Kielikylpykoulutusta laajennetaan koko Suomen alueelle

[Jan-Erik Andelin]

Poistettu. Oli aiheen vierestä.

[Hansa]

Grahn-Laasonen on Kokoomuksen Raija Vahasalon, Leena Harkimon ja Outi Mäkelän kaltainen höyrypää, joka kuvittelee lapsellisesti ja typerästi, että suomenkieliset lastentarhanopettajat ja muu henkilöstö yhtäkkiä pystyisivät toimimaan työssään kuin aito ruotsinkielinen!
Ei onnistu.
Eikä syntyperäisiä ruotsinkielisiä mitenkään riitä kielikylvettämään suomenkielisiä lapsia ympäri maata.

Pakko on taas ihmetellä eikö Kokoomuksen varapuheenjohtaja näe, miten tämä maa velkaantuu hirvittävää vauhtia eikä rahaa riitä vanhusten ja sairaiden hoitamiseen ja Suomen tieverkko rapistuu ja nuoriso syrjäytyy. Silti hän ehdottaa, että valtavasti julkista rahaa satsattaisiin siihen että tuhansia ja tuhansia lastentarhanopettajia koulutettaisiin kykeneviksi opettamaan ruotsiksi tai muulla vieraalla kielellä.
Grahn-Laasonen ei tietenkään kysy, mihin ne kainuulaiset tai suonenjokelaiset pikkulapset tarvitsevat ruotsia, kun satojen kilometrien säteellä ei ole ainuttakaan ruotsinkielistä.

Voi hyvä luoja, miten typeriä päättäjiä meillä on Eduskunnassa!

[Jan-Erik Andelin]

Miten ihmeessä olet sitten voinut olla vapaan kielivalinnan kannalla, joka olisi moninverroin laajempi projekti kuin jonkun esikoululuokan muuttaminen kylpykieliseksi kunnassa?

[NRR]

Miten ihmeessä olet sitten voinut olla vapaan kielivalinnan kannalla, joka olisi moninverroin laajempi projekti kuin jonkun esikoululuokan muuttaminen kylpykieliseksi kunnassa?

?

Ainakin minä olen kriittinen
- kieliin perustuvien luokkien perustamisen suhteen, koska silloin helposti kieliopintojen varjolla valitaan vain koulumyönteisten vanhempien oppimisvaikeuksia omaamattomille lapsille oma luokka, mikä vaikeuttaa muiden luokkien rakentamista nostamalla niissä erilaisten vaikeuksien määrää, tämä vaikuttaa myös luokkia opettavien opettajien asenteisiin ja jopa luokilla opiskelevien oppilaiden itseluottamukseen
- ylipäätään kielikylvyistä puhumisen suhteen, koska se kerran ministerijargonin mukaan tulisi tarkoittaa vain suomen, ruotsin ja saamen kylpyjä - ja silloin, mikäli halutaan puhua kylvyistä vapaan kielivalinnan hengessä, tulisi erikseen mainita, että ollaan puhumassa kaikenkielisistä kylvyistä
- kielikylpyjen vaatimusten suhteen, sillä kylpy edellyttäisi kouluilta pitkän kielilinjan luomista leikkikoulusta lukioon, mikä taas edellyttää pitkää ja harkittua rakentamista ja tämä edellyttää myös kielitaitoisten opettajien ja muunkielisen oppimateriaalin saamista muuallekin kuin varhaiskasvatukseen - ei tule tapahtumaan ilman isoa työmäärää ja resursseja - ja tämä kaikki vielä varhaistetun pakkoruotsin rinnalla...

Olen sitä mieltä, että niin kauan kuin pakkoruotsista ei ole luovuttu, on epätoivoista yrittää rakentaa uusia kieltenopetuksen malleja, koska koko kieltenopetus on jämähtänyt pakkoruotsin suojeluun eikä mistään voi puhua rehellisesti, vaan aina täytyy muistaa heittää liturgiaa "rikkaudesta" ja "portista" ja "asenteista" ja ...

Kieliopintoja tulisi olla tarjolla niitä haluaville, niissä menestyville - mutta ei siten, että luokat joudutaan rakentamaan niiden pohjalta, eikä siten, että koulutuksen ja koulun resursseista menee huomattava osa opettajien koulutukseen, suunnitteluun, materiaaleihin.

Koulujen ykköskehityskohde eivät ole nyt vieraat kielet vaan oppimaan/ajattelemaan oppiminen, maailmankuvan ja minäkuvan rakentaminen, persoonallinen kasvu (mikä taas edellyttää useimmilta vahvempaa otetta koulukieleen).

Kieliopintojen kehittäminen on alisteinen tuolla yleistavoitteelle. Vieraiden kielten opetuksessa ei voida jatkaa pakkoruotsilla ja hyötyenglannilla, vaan tarvitaan se vapaa[mpi] kielivalinta, jotta kieltenopetus vastaisi sekä yksilöiden, perheiden että laajempaa kielivarantoa tarvitsevan maan etua.

MUTTA jos hankkeena olisi vapaaehtoinen ruotsi koko maahan JA samalla kaikille kaikkialla tarjottava vapaaehtoinen kielikylpy ruotsiksi ja sen toteuttaminen jo muutaman valitsijan jälkeen, niin minulle se kävisi.

[Hansa]

Jan-Erik kysyy:
"Miten ihmeessä olet sitten voinut olla vapaan kielivalinnan kannalla, joka olisi moninverroin laajempi projekti kuin jonkun esikoululuokan muuttaminen kylpykieliseksi kunnassa?"

Jos Grahn Laasosen ehdotuksen mukaisesti ruotsi-kielikylpyjä levitetään ympäri maata, se maksaa paljon, siihen todella tarvitaan satojen, jopa tuhansien lastentarhanopettajien ja muun henkilökunnan koulutusta. Vai meinaatko että suomenkieliset opet tönkköruotsilla alkaisivat järjestämään kielikylpyjä jossain Pielisjärvellä?

Jan-Erik, miksi mielestäsi Ruotsin kaltainen kieltenopetusmalli (maan pääkieli, englanti, valinnainen vieras kieli) tulisi meille kalliimmaksi kuin meidän nykyinen kielenopetus, jossa kaikki kategorisesti joutuvat opiskelemaan pakollista ruotsia ja vierasta kieltä plus haluttaessa valinnaisia kieliä?

RUOTSISSA VAPAA KIELIVALINTA TOIMII, sieltä voisi käydä ottamassa mallia. Siellä tietääkseni opiskellaan vapaaehtoisesti enemmän isoja maailmankieliä kuin Suomessa.

Pyydän Jan-Erik, että et taas takerru Suomen ruotsinkielisten opiskeluun, koska se on vain hyvin pieni sivujuonne kuviossa.

[Jan-Erik Andelin]

Saamelaisille kielipesätoimintaa ja toimintakeskus pääkaupunkiseudulle:

http://yle.fi/uutiset/paakaupunkiseudun ... en/7341130

[NRR]

Näin lehdessä:

Hallitus on laajentamassa kielikylpykoulutusta koko maan alueella, kertoo Aamulehti.

Lehden mukaan asia on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.

Kielikylpyopetuksen tavoitteena on saavuttaa toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyjä on tarjolla lähinnä vain rannikolla, ja suurin osa niistä on ruotsinkielistä opetusta suomenkielisille.

Puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoo lehdelle, että alustavasti on puhuttu 5-10 miljoonan euron tuesta kunnille. Lopullisista summista päätetään elokuun budjettineuvotteluissa.

- Ehkä valtio voisi maksaa tavallisen ja kielikylpykoulun välisen erotuksen. Sitä kautta useammilla kunnilla olisi varaa ylläpitää vähän kalliimpia kielikylpykouluja, Haglund sanoo Aamulehdelle.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014070 ... 1_uu.shtml

Koska varoja tullaan tarvitsemaan jatkuvasti, kyseessä täytyy olla pysyvä rahoitus, siis jatkossa tätä tarvitaan joka vuosi.

Samaan aikaan suomenkielisten koulujen erityisopetusta leikataan, joissakin kunnissa suunnitellaan, ettei opettajan alle kolmen päivän sairastumisiin palkata sijaisia jne.

Tämä panostus (ilmeisesti enimmäkseen ruotsinkielisiin kielikylpyihin suomenkielisille lapsille, mikä vielä vaikeuttaa suomenkielisten koulujen toimintaa seulomalla haastavat oppilaat tavallisille luokille, jolloin niiden tarve lisäresursseihin erityisopetuksessa kasvaa) on taas pakkoruotsiverkoston voimannäyte. Valitettavasti.

Sitten voi vielä kysyä, mitä koko pakkoruotsisirkus maksaa, jos tällainen lisäsatsaus kovin aikoina on pikkujuttu.

Ja vielä, ilmeisesti ruotsinkielisessä koulutuksessa ei ole resurssipulmia, koska ruotsinkieliset itse pitävät hyvänä edunvalvontana omiltaan suomenkielisten ruotsinopintojen vahvistamisen - vai sijoitetaanko nyt kyseessä olevat miljoonat kokonaan ruotsinkielisille tarjottaviin suomenkylpyihin (jolloin ymmärtäisin ruotsinkielisten tyytyväisyyden).

[Jan-Erik Andelin]

Aamulehden jutussa (AL 8.7) Carl Haglund sanoo, että "tämä kohdennetaan niille, jotka oikeasti haluavat opiskella kieliä. Lähtökohta on paljon hedelmällisempi kuin ikuinen pakkoruotsikeskustelu".

Koko Suomen alue ei välttämättä tarkoita sitä, että mahdollisuus tulisi vähitellen tarjolle jokaiseen kuntaan, vaikka kuntien määrä on hyvää vauhtia hupenemassa. "Koko Suomi on vähän epämääräinen käsite. Uskomme rkp:ssä vahvasti, että kieliin pitää panostaa. Ei vain suomeen ja ruotsiin vaan myös muihin kieliin."

Muunkieliset koulut ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin – saamea lukuun ottamatta. Valtioneuvosto hyväksyi viime viikolla toimenpideohjelman saamen kielen elvyttämiseksi. Sen tavoitteena on kehittää saamen opetusta koko maassa.

Kaksikielisyyteen omiakin lapsiaan kasvattava Carl Haglund muistuttaa, että kielikylpykoulutuksesta on paljon enemmän kysyntää kuin tarjontaa. "Pieniin lapsiin kielitaito tarttuu itsestään. Omat 2- ja 4-vuotiaani puhuvat sujuvasti suomea ja ruotsia jo nyt. Kielten osaaminen on suuri valttikortti tulevaisuudessa ja tärkeää myös Suomen kilpailukyvyn kannalta."

Haglund tähdentää, että kielikylpyjärjestelmä toimii molempiin suuntiin: ruotsinkielisillä paikkakunnilla lapset oppivat suomea.

[TK]

Saamen kieli otetaan mukaan puheisiin kaunistukseksi. Saamella ei tässä yhteydessä ole todellista merkitystä, koska saame ei ole pakollinen kieli suomenkielisissä kouluissa!

Rkp:lle ja Haglundille kaksikielisyys tarkoittaa pelkästään ja ainoastaan suomi + ruotsi yhdistelmää. Kunnille ei anneta rahaa tarjota muulla yhdistelmällä kaksikielistä kielikylpytoimintaa. Pakkoruotsittaja Stubbin hallitus etenee kielipolitiikassaan selvästi pakkoruotsituksen hengessä keinotekoisen kaksikielisyyden tekohengitystä ylläpitävin toimin.

Ei hyvä. Ei hyväksyttävää.

[NRR]

--- Carl Haglund sanoo --- "tämä kohdennetaan niille, jotka oikeasti haluavat opiskella kieliä. Lähtökohta on paljon hedelmällisempi kuin ikuinen pakkoruotsikeskustelu --- Uskomme rkp:ssä vahvasti, että kieliin pitää panostaa. Ei vain suomeen ja ruotsiin vaan myös muihin kieliin. --- tavoitteena on kehittää saamen opetusta koko maassa. --- Omat 2- ja 4-vuotiaani puhuvat sujuvasti suomea ja ruotsia jo nyt. Kielten osaaminen on suuri valttikortti tulevaisuudessa ja tärkeää myös Suomen kilpailukyvyn kannalta."

Tämä JEA, on RKP:n pahantahtoista liturgiaa: hämäräkieltä, hämärämieltä.

Siinä ohitetaan suomenkielisten ja uussuomalaisten todelliset tarpeet lukea kieliä ja jankutetaan, että "kieliin tulee panostaa" vaikka kyse on nimenomaan panostuksesta pakkoruotsiin - ei siis edes ruotsiin vaan pakkoruotsiin. Ei sanota suoraan, että muita kieliä voi painottaa vasta kun pakkoruotsi on taatusti luettu.

Jotenkin onnistutaan nostamaan saamekin peittämään hankkeen ruotsipainotusta vaikka saamen opetus on ihan oma juttunsa. Lopuksi puhutaan omista kaksikielisen kodin lapsista ikään kuin esimerkkeinä muille.

Eikä toimittaja saa kysytyksi, eikö tulevaisuus olisi monikielisempi jos kielet saisi ihan itse valita ja eikö tässä todellisuudessa lisätä pääosin pakkoruotsitusta muun kielitaidon kustannuksella.

Hyvä Luoja, anna kärsivällisyyttä ja anna sitä heti!

[Hansa]

Suomen valtionvelka on jo yli 100 miljardia ja kasvaa koko ajan lisää. Kunnat ovat suurissa talousvaikeuksissa, kun väestö vanhenee ja hoidon tarve kasvaa. Vienti ei vedä, yritykset lomauttavat väkeä, nuorisotyöttömyys kasvaa, syrjäytyminen uhkaa liian monia, tieverkko rapistuu, asuntopula riivaa kasvukeskuksia. Maahanmuutto lisääntyy taatusti, kun esim Espanjan ja Kreikan nuorisotyöttömyys on jotain 50% luokkaa ja sieltä on pakko ottaa vastaan maahanmuuttajia enemmän tänne pohjoiseen.

Ja Kokoomus ja RKP haluavat vain panostaa rahaa ruotsi-kielikylpyjen lisäämiselle!
Se on vastuutonta, järjetöntä, täyttä hulluutta, minua suututtaa niin että meinaan haljeta!

Tästä älyttömyydestä oppositiopuolueiden pitää rummuttaa ja kovaa! Eduskuntavaalit on viimeistään ensi keväänä!

[Tapsa]

Kenellä on yhteys johonkin opposiopuolueen kansanedustajaan ja/tai tulevien eduskuntavaalien mahdolliseen ehdokkaaseen?
Kuka saa tällaisen henkilön tulemaan kielivapausihmisten joukkoon oppimaan ja sitoutumaan niin, että toimii kielivapauden hyväksi?
Mitä tiedätte nykyisistä kansanedustajista ja ehdokkaaksi pyrkivistä? Mitä he tietävät? Missä heitä voi tavata? (Pelkkä nyökyttelevä pikkuviesti ei merkitse yhtään mitään vaan kunnolliset keskustelut ja henkilökohtaiset katse-ja käsikontaktit pitää saada).

Tällä seudulla paljon ääniä sai eräs, joka oli muun ohella pakkoruotsin "vastustaja", ja joka eduskunnassa sitten käyttäytyikin tolvanamaisesti ja erotettiin ryhmästä.
Hän ei myöskään kommunikoinut tästä kieliasiasta edustajaksi päästyään, kun yritin avittaa. Jokainen pyrkijä pitää tavallaan läpivalaista, sillä kaikki yleensä kauppaavat itseään hyvänä ehdokkaana asiassa jos toisessakin.

[Jan-Erik Andelin]

Minusta tuntuu, että sinä päivänä kun Carl Haglund ilmoittaa, että RKP luopuu vaatimuksestaan pakollisesta ruotsista, niin täällä maristaan edelleen, että "mihin surut nyt taas pyrkivät?".

[NRR]

Minusta tuntuu, että sinä päivänä kun Carl Haglund ilmoittaa, että RKP luopuu vaatimuksestaan pakollisesta ruotsista, niin täällä maristaan edelleen, että "mihin surut nyt taas pyrkivät?".

Ajattelepa vähän, miltä RKP:n toiminta näyttää meille, joiden lapset ovat pakkoruotsin armoilla peruskoulusta yliopistoon eivätkä voi valmistua yhteenkään ammattiin kotimaassaan ilman mittavia ruotsinopintoja - olivat kotikielet mitä tahansa tai kielten oppimisessa suuriakin ongelmia.

Jos historia olisikin mennyt toisin, ruotsin kieli olisi kadonnut jo 1800-luvulla laajan muuttoaallon ja kielenvaihdon mukana ja sen sijaan Suomeen syntynyt vaikutusvaltainen venäjänkielinen eliitti, jonka myötä maan oppikouluihin olisi jäänyt pakkovenäjä. Toista maailmansotaa ei olisikaan tullut, sen sijaan Saksan uhkaan vedoten venäjänkieliset olisivat saaneet läpi "venäjän kieltä ei saa heikentää" -hankkeen, jonka vuoksi peruskoulusta yliopistoon olisikin pakkovenäjäputki, jonka rinnalla olisi vapaaehtoinen mutta useimmiten äärimmäisen tarpeellisena valittu englanti.

Tässä skenaariossa kielivapaus olisi siis halua nostaa pakkovenäjän sijaan valittaviksi sellaisia kieliä kuin ruotsi tai saksa.

Mutta pieni Venäläinen kansanpuolue olisi hyvin resurssoitu ja hyvin verkostoitunut sekä taitava lobbaamaan venäjän kielen asemaa. Se olisi ottanut markkinalauseekseen "enemmän kieliä" ja tämän sloganin varjolla esimerkiksi käsite "kielikylpy" olisi määritelty vain suomen, venäjän tai saamenkieliseksi ja käytännössä se olikin muodostunut nimenomaan venäjänkieliseksi.

Olisiko aivan ok, että Venäläisen kansanpuoleen johtaja nostaisi omat lapsensa esimerkiksi muiden kieliopinnolle? Olisiko ok, ettei suurin osa ihmisistä, toimittajistakaan ymmärtäisi, että kielikylpyjen lisääminen on nimenomaan venäjänkylpyjen lisäämistä? Olisiko saamikylvyn nostaminen pakkovenäjän peitoksi yhtä helppoa?

Eikö silloin kriittinen kansalainen olisi oikeutettu vaatimaan, että käsitettä kielikylpy avattaisiin siitä kertovien juttujen yhteydessä ja samalla kerrottaisiin, kuinka monta venäjän-, suomen- ja saamenkielistä kylpyluokkaa on jo olemassa ja onko syytä olettaa, että uudet kylvyt jakautuisivat samalla periaatteella?

Eikö olisi oikeutettua kysyä, mitä ihmettä tarkoittaa "enemmän kieliä", jos pakkovenäjän poistosta ei voi edes keskustella (ja venäjä sentään olisi todella laajan kulttuuri- ja talousalueen kieli) - sehän tarkoittaa englannin ja venäjän rinnalle kolmatta vierasta kieltä lähes kaikille!

Eikö olisi oikeutettua ihmetellä tapaa, jolla kielikoulutuksen todellisuutta vääristellään?

[Jan-Erik Andelin]

Lähtökohtaisesti ja yleisellä tasolla pakollinen ruotsi olisi hyvä poistaa.