neljännes oppilaista (ks. taulukko 1), kun esimerkiksi vuonna 1998 vastaava
lukema oli vielä 37,1 %. Vuonna 2009 yhteensä enää 143 kunnassa opiskeltiin
A2-kieltä perusopetuksen alaluokilla, kun vastaava luku vielä vuonna 1998 oli
275 kuntaa.

Yläluokkien valinnaista B2-kieltä opiskelevien määrä on tullut alaspäin vielä rajummin (ks. taulukko 2). Vuonna 1994 sitä
opiskeli vielä vajaa 40 % oppilaista, mutta vuoteen 2009 mennessä määrä oli pudonnut reiluun 14 %:iin. Saksan opiske-
lijoiden määrä on kutistunut noin neljännekseen alkuperäisestä tarkasteluajanjaksolla. Myös ranska on menettänyt samas-
sa ajassa reilu puolet opiskelijoistaan. B2-kielen opiskelun vähentymiseen ovat osaltaan vaikuttaneet A2-kielen mukaantulo,
jonka valinnat ovat syöneet B2-kielen valintoja, sekä valinnaisaineiden tuntimäärän vähentyminen tuntijaossa.

Tytöt opiskelevat kieliä jonkin verran poikia enemmän, ja sukupuolten väliset erot
näkyvät erityisesti B2-kielen kohdalla: tytöt opiskelevat yläkoulussa selvästi poikia
useammin ranskaa ja saksaa.

Sen sijaan A1-kielen eli ensimmäisen vieraan kielen opiskelun jo 1. tai 2. vuosi-
luokalla aloittaneiden osuus on selvästi lisääntynyt. Vuonna 1994 yhteensä
2,3 % ensimmäisen vuosiluokan oppilaista ja 2,4 % toisen vuosiluokan oppilais-
ta opiskeli ensimmäistä vierasta kieltä. Vastaavat luvut vuonna 2009 olivat
8,1 % ja 13,9 %.

Muissa Pohjoismaissa englanti on perusopetuksen pakollinen ensimmäinen vie-
ras kieli, jonka opiskelun aloitusikä kuitenkin vaihtelee maittain. Toisen vieraan kie-
len suhteen on enemmän vaihtelua (yleisimmin espanja, saksa, tanska), ja opiskelu
aloitetaan yleensä yläkoulun puolella. Koska kieltenopiskelu Pohjoismaissa painot-
tuu alakoulun osalta hyvin voimakkaasti englantiin, maissa on koettu tärkeäksi poh-
tia kieltenopiskelun aloittamisen varhentamista ja kielivalikoiman monipuolistamista.
Lisäksi on tuotu esille halu vahvistaa vieraiden kielten asemaa perusopetuksessa.

Englanti on myös koko Euroopan tasolla opiskelluin kieli. Englannin opiske-
lun lisääntyessä on saksan ja ranskan opiskelijoiden määrä vähentynyt. Toiseksi
opiskelluin kieli on kuitenkin yhä ranska. Suomen kouluissa opiskellaan edelleen
enemmän vieraita kieliä kuin Euroopassa keskimäärin: A2-kielen ansiosta kahden
kielen opiskelijoita on Suomen alakouluissa enemmän kuin muualla Euroopassa,
ja yläkoulun puolella opiskellaan englantia ja saksaa muuta Eurooppaa ahke-
rammin. Vieraiden kielten opetukseen yläkoulussa käytetty aika on Suomessa
eurooppalaista keskitasoa.

Yläkoulussa vähintään yhden vieraan kielen opiskelu on pakollista kaikissa Eu-
maissa. Vuonna 2008 Euroopan yläkouluissa opiskeltiin keskimäärin 1,4 kieltä.
Suomessa vastaava luku oli 2,2 eli selvästi yli Euroopan keskiarvon. Lukuvuonna
2005–2006 Suomessa englantia opiskeli yläkoulussa 99,2 % oppilaista, kun
taas Euroopan keskiarvo oli 86,4 %. Saksaa Suomen yläkouluissa opiskeli 14,1
% siinä missä Eu-27-maiden keskiarvo oli 11,4 %. Sen sijaan ranskan ja venä-
jän suhteen Suomen luvut jäivät alle Eu-27-maiden keskiarvon.

MIKÄ PUUTTUU?

[NRR]

Tässä on ollutkin hyvin oikeaoppinen propakkoruotsi-sihteeri työssä, sillä tarkoitushakuinen muovailu jatkuu.

Tuon edellisen tekstin taustalla on laajempi opetushallituksen selvitys:
http://www.oph.fi/download/138072_Kielt ... ksessa.pdf

Kohdassa "Visioita tulevien tarpeiden ennakointiin perusopetuksen näkökulmasta" kirjoitetaan:

"Yhtenä keinona valinnanvapauden lisäämiseen EK (2010a) ehdottaa oppiaineiden pakollisten tuntimäärien vähentämistä ja eri oppiaineista koostuvien aihekokonaisuuksien, esimerkiksi kansainvälisyyden, lisäämistä. Kieltenopiskelu tulee myös aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Alaluokilla 1–6 opiskeltaisiin vähintään kolmea kieltä, joista yksi on toinen kotimainen kieli. Näin ollen jokainen valitsisi ainakin kaksi kieltä perusopetuksessa. Vieraskielisen opetuksen tarjontaa tulee myös lisätä." s. 47

Annettu linkki vie artikkeliin http://ek.fi/wp-content/uploads/Osaava_ ... tykset.pdf, jossa kirjoitetaan näin:

- Vähennetään oppiaineiden pakollisia tuntimääriä ja lisätään eri oppiaineista koostuvia aihekokonaisuuksia (esimerkiksi yrittäjyys, ihminen ja teknologia, mediataidot, kansainvälisyys, kestävä kehitys).
- Vahvistetaan yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia sekä koulutus- ja uravalintojen ohjausta.
- Lisätään tekemällä oppimista esimerkiksi työ- ja käytäntöpainotteisella oppimisella, taito- ja taideaineilla sekä monipuolisilla opetusmenetelmillä.
- Parannetaan mahdollisuuksia monipuolisen kielitaidon hankkimiseen. Opetuksen järjestäjällä tulee olla velvollisuus tarjota alaluokilla 1.–6. vähintään kolmea kieltä, joista yksi on toinen kotimainen kieli. Jokainen oppilas valitsee ainakin kaksi kieltä, joita hän opiskelee perusopetuksessa. Lisätään myös vieraskielisen opetuksen tarjontaa ja opettajien valmiuksia opettaa vieraalla kielellä.

Ainakaan minun tulkintatajuni ei pidä näitä kahta alleviivattua kohtaa samoina. Ylempi ainakin nopeasti tulkittuna esittää ruotsia kaikille yhteisenä oppiaineena.

Näin siis tekstejä tehdään

Aika hurjaa, ettei tällaisessa asiassa voi luottaa opetushallituksen tekemiin selvityksiin, koska niiden laatijalla on (kirjaamaton) velvoite häivyttää pakkoruotsin ongelmat ja retusoida pakkoruotsin kritiikki pois ainakin arvovaltaisten vaikuttajien kannanotoista.

Vahingossa tällaista ei voi tehdä, mutta puolivahingossa, "hyvää tarkoittaen", "vastuunsa tuntien" - kyllä.

Niin sanaston muokkaus kuin äänekkäät propakkoruotsikannanotot ovat tyypillisiä virallisille toimijoille - ja sitten tällainen pienimuotoinen retusointi ja tulkinnallinen muokkaus. Näin nakerretaan koko kieltenopetuskeskustelun luotettavuutta.

[Jan-Erik Andelin]

MIKÄ PUUTTUU?

Siinä unohdetaan mainita, että kun yo-kokeiden uudistus 2006 pyrki vähentämään kielten merkitystä ja painotusta suomalaisessa opetusjärjestelmässä – niin siinä myös onnistuttiin.

[NRR]

MIKÄ PUUTTUU?

Siinä unohdetaan mainita, että kun yo-kokeiden uudistus 2006 pyrki vähentämään kielten merkitystä ja painotusta suomalaisessa opetusjärjestelmässä – niin siinä myös onnistuttiin.

Noinko asian näet?
Kysehän on edelleen siitä, että pakkoruotsi vie tuon toisen kielen paikan eikä pakkoruotsi houkuta opiskelemaan kieliä.
Suomenkielisten ja uussuomalaisten itsenäinen ja omaan tarpeeseen ja mielenkiintoon perustuva kieltenopetus on tuhottu - tosin samalla vieraiden kielten merkitys on useimpien opiskelijoiden kohdalla vähentynyt ja muuan asiasisällön määrä lisääntynyt, niin meillä kuin muualla. Siksi omaehtoinen ja omaan kiinnostukseen perustuva kieltenopiskelu olisi enemmän kuin välttämätöntä pakkoruotsin sijaan.

Tietysti nyt ollaan vitsien äärellä.
OPH vertailee Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan kieltenopetusta ja unohtaa tyystin mainita ruotsin pakollisen opetuksen Suomessa, se on vain kätketty kieliopintojen prosenttiosuuteen, joka on meillä selvästi eurooppalaista keskiarvoa korkeampi. [Vuonna 2008 Euroopan yläkouluissa opiskeltiin keskimäärin 1,4 kieltä. Suomessa vastaava luku oli 2,2 eli selvästi yli Euroopan keskiarvon.]
OPH kirjaa EK:n tulevaisuusehdotuksia ja muovaa EK:n vapaaehtoisesta ruotsista pakollisen.
Ehkä oma heittosi oli pelkkä vitsi.

[JV Lehtonen]

MIKÄ PUUTTUU?

Siinä unohdetaan mainita, että kun yo-kokeiden uudistus 2006 pyrki vähentämään kielten merkitystä ja painotusta suomalaisessa opetusjärjestelmässä – niin siinä myös onnistuttiin.

Noinko asian näet?
Kysehän on edelleen siitä, että pakkoruotsi vie tuon toisen kielen paikan eikä pakkoruotsi houkuta opiskelemaan kieliä.
Suomenkielisten ja uussuomalaisten itsenäinen ja omaan tarpeeseen ja mielenkiintoon perustuva kieltenopetus on tuhottu - tosin samalla vieraiden kielten merkitys on useimpien opiskelijoiden kohdalla vähentynyt ja muuan asiasisällön määrä lisääntynyt.

Tietysti nyt ollaan vitsien äärellä.
OPH vertailee Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan kieltenopetusta ja unohtaa tyystin mainita ruotsin pakollisen opetuksen.
OPH kirjaa EK:n tulevaisuusehdotuksia ja muovaa vapaaehtoisesta ruotsista pakollisen.
Ehkä oma heittosi oli pelkkä vitsi.

OPH:n on pysyttävä poliittisen ohjauksen linjoilla eli vääristeltävä asioita-
muuten saattaa iskeä irtisanominen "epälojaalin käyttäytymisen takia"

PELOLLA TÄTÄ MAATA HALLITAAN!

Olen itsekin saanut OPH:lta virallisia vastauksia, missä näkyy tuo uskollisuus.. ja PELKO!

Alan todella ymmärtää NRR:n nimimerkinkäyttöä!

Tässä ajankohtainen tapaus: TURPA TUKKOON, alamainen!

"Aku Kopakkala itse pitää irtisanomistaan laittomana. Hän muistuttaa, että irtisanomisperusteeksi kirjatun 7. luvun 2. pykälän mukaan "Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan."

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/03 ... rtisanottu

[Jan-Erik Andelin]

Ehkä oma heittosi oli pelkkä vitsi.

No, osaltaan oli.

Lähtökohtaisestihan, ja yleisellä tasolla, pakollinen ruotsi olisi hyvä poistaa.

OPH voivottelee, ikäänkuin itse syyttömänä tapahtumiin, että kiinnostus vieraiden kielten opiskeluun, on laskenut – kun opetuksessa on nimenomaan pyritty siihen luomalla tilaa luonnontieteille ja matematiikalle. En näin ollen tiedä onko nimenomaan pakollinen ruotsi yksin vaikuttanut tähän. Pakollinen ruotsihan ehti olla käytössä melkein 20 vuotta ennen kuin vieraat kielet lähtivät 1990-luvulla tippumaan rankasti. Mielestäni muuttunut yhteiskunnan ilmapiiri mm. Nokiailmlön ympärillä suosi englantia ja korostetummin niitä aineita, jotka valmensivat tekniikan ja teknologian aloille.

Mutta lähtökohtaisesti ja yleisellä tasolla, pakollinen ruotsi olisi siis hyvä poistaa.

En halua, että ahdistuisit siitä, ettenkö olisi tätä mieltä.

[NRR]

OPH voivottelee, ikäänkuin itse syyttömänä tapahtumiin, että kiinnostus vieraiden kielten opiskeluun, on laskenut – kun opetuksessa on nimenomaan pyritty siihen luomalla tilaa luonnontieteille ja matematiikalle.

OPH on tietysti viaton hallituksen töihin. Hallitus teki PAKKORUOTSIN YO-KIRJOITUKSISTA valinnaisen muiden kirjoitusten kanssa tehdäkseen YO-TUTKINNOSTA vähemmän kielipainotteisen (vain äidinkieli jäi pakolliseksi kokeeksi) - sen sijaan pakkoruotsi jäi ennalleen ja näin ollen myös pakollisten kielilkurssien määrä.

Tulkintasi, että "yo-kokeiden uudistus 2006 pyrki vähentämään kielten merkitystä ja painotusta suomalaisessa opetusjärjestelmässä" ei vastaa tapahtunutta. Kielten painotusta yo-kirjoituksissa ja niihin valmistautumisessa toki pyrittiin vähentämään ja tavoitteena oli tehdä tilaa mm. matemaattisille opinnoille JA ammattikouluväylää pitkin kirjoittaville.

Onko tässä jotain, mikä jäi kaivelemaan Sinua? Tai ahdistamaan

[Jan-Erik Andelin]

Onko sinulta taas nenään vedettävät herneet loppuneet? Nojoo, OPH:n raportista puuttui pakollisen ruotsin maininta. Se oli tietysti oikea vastaus. Pakollinen ruotsi on tyrehdyttänyt manner-Suomessa kaiken. Kangaskäärmettäkään ei näe niin kuin muissa maissa.

[NRR]

Onko sinulta taas nenään vedettävät herneet loppuneet? Nojoo, OPH:n raportista puuttui pakollisen ruotsin maininta. Se oli tietysti oikea vastaus. Pakollinen ruotsi on tyrehdyttänyt manner-Suomessa kaiken. Kangaskäärmettäkään ei näe niin kuin muissa maissa.

Miksi sinusta on vitsi puhua siitä, mitä ongelmia pakkoruotsi on tuonut mukanaan?
Heneitä on, ja mansikoita.

[Jan-Erik Andelin]

Koska ajallisesti pakollisen ruotsin tuominen kouluihin 1970-luvulla ei täsmää sen kanssa milloin vieraiden kielten opiskelu lähti laskuun, joka oli 1990-luvulla. Toki pakollinen ruotsi on voinut pitkävaikutteisesti syödä kielten opiskelun tilaa ja motivaatiota. Minun mielestäni lasku motivaatiossa opiskella vieraita kieliä täytyy kuitenkin etsiä myös muualta, kuten esim. muuttuneista arvoista yhteiskunnassa. Kaupallista ja teknistä osaamista on alettu arvostaa korkeammalle kuin kielitaitoja. Tätä enteili varmaan esimerkiksi aika, jolloin pitkän matematiikan opiskelijoita pidettiin "koulumyönteisempinä" kun taas kielilinjaa pidettiin löysempänä, vähemmän motivoituneiden linjana.

Lähtökohtaisesti, ja yleisellä tasolla, pakollisesta ruotsista olisi ollut hyvä luopua viimeistään 1990-luvulla.

[NRR]

Koska ajallisesti pakollisen ruotsin tuominen kouluihin 1970-luvulla ei täsmää sen kanssa milloin vieraiden kielten opiskelu lähti laskuun, joka oli 1990-luvulla. Toki pakollinen ruotsi on voinut pitkävaikutteisesti syödä kielten opiskelun tilaa ja motivaatiota. Minun mielestäni lasku motivaatiossa opiskella vieraita kieliä täytyy kuitenkin etsiä myös muualta, kuten esim. muuttuneista arvoista yhteiskunnassa. Kaupallista ja teknistä osaamista on alettu arvostaa korkeammalle kuin kielitaitoja. Tätä enteili varmaan esimerkiksi aika, jolloin pitkän matematiikan opiskelijoita pidettiin "koulumyönteisempinä" kun taas kielilinjaa pidettiin löysempänä, vähemmän motivoituneiden linjana.

Lähtökohtaisesti, ja yleisellä tasolla, pakollisesta ruotsista olisi ollut hyvä luopua viimeistään 1990-luvulla.

Tuo kielten opiskelun väheneminen on tapahtunut kaikkialla - samalla moni muu asia on vienut tilaa opinnoissa - ja opiskelijoiden arki on kuormittunut teknologialla.

Puhut nyt tästä väitteestä:

Kun vuonna 1993 yläasteen ruotsin opetusta vähennettiin 9 vuosiviikkotunnista 6 vuosiviikkotuntiin niin A2- ja B2-kielten lukeminen ei lisääntynyt vaan päinvastoin vähentyi.

Aiempia tuntijakoja on hankala verrata enkä löytänyt mistään asiantuntijan laatimaa vertailua. Sen sijaan löytyi tuntimäärien kehitys:

- Toisen kotimaisen kielen tuntimäärä A1 -kielenä vuoden 1969 tuntijaossa oli 19 vuosiviikkotuntia (tunnit peruskoulun aikana, sama myöhemmissä luvuissa). Tuntimäärä oli suunniteltu kuusipäiväiselle kouluviikolle. B1-kieltä opiskeltiin tuolloin joko 6 tai 12 vuosiviikkotuntia.

- Vuoden 1985 tuntijaossa A1-kielen osuus asettui 15 tunniksi ja B1-kielen 9 tunniksi.

- Vuosien 1993 ja 2001 tuntijaoissa tuntimäärät ovat olleet A1-kielen osalta 16 vvt ja B1-kielen 6 vvt.

Siis 1993 kielten tuntimäärä putosi kahdella tunnilla, myös muualta leikattiin, sillä tarkoitus näyttää olleen laajentaa valinnaisuutta. Valinnaistunteja peruskoulussa saattoi olla 20 tuntiin asti (nykyisin 13). Myös kielissä oli siis mahdollista tarjota lisäkursseja - niitä vain ei juurikaan valittu.

Eihän tässä 1992 oppilaan elämää oleellisesti kevennetty, joten en ymmärrä miksi kieliä olisi pitänyt lukea enemmän vain siksi, että ruotsista otettiin pari tuntia pois. Kielten omaksuminen on kokonaisvaltaista, ruotsi oli edelleen pakollinen. Sitä paitsi kolmas kieli on aina kolmas kieli, se on soveltuva myös kieltenopettajien mielestä vain kielellisesti lahjakkaimmille.

Notkahdus alaspäin kieltenopiskelussa johtui kenties siitä, että koulutyö samalla tuli kaikkiaan raskaammaksi (peruskoulun alkuaikojen keveyttä alettiin reivata tietoisesti kohti nykyistä Pisa-huippua) ja todellista valinnanvaraa alkoi löytyä esim. ilmaisutaitoa, musiikkia, tietotekniikkaa.