Virkamiesruotsi on ammattiruotsi

[NRR]

Täällä on vuosia etsitty pakkoruotsin pitkittämisen perusteita - niitä on ja ei ole, niitä luetellaan (historia, kulttuuri, Norden, palvelu, oikeus, suomalaisuus, nyt markkinat), mutta jos yhtä lähdetään tutkailemaan tarkemmin, se ei pakon pitkittäjien mielestä sitten olekaan niin tärkeää, vaan tärkeää on jokin muu... JVL muistaakseni kuvasi tilanteen näin: "ensin tuli poliittinen pakkoruotsi, sitten vasta on ryhdytty keksimään sille perusteita". En voi olla päätymättä muuhun johtopäätökseen haettuani oikein todella näitä pakon perusteita viimeisen viiden vuoden ajan. Kuvittelin nimittäin, että jos saan käsiini ne "todelliset syyt", voidaan käydä "oikea keskustelu" ja päästään "aitoon vuoropuheluun" ja löydetään "kestävä ratkaisu". Nyt alan ymmärtää, ettei ole syitä, ei keskustelua, ei vuoropuhelua eikä ratkaisuja - on vain pakon pitkittäminen loputtomalla teettelyllä.

[NRR]

NRR: Tämä on nyt sitten varmaan mielestäsi jälleen kerran sellainen "keskustelu, jossa osoitettiin yhtä pakon perustetta vääräksi". Olitko alunperinkaan kiinnostunut siitä mikä mielestäni oli otsikon teema, eli mikä on pakollisen virkaruotsin tai pakollisen ammattiruotsin ero? Miksi käyttäisin silloin aikaani juuri sinuun?

Tämä oli keskustelu virkapakkoruotsista, jonka sinä (ja kenties joku muukin) haluat nimetä uudelleen ammattiruotsiksi, koska se moneen kertaan toisteltu "oikeus päästä virkamiesuralle" ei enää kelpaa kenellekään perusteeksi.

"Markkinasääteinen ruotsi" on hengästyttävä sanavalinta, kun nimenomaan suomenkielisten ja uussuomalaisten markkinoilla ruotsi on yksi kieli muiden joukossa - ja nyt kirjoitit, että 80% akateemisista lukisi virkapakkoruotsin poistamisen jälkeen vielä pakollista "ammattiruotsia", koska "valtiovalta tietää".

Olet hengästyttävä keskustelukumppani siksi, että sinun kauttasi näen asioita, joita olen voinut vain aavistella: miten valtavan sokaiseva unelma ruotsin tarpeellisuus on sen puolustajille ja miten sen suojaksi tuotetaan aina uutta ja uutta sanahelinää. Tietysti olen kiinnostunut tavastasi käsitellä näitä teemoja - mutta koska sinä et ole kiinnostunut tietämään, mikä on suomenkielisten ja uussuomalaisten todellisuus, kudot tässä sellaista kuviota, joka vain hengästyttää.

[Jan-Erik Andelin]

No, pääasia tässä keskustelussa, että Hansa suostui käyttämään ehdottamaani uutta termiä osoittaen, että hän ymmärsi mitä ajoin takaa. Hän jopa teki muunnoksen "ammattisuomi", josta kiitokset. Hän jopa maalaili tilannetta jolloin ei ole vaadittu ammattisuomea.

Eli puolalainen putkimies tai ruotsalainen lääkäri voi tulla Suomeen (yleensä silloin kuitenkin yksityiselle puolelle) osaamatta ammattisuomea. Toisaalta espanjalaisilta sairaanhoitajilta vaaditaan edelleen ainakin muodollisesti virkasuomea koska he yleensä tulevat julkisiin virkoihin.

Puolalainen putkimies kuitenkin toimii Suomessa markkinasääteisen suomen ehdoilla, eli hän todennäköisesti tienaa paremmin, jos hän käy ihmisten kylppäreissä ja kellareissa osaten vähän suomea.

[NRR]

No, pääasia tässä keskustelussa, että Hansa suostui käyttämään ehdottamaani uutta termiä osoittaen, että hän ymmärsi mitä ajoin takaa.

Ehkäpä te kaksi nyt ryhdytte pohtimaan, miten pakkovirkaruotsia pitelevä asetus muutetaan muotoon " "opiskelijan tulee ammattikorkea/koulututkintoon sisältyvissä ... osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen tai ruotsin kielen taito, joka markkinasääteisestä kielitaidosta annetun lain (xxx) mukaan vaaditaan ...".

Miten olitte ajatelleet kartoittaa markkinasääteisen ruotsin tarvetta ja tavoitetta eri aloilla vai luotatteko siihen, että "valtiovalta tietää"?

Puolalainen putkimies kuitenkin toimii Suomessa markkinasääteisen suomen ehdoilla, eli hän todennäköisesti tienaa paremmin, jos hän käy ihmisten kylppäreissä ja kellareissa osaten vähän suomea.

Onko tämä nyt peruste pakkosuomelle Puolassa?

Vai olisiko niin, että tarvittavantasoinen kielitaito hankitaan tarvittaessa ja työn ohessa...

[rationalisti]

Ilmeisesti ei-kaksikielinen Suomi ei taas vuorostaan ymmärrä, että ruotsia puhuvat, suomenruotsalaiset ja turistit, myös kantavat rahansa kahviloihin, ravintoloihin, marketteihin, bensa-asemille, LVI-liikkeille ja ruotsinlaivoille, joissa puhutaan ruotsia. Näin minä teen - en suosiakseni omaa heimoani, vaan ihan itsekkäästi sen takia että minusta on hiemän viihtyisämpää asioida omalla äidinkielelläni. (Tietysti on surkeita liikkeitä myös, joihin en mene).

Turisteista ylivoimainen enemmistö on venäläisiä, kaukana takana jaetulla toisella tilalla tulevat ruotsalaiset, saksalaiset ja englantilaiset. Näistä neljästä kielestä ainoastaan yksi on Suomessa pakollinen. Tuo vetoomus ruotsin osaamisen tarpeelle on varsin ontuva, erityisesti kun otetaan huomioon ruotsalaisten erinomainen englannin kielen taito, joka saksalaisilta ja venäläisiltä uupuu.

[NRR]

Tästä teemasta on keskusteltu paljon - tässä muutama linkki viimeisen vuoden ajalta. Tuoreimpana Eija-Riitta Korholan pakkoruotsin perusteita kaipaavan blogikirjoituksen herättämä ketju - jos tuon tason poliitikko ei tiedä, että riittää, kun sanotaan "valtiovalta tietää", niin voiko moittia, jos me taviksetkaan emme tuollaista argumentaatiota ymmärrä:

"Eija-Riitta Korhola: perustelut pakolle pöytään tai ... "
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1853

"Pakon perusteita ujostellaan kertoa"
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1724

"Ovatko pakon perusteet parantuneet neljässä vuodessa?"
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1600

"Pakon puoltajat, yrittäkää jo keksiä relevantteja perusteita"
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1583

"Jokainen saa kehittää pakon perusteensa itse?"
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1470


Otsikolla "Lisää virkakieliä?"
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1918
pohdittiin JEA:n näkemystä virkakielistä Suomessa.

Jan-Erik Andelin kirjoitti:"Kun nyt NRR ja jotkut muut ajavat tätä pakkoruotsi-asiaa myös mamu- ja monikielisyysasiana, niin ehdottaisin pikemminkin, että ryhdyttäisiin katsomaan meidän systeemiin useampia valinnaisia virkamieskieliä sensijaan, että yksipuolisesti ajetaan virkamiesruotsin poistamista." --- "Olettaako joku, ettei EU-kehitys toisi uusia kielivaatimuksia esim. julkisia virkoja jos nykysysteemistä luovutaan ja ruotsi korvautuu enemmän syvennetyllä englannilla, saksalla ja ranskalla?"

Ennen tätä "markkinasääteistä ammattiruotsia" JEA siis leikitteli ajatuksella, että meille on tulossa leegio EU:n pakollisia virkakieliä, mikä luovumme pakkoruotsista.

Minusta tuntuu, että sinä JEA yrität kehitellä nyt niitä pakon perusteita ja testautat täällä aina uusia argumentteja, joita olet yksin tai kavereiden kanssa pohtinut. Eikö sinua ihmetytä, ettei näitä pakon pitkittämisen perusteita näytä olevan vaan joudut itse niitä kehittelemään?

Totuus on, ettei muissa maissa ole pakollisia vähemmistö- tai naapurikieliä peruskoulusta yliopistoon, erityisesti virkapakkokieliä kaikille akateemisille ei ole eikä kaikille pakollisia "ammattikieliopintoja". Kielitaitoa ei hoideta tuolla tavalla.

[Jaska]

Nyt täytyy tunnustaa, etten ymmärtänyt Andelinin pointtia. Minustakin se näyttää vain sanojen propagandistiselta vääntelyltä. Tarkoitatko, että virkaruotsista kuuluu puhua vain kielilaissa mainittujen viranomaisammattien kohdalla ja että kaikkien muiden ammattien kohdalla kuuluu puhua ammattiruotsista?

Jos näin on, niin se ei kuitenkaan muuta sitä, että virkamiesruotsi/viranomaisruotsi nimityksellään kertoo kielitaitovaatimusten perusteen: se on kielilaissa mainittu velvollisuus viranomaisten tuottaa ruotsinkielisiäkin palveluja.

P.S. Milloinkaan aiemmin elämässäni en koe tarvinneeni ruotsin kieltä, mutta nyt tarvitsen, jotta pystyn seuraamaan ruotsinkielisen tahon keskustelua aiheesta. Siksi olen parantanut kielitaitoani ja luen nykyään ruotsiksi myös kirjallisuutta - sellaista tieto- ja kaunokirjallisuutta, jota ei ole suomennettu (esim. Pohjoismaiden historiaan liittyviä ja Ellis Petersin Cadfael-munkkidekkareita, joita suomennettiin aikoinaan vain viisi mutta muita osia on kirjastossa ruotsiksi).

Tästähän voisi vainoharhaisempi päätellä, että kielivapaustaistelun lietsominen on RKP:n juoni tehdä suomalaisista oikeasti kaksikielitaitoinen kansa: mitä jyrkemmät epäkohdat, mitä enemmän epätasa-arvoa, mitä heikommat perustelut nykytilanteelle, niin sitä useampi suomalainen alkaa äkämystyneenä seurata "vastustajan" ruotsinkielistä keskustelua eli löytää motivaation opetella ruotsia.

[JV Lehtonen]

Nyt täytyy tunnustaa, etten ymmärtänyt Andelinin pointtia. Minustakin se näyttää vain sanojen propagandistiselta vääntelyltä.

Tästähän voisi vainoharhaisempi päätellä, että kielivapaustaistelun lietsominen on RKP:n juoni tehdä suomalaisista oikeasti kaksikielitaitoinen kansa: mitä jyrkemmät epäkohdat, mitä enemmän epätasa-arvoa, mitä heikommat perustelut nykytilanteelle, niin sitä useampi suomalainen alkaa äkämystyneenä seurata "vastustajan" ruotsinkielistä keskustelua eli löytää motivaation opetella ruotsia.

USAssa opiskellaan kiinaa, venäjää ja arabiaa juuri sen takia, että voidaan vakoilla vastustajan suunnitelmia!
JEA osaa kyllä sanojen propagandistisen vääntelyn, mutta ei se mitään.
Kyllä se keskustelu vääntelemälläkin etenee.

"Ammattiruotsi" on aivan outo käsite! Mutta "ammatillinen kieliosaaminen" olisi kyllä selvittämisen arvoinen:
Mitä kieliä missäkin ammatissa luontaisesti tarvitaan ?

Keinotekoinen kaksikielisyys luo 90 % ruotsin kielen "tarpeesta", joten todellinen tarve on noin 10 % nykyisestä.

Aikuiskoulutuksessa kyllä oppii ruotsia, jos sitä ammatissa tarvitsee.
Opetetaanhan venäjääkin nykyään työajalla- aikuisille!
(Poliisi ja raja)

http://marjattavehkaoja.puheenvuoro.uus ... putuksesta

[NRR]

Nyt täytyy tunnustaa, etten ymmärtänyt Andelinin pointtia. Minustakin se näyttää vain sanojen propagandistiselta vääntelyltä.

Sanoilla leikittely on tunnusomaista koko pakkoruotsipolitikoinnille:
- pakko on "oikeus"
- nuoria ei voida vapauttaa "tiedosta"
- [pakko]ruotsia on "vain muutama tunti"
- pakon kritiikkki = ruotsinvastaisuutta
...

Tuore Sasin kommentti oli tyypillinen viholliskuvia hellivä sanaleikki, jossa kutsutaan kaikkia hyviksiä kaikkia pahiksia vastaan: "Kaikkien muiden puolueiden tulisi osoittaa yhteisrintamaa ilmaistakseen, ettei perussuomalaiset ole yhteistyökykyinen, jos he eivät kunnioita Suomen kaksikielisyyttä [=pakkoruotsia]".

Ja nytkö aletaan puhua "markkinasääteisestä" "ammattiruotsista"...

[Jan-Erik Andelin]

Tarkoitatko, että virkaruotsista kuuluu puhua vain kielilaissa mainittujen viranomaisammattien kohdalla ja että kaikkien muiden ammattien kohdalla kuuluu puhua ammattiruotsista?

Jos näin on, niin se ei kuitenkaan muuta sitä, että virkamiesruotsi/viranomaisruotsi nimityksellään kertoo kielitaitovaatimusten perusteen: se on kielilaissa mainittu velvollisuus viranomaisten tuottaa ruotsinkielisiäkin palveluja.

No juuri näin. Kiitos Jaska! Miksi näiden viranomaisammattien kielitaitovaatimuksia on kytketty määräämään mitä yksityiselle sektorille työllistyvien tulisi opiskella? Olkoon se ammattiruotsin tarve sitten virkamiesruotsin tarvetta pienempi tai suurempi. Jos tuo pakkovirkaruotsiasia ratkeaa kutsumalla taideartesaania, hovimestaria tai lentoperämiestä virkamieheksi niin olkoon menneeksi. Varsinaista kielivapautta kaikki.

Keinotekoinen kaksikielisyys luo 90 % ruotsinkielen "tarpeesta"

Voitko määritellä mikä on "keinotekoista kaksikielisyyttä"? Voiko myös yksilö harrastaa sitä?

[TK]

Pakkoruotsi on pakkoruotsia antoi sille millaisia saivartelevia nimiä tahansa.

Pakkoruotsi on pakkoruotsia, vaikka voissa paistais. Ja vaikka rapujen kanssa tarjoilis, niin pakkoruotsi pysyy pakkoruotsina.

[NRR]

Tässä siis tekstisi JEA koottuna:

Toki voit myös puhua myös "pakkoammattiruotsista" jos haluat. Tätä opiskelevista kuitenkin vain noin 20 % päätyvät julkisiin virkoihin eli "virkamiehiksi". Tähän joukkoon kuuluvat esim. sairaanhoitajat, opettajat tai hallintotieteiden maisterit. Ruotsin taitojen tarpeesta heidän aloillaan säädetään lailla. Muun 80 %:in osalta kysynnän ja tarpeen määrää markkinat, koska he sijoittuvat yksityiselle sektorille.

Joskus väitetään, että maan kaksikielisyysjärjestelmä luo "pakkovirka/ammattiruotsin" kysynnän keinotekoisesti. Näin yksinkertaista se ei siis mielestäni ole.

---

Poistattakaa toki ns. pakkovirkaruotsi virkavaatimuksineen, mutta silloinhan 80 % toisen, kolmannen asteen ja yliopiston opiskelijathan edelleen opiskelevat pakollisia ruotsin kursseja - joista osan kuuluukin olla pakollisia, jos tilanne työelämässä niin vaatii.

--- pakollinen virkaruotsi on teknisesti lakisääteinen ja liittyy ensisijaisesti julkisen kaksikielisyysjärjestelmämme ylläpitoon.

Pakollinen ammattiruotsi (joka on oppimäärältään sama kuin pakollinen virkaruotsi) on laadultaan markkinasääteistä ja liittyy markkinoiden toimivuuteen.

---

No, tässä istun Turun saaristossa katselemassa Ruotsiin ja Ahvenanmaalle meneviä lauttoja. Juuri meni neljäs peräkkäin. Jos yhdellä näistä ei palveltaisi ja opastettaisi matkustajia, rekkakuskeja, tulliviranomaisia ja huolintafirmoja myös ruotsiksi niin se saisi kilpailla kovasti joko hinnalla, vauhdilla tai ruoan laadulla. Näin toimii ilmiö nimeltään markkinat.

Laivoilla toimiva miehistö koulutetaan maissa, ammatti-, ammattikorkea- tai vaikkapa kauppakorkeakouluissa. Valtiovalta arvioi kannattaako pitää ruotsi pakollisena Varsinais-Suomen ammattikoulutuksessa vai olisiko parempi jättää virolaisen Tallink Siljan tai ahvenanmaalaisen Viking Linen palkkaamaan ruotsintaitoisen väkensä muualta.

---
Ajattelinkin, että Ruotsinlaiva-esimerkki olisi mahdollisen konkreettinen esimerkki. Se on kaupallinen (siis ei julkisen sektorin) toiminto, jossa yhdistyvät

- suomenruotsalaisten (niin kuin suomalaisten) kulutustottumukset
- Suomen ja Pohjoismaiden välinen matkailu
- Suomen ja Ruotsin välinen kauppa ja yritystoiminta
- ahvenanmaalaisten arkinen yhteydenpito emämaahan

Täällä tarvitaan ruotsia. Samoin tarvitaan kaupallisesti ruotsia yhteiskunnan muissa kaupallisissa toiminnoissa, joissa joku em. ranskalaisista viivoista toteutuu. Eli ruotsilla on arvo "markkinoilla". Yritykset maksavat siitä, koska heidän asiakkaansa maksavat, ja ruotsia osaava voi tätä taitoansa myydä.

En ole väittänyt, että 80 % Suomessa vallitse tällainen tilanne. Eipä tietenkään. Väitin, että 80 % heistä, jotka sinun mielestäsi opiskelevat "virkamiesruotsia" työskentelevät aloilla, joilla ei ole heidän lakisääteinen velvollisuutensa osata ruotsia. Mutta silti tarve työmarkkinoilla voi vaatia sitä joskus. Joskus paikallinen tai alakohtainen ruotsin tarve voi olla niin suuri, että valtiovalta puoltaa, että alan tutkinnon on sisällettävä pakollinen ruotsi. Toisilla aloilla se on tietysti, niin kuin monesti on sanottu, turhaa.

Ilmeisesti ei-kaksikielinen Suomi ei taas vuorostaan ymmärrä, että ruotsia puhuvat, suomenruotsalaiset ja turistit, myös kantavat rahansa kahviloihin, ravintoloihin, marketteihin, bensa-asemille, LVI-liikkeille ja ruotsinlaivoille, joissa puhutaan ruotsia. Näin minä teen - en suosiakseni omaa heimoani, vaan ihan itsekkäästi sen takia että minusta on hieman viihtyisämpää asioida omalla äidinkielelläni. (Tietysti on surkeita liikkeitä myös, joihin en mene).

Ymmärrän tekstisi siten, että pakon pitkittäjien mielessä elää usko siihen, että ruotsin merkitys yhteiskunnassa on niin laaja, että vaikkei yhdeltäkään virkamieheltä vaadittaisi pakkovirkaruotsiaan olisi sittenkin välttämätöntä vaatia (valtiovalta tietää ja vaatii) suurelta osalta (prosenteissa?) akateemisia pakkoammattiruotsia, koska niin moni yritys tarvitsee ruotsia - tosin luettelit vain sellaisia ammatteja kuin laivatyöntekijä, rekkakuski, kahvilatyöntekijä, marketinmyyjä, tarjoilija,... eli ei-akateemisia ammatteja. Tuolla tasollahan kyse on ilmiselvästi koulupakkoruotsin ja amispakkoruotsin puolustelusta.

Vastasin tähän jo aivan alussa ja toistan vielä:

--- olet nyt mittaillut markkinoita pahanilkisellä taikavarvulla ---

Maalasit kuvan, jossa pakkoruotsinsa lukeneet pääsisivät töihin käyttämään ruotsiaan. Hyötyruotsi rikastaisi elämää ja lompakkoa eikä suinkaan häviäisi käyttämättömänä. Mikä on totuus? Vain neljä prosenttia suomenkielisistä osaa mielestään ruotsia - jollei osaa hyvin, ei tarvitse ruotsia oleellisesti ammatissaankaan. Viime syksynä kartoitettiin viisi vuotta valmistumisen jälkeen työelämässä olleiden ekonomien näkemyksiä: jopa heistä ruotsia oli yliopisto-opinnoissa liikaa suhteessa työelämässä kohdattuihin vaatimuksiin. Edelleenkin vähintäänkin kaksikolmasosaa ihmisistä on vapaan kielivalinnan kannalla.

Heitä nyt roskiin se taikavarpu, se ei toimi eikä tiedä, se kertoo sen, mitä haluat kuulla. Kysy niiltä, jotka toimivat ja tietävät: suomenkielisiltä ja uussuomalaisilta ihmisiltä, jotka ovat pakkoruotsinsa lukeneet ja tietävät täsmälleen sen tarpeettomuuden eivätkä halua samaa lapsilleen!

Koko tämä pitkä keskustelu olisi ohitettu, jos olisit vain kirjoittanut, että sinusta joillakin aloilla valtiovallan tulee pitää ammattikorkeissa ja yliopistoissa pakollinen ruotsi (joka ilmeisesti aloitettava alusta koulutuksen mukana, koska peruskoulun, ammattikoulun ja lukion pakollista ruotsiahan sinä et kannatta, vai kuinka).

Jos haluat vielä viedä keskustelua eteenpäin, voit antaa esimerkkejä aloista, joilla sinun mielestäsi valtiovallan pitäisi ymmärtää jatkaa pakollista virka- anteeksi "ammattiruotsia" kaikille alan opiskelijoille.

[NRR]

Tässä siis tekstisi JEA koottuna - mutta alleviivaukset minun:

--- Joskus väitetään, että maan kaksikielisyysjärjestelmä luo "pakkovirka/ammattiruotsin" kysynnän keinotekoisesti. Näin yksinkertaista se ei siis mielestäni ole.

---

--- pakollinen virkaruotsi on teknisesti lakisääteinen ja liittyy ensisijaisesti julkisen kaksikielisyysjärjestelmämme ylläpitoon.

Pakollinen ammattiruotsi (joka on oppimäärältään sama kuin pakollinen virkaruotsi) on laadultaan markkinasääteistä ja liittyy markkinoiden toimivuuteen.

---

No, tässä istun Turun saaristossa katselemassa Ruotsiin ja Ahvenanmaalle meneviä lauttoja. Juuri meni neljäs peräkkäin. Jos yhdellä näistä ei palveltaisi ja opastettaisi matkustajia, rekkakuskeja, tulliviranomaisia ja huolintafirmoja myös ruotsiksi niin se saisi kilpailla kovasti joko hinnalla, vauhdilla tai ruoan laadulla. Näin toimii ilmiö nimeltään markkinat.

Laivoilla toimiva miehistö koulutetaan maissa, ammatti-, ammattikorkea- tai vaikkapa kauppakorkeakouluissa. Valtiovalta arvioi kannattaako pitää ruotsi pakollisena Varsinais-Suomen ammattikoulutuksessa vai olisiko parempi jättää virolaisen Tallink Siljan tai ahvenanmaalaisen Viking Linen palkkaamaan ruotsintaitoisen väkensä muualta.
---
Ajattelinkin, että Ruotsinlaiva-esimerkki olisi mahdollisen konkreettinen esimerkki. Se on kaupallinen (siis ei julkisen sektorin) toiminto, jossa yhdistyvät

- suomenruotsalaisten (niin kuin suomalaisten) kulutustottumukset
- Suomen ja Pohjoismaiden välinen matkailu
- Suomen ja Ruotsin välinen kauppa ja yritystoiminta
- ahvenanmaalaisten arkinen yhteydenpito emämaahan

Täällä tarvitaan ruotsia. Samoin tarvitaan kaupallisesti ruotsia yhteiskunnan muissa kaupallisissa toiminnoissa, joissa joku em. ranskalaisista viivoista toteutuu. Eli ruotsilla on arvo "markkinoilla". Yritykset maksavat siitä, koska heidän asiakkaansa maksavat, ja ruotsia osaava voi tätä taitoansa myydä.

--- Väitin, että 80 % heistä, jotka sinun mielestäsi opiskelevat "virkamiesruotsia" työskentelevät aloilla, joilla ei ole heidän lakisääteinen velvollisuutensa osata ruotsia. Mutta silti tarve työmarkkinoilla voi vaatia sitä joskus. Joskus paikallinen tai alakohtainen ruotsin tarve voi olla niin suuri, että valtiovalta puoltaa, että alan tutkinnon on sisällettävä pakollinen ruotsi. Toisilla aloilla se on tietysti, niin kuin monesti on sanottu, turhaa.

Ilmeisesti ei-kaksikielinen Suomi ei taas vuorostaan ymmärrä, että ruotsia puhuvat, suomenruotsalaiset ja turistit, myös kantavat rahansa kahviloihin, ravintoloihin, marketteihin, bensa-asemille, LVI-liikkeille ja ruotsinlaivoille, joissa puhutaan ruotsia. --- on hieman viihtyisämpää asioida omalla äidinkielelläni. ---

Ymmärrän tekstisi siten, että pakon pitkittäjien mielessä elää usko siihen, että ruotsin merkitys yhteiskunnassa on niin laaja, että vaikkei yhdeltäkään virkamieheltä vaadittaisi pakkovirkaruotsia olisi sittenkin välttämätöntä vaatia (valtiovalta tietää ja vaatii) suurelta osalta (prosenteissa?) akateemisia pakollista ruotsia, koska niin moni yritys tarvitsee ruotsia - tosin luettelit vain sellaisia ammatteja kuin laivatyöntekijä, rekkakuski, kahvilatyöntekijä, marketinmyyjä, tarjoilija,... eli ei-akateemisia ammatteja. Tuolla tasollahan kyse on ilmiselvästi koulupakkoruotsin ja amispakkoruotsin puolustelusta.

Vastasin tähän jo aivan alussa ja toistan vielä:

--- olet nyt mittaillut markkinoita pahanilkisellä taikavarvulla ---

Maalasit kuvan, jossa pakkoruotsinsa lukeneet pääsisivät töihin käyttämään ruotsiaan. Hyötyruotsi rikastaisi elämää ja lompakkoa eikä suinkaan häviäisi käyttämättömänä. Mikä on totuus? Vain neljä prosenttia suomenkielisistä osaa mielestään ruotsia - jollei osaa hyvin, ei tarvitse ruotsia oleellisesti ammatissaankaan. Viime syksynä kartoitettiin viisi vuotta valmistumisen jälkeen työelämässä olleiden ekonomien näkemyksiä: jopa heistä ruotsia oli yliopisto-opinnoissa liikaa suhteessa työelämässä kohdattuihin vaatimuksiin. Edelleenkin vähintäänkin kaksikolmasosaa ihmisistä on vapaan kielivalinnan kannalla.

Heitä nyt roskiin se taikavarpu, se ei toimi eikä tiedä, se kertoo sen, mitä haluat kuulla. Kysy niiltä, jotka toimivat ja tietävät: suomenkielisiltä ja uussuomalaisilta ihmisiltä, jotka ovat pakkoruotsinsa lukeneet ja tietävät täsmälleen sen tarpeettomuuden eivätkä halua samaa lapsilleen!

Koko tämä pitkä väittely olisi ohitettu, jos olisit JEA vain kirjoittanut, että sinusta joillakin aloilla valtiovallan tulee pitää ammattikorkeissa ja yliopistoissa pakollinen ruotsi (joka ilmeisesti aloitettava alusta koulutuksen mukana, koska peruskoulun, ammattikoulun ja lukion pakollista ruotsiahan sinä et kannatta, vai kuinka) ja sitten esitellyt, että missä ja miten.

Jos haluat vielä viedä keskustelua eteenpäin, voit antaa esimerkkejä aloista, joilla sinun mielestäsi valtiovallan pitäisi ymmärtää jatkaa pakollista virka- anteeksi "ammattiruotsia" kaikille alan opiskelijoille.

[Jan-Erik Andelin]

Jospa nyt vaikka yrittäisin havainnollistaa sillä puolalaisella putkimiehellä. Oletetaan, että he yleistyvät sadoittain, koska tekevät edullista jälkeä ja laatukin kelpaa. Koko ala muuttuu. Koska puolalaiset puhuvat vain englantia, iäkkäämmät ihmiset ja lyhyitä kouluja käyneet eivät pysty asioimaan heidän kanssaan ja jäävät laajasti turvautumaan kalliimpiin LVI-palveluihin. Silloin valtiovalta säätää, että puolalaisten käydessä alan jatkokursseja Suomessa, niihin sisältyy myös pakollinen suomi.

Vastaavasti voi syntyä tarvetta pakolliselle ruotsille. Mielestäni Ruotsinlaiva oli esimerkki, koska se tuo seuduille, jolla jo ennestään asuu maamme ruotsinkielisiä kuluttajia uusia ruotsia puhuvia matkailijoita, työssään asioivia, liikemiehiä ja -naisia. Joten matkailu-, hotelli- ja ravintola-ala voisi olla ala, jolla vaikkapa Varsinais-Suomessa ruotsin tarve olisi, tietysti muiden kielten ohessa, niin suuri, että ruotsi olisi tämän seudun alueella pakollinen osa alan tutkintoa. Tämä on siis mutu ja esimerkki, en tiedä onko näin.

En tiedä onko tämä edellä mainittu esimerkki itsestäänselvyys, mutta joku kovasti fennomaanitaustainen keskustelijahan helposti innostuu sanomaan, että pakollista ruotsia ei voi olla yhdessäkään suomalaisessa koulutuksessa.

Vaihtoehtohan on toimia niin kuin Ahvenanmaan matkailu. Koska siellä on annettu suomen kielen "kellua", satoja suomalaisnuoria saa joka kesä kesätöitä asiakaspalvelutehtävissä Ahvenanmaan matkailu-alalta palvellakseen suomalaisia kävijöitä. Silloin ruotsalaisnuoret vastaavasti voisivat tulla kesäisin Suomeen seisomaan respoihin ottamassa vastaan naapurimaan turisteja. Nyt minusta on hyvä asia, että niissä seisovat meidän omat nuoremme.

[NRR]

--- Koska puolalaiset puhuvat vain englantia, iäkkäämmät ihmiset ja lyhyitä kouluja käyneet eivät pysty asioimaan heidän kanssaan ja jäävät laajasti turvautumaan kalliimpiin LVI-palveluihin. Silloin valtiovalta säätää, että puolalaisten käydessä alan jatkokursseja Suomessa, niihin sisältyy myös pakollinen suomi.

Tässä ollaan nyt valovuosian päässä ammattikorkeiden ja yliopistojen pakollisesta ruotsista.

Se, että vapaaehtoisen jatkokoulutuksen osana olisi ruotsia niille, jotka ovat siirtyneet ruotsinkielisille alueille, on tietysti ok.

Vastaavasti voi syntyä tarvetta pakolliselle ruotsille. --- matkailu-, hotelli- ja ravintola-ala --- vaikkapa Varsinais-Suomessa --- ruotsi olisi tämän seudun alueella pakollinen osa alan tutkintoa. Tämä on siis mutu ja esimerkki, en tiedä onko näin.

Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tehtiin syksyllä 2013 matkailun opinnäytetyö, joka kertoo, että kielitaito rovaniemeläisissä matkailualan yrityksissä on hyvä, mutta suppea. Englantia osataan, mutta matkailun kannalta tärkeintä kieltä venäjää ei osata juuri lainkaan. Ranskan, italian ja espanjan osaajia löytyy niukasti ja huomattavasti paremmin osataan ruotsia sekä saksaa, jälkimmäistä etenkin vanhemmissa ikäpolvissa. Venäläisturistit muodostavat kuitenkin huomattavasti muita ryhmiä suuremman osuuden alueen matkailijoista ympäri vuoden.

Minkä tahansa Suomen alueen matkailualan sitominen jatkossakin pakkoruotsiin tulee tuottamaan tappiota. Juuri matkailun kaltaisella alalla ihmiset pyrkivätkin profiloitumaan kielillä ja alalla on paljon naisia, joten he opiskelevat kykyjensä mukaan itselleen hyödyllisen kielitaidon. Pakkoruotsin jatko olisi pelkkä riesa.

Ja miten ihmeessä toimisit niiden suhteen, joilla on taustanaan sitten toisenlaiset kieliopinnot ja ruotsi pitäisi aloittaa nollasta? Vai tulisiko hyvin suoritetusta peruskouluruotsista kynnysehto matkailu- ja ravintoalan opintoihin laajoilla alueilla? Tarvitsevatko kaikki mastercheffit, sommelierit ja matkailualan yrittäjät ruotsia?

En tiedä onko tämä edellä mainittu esimerkki itsestäänselvyys, mutta joku kovasti fennomaanitaustainen keskustelijahan helposti innostuu sanomaan, että pakollista ruotsia ei voi olla yhdessäkään suomalaisessa koulutuksessa.

Minusta sinä et nyt ajattele asiaa loppuun. Eikä sinulla ole edes mietittynä näitä valmiiksi. Haluat vain säilyttää jonkinlaisen option pakkoruotsille kaikkialla ja kiistää pakon mielettömyyden.

Vaihtoehtohan on toimia niin kuin Ahvenanmaan matkailu. Koska siellä on annettu suomen kielen "kellua", satoja suomalaisnuoria saa joka kesä kesätöitä asiakaspalvelutehtävissä Ahvenanmaan matkailu-alalta palvellakseen suomalaisia kävijöitä. Silloin ruotsalaisnuoret vastaavasti voisivat tulla kesäisin Suomeen seisomaan respoihin ottamassa vastaan naapurimaan turisteja.

Ihan sama. EU takaa liikkuvuuden ja nuoret liikkuvat. Tulee niitä Espanjastakin.