Kielikylpykoulutusta laajennetaan koko Suomen alueelle

[NRR]

Kartta ei oikeastaan ole kovin hyvä kertomaan kieltenopetuksen realiteeteista:
Sininen 7 (joista yksi Lapissa) = jollakin kotimaisella kielellä annettava opetus
Oranssi 22 (joista yksi Lapissa) = vieraalla kielellä annettava opetus
Vihreä 14 (joista yksi Lapissa) = sekä että

Kun ympyröitä on näin vähän, olisi informatiivisempaa saada kartan rinnalle taulukko, josta näkisi, kutakin ympyrää vastaavan paikkakunnan ja sen opetuskielitarjonnan ja suluissa kullakin kielellä opiskelevien määrän (lukumäärä/osuus). Tuo CLIL-list aei ilmeisesti ole osa karttaa.

[jlo]

Lapissa onkin hyvä kylvettää, kun siellä ei yhdessäkään kunnassa ruotsinkielisten määrä ole edes 1/200 väestöstä. Ei kastu kuin varpaankärki joten kylmä vesikään ei haittaa.

[Jan-Erik Andelin]

Lapissa onkin enemmän kyse saamenkielisestä kielikylvystä ja rajaliikenteestä Ruotsiin ja Norjaan.

[Jan-Erik Andelin]

Yllättävää, ettei vkv-läisyys näe, että esim. Saukkosen mallin ja kielikylpyjen avulla ns. yleinen kielivapaus olisi järjestettävissä.

Pasi Saukkonen on esittänyt, että pakollisesta ruotsinopetuksesta tehtäisiin valinnainen koko Suomessa paitsi kolmessa maakunnassa, jossa on tietty määrä ruotsinkielisiä. Näillä alueilla pyrittäisiin alkuun siihen, että opetus olisi tuloksellisempaa kuin nyt. Tässäkin foorumissa on myönnetty, että näillä alueilla on legitiimi tarve ruotsin kielelle, ja hyväksyttykin, että esim. virkamiehiä ja palvelualoja voisi jatkokouluttaa "tarpeeseen". Tätä tuloksellisuutta alueellisiin tarpeisiin hoitaisi 10 vuoden perspektiivissä laajennettu kielikylpyverkosto, koska kielikylpy on paitsi vapaaehtoinen, myös tehokas opetusmuoto. Samalla se kunnioittaa oppilaan alkuperäistä äidinkieltä, eikä "ruotsinna" muuta kuin kielitaidon osalta.

[Hannu Jussi]

Mielestäni Andelin nyt aliarvioit ruotsinkielisiä. Kyllä he pystyvät hyvin ja mielellään hoitamaan oman kuntansa asioita - ja tietenkin mieluummin näin, kuin että kuntaan tulisi muukalaisia - omine tapoineen ja kulttuureineen. Ja vielä, jos näitä muukalaisia olisi enemmänkin, täytyisi HEILLE järjestää kunnan rahoista yhtä sun toista. Tosin Raasepori ratkaisi asian siten, että koska suomenkielisiä on vain 33-38 %, Raasepori ei katso että näin pienelle joukolle tarvitsee järjestää kulttuuritoimintaa.

Raaseporissa keskustellaan myös kielitarjonnan vähentämisestä ja siitä, kuinka hyvä on oppia lähikieliä. Niin, ja aluelle onkin tuotettu henkilöitä ihan sieltä Ruotsista asti. Ensin lääkärin, mutta onhan Ruotsissa jo paljon maahanmuuttajia ja levottomuuksia. Eihän se olisi ensimmäinen kerta, jolloin maahanmuuttajat seilaavat Norden-maissa. Saataisiin ne Kataisen toivomat 1,8 miljoonaa. Tuolloin ruotsinkielisten osuus olisi jo ainakin 1/3 Suomen väestöstä, jolloin todellisuus lähentelisi sitä, mitä rkp jo nyt toteuttaa.

[Hansa]

"paitsi kolmessa maakunnassa, jossa on tietty määrä ruotsinkielisiä. Näillä alueilla pyrittäisiin alkuun siihen, että opetus olisi tuloksellisempaa kuin nyt."

Mutta, Jan-Erik, nuo kolme maakuntaa, pääkaupunkiseutu, Turku,Vaasa, Kotka, ovat eniten monikielisiä alueita Suomessa. Esim Vantaalla 14% väestöstä puhuu muita kieliä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään.
Siellä tarvitaan kansalaisten kesken ja viranomaispalveluissa ja yhteyksissä Eurooppaan ja maailmalle hyvin monien eri kielten osaamista.

Noissa kolmessa maakunnassa on ylimitoitettua satsata voimakkaasti pakolliseen ruotsin opiskeluun. Se vie resursseja muiden tarpeellisten kielten opiskelulta ja myös muiden erittäin tarpeellisten oppiaineiden opiskelulta.
Kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa on täysin pihalla kun hän vaatii enemmän ja enemmän ruotsi-kielikylpyjä tähän maahan. Tuon vaatimuksen toteuttaminen köyhdyttää Suomea vakavasti.

[Noustenmaa]

Yllättävää, ettei vkv-läisyys näe, että esim. Saukkosen mallin ja kielikylpyjen avulla ns. yleinen kielivapaus olisi järjestettävissä.

Pasi Saukkonen on esittänyt, että pakollisesta ruotsinopetuksesta tehtäisiin valinnainen koko Suomessa paitsi kolmessa maakunnassa, jossa on tietty määrä ruotsinkielisiä.

Tämä vkv-lainen näkee että vapaa valinta tulee toteuttaa nykytilanteesta ilman mitään korvaavia toimenpiteitä. Siitä tässä nimenomaan on kyse. Ei pakkoruotsitusta!

Kielikylpyjen tarjonta nykyjärjestelmän vallitessa ei ole vapaaehtoinen siinä mielessä että ruotsin kielen kylpykieleksi valitessaan siitä saa etuja joita ei muilla kielillä saa. Nuo edut taas ovat lainsäätäjän tekemiä ohituskaistoja ja virkakelpoisuuteen liittyviä todellisuudelle vieraita vaatimuksia.

Tilanne pitää normalisoida ja sitten tarjota niitä kieliä joille on kysyntää, vaikka suomea.

[NRR]

Yllättävää, ettei vkv-läisyys näe, että esim. Saukkosen mallin ja kielikylpyjen avulla ns. yleinen kielivapaus olisi järjestettävissä.

Pasi Saukkonen on esittänyt, että pakollisesta ruotsinopetuksesta tehtäisiin valinnainen koko Suomessa paitsi kolmessa maakunnassa ---

Saukkosen mallissa koko Uusimaa, Turunseutu ja Pohjanmaa jne. lukisivat rakennettua pakkoruotsia. Kyse on suomalaisten valtaosasta ja myös siitä monikielisimmästä osasta, jonka pakkoruotsittaminen on kaikkein epäreiluinta ja järjettömintä kielivarannon kannalta.

Olen ajatellut, että Saukkonen on tehnyt ehdotuksensa nimenomaan voidakseen laukoa vapaasti näitä
- vahvin peruste pakkoruotsin poistamiselle on se, ettei suurin osa suomalaisista saa ruotsinopinnoistaan mitään hyötyä
- ruotsi asema ei ole sama kuin ennen
- muualla ei ole ratkaistu kaksikielisyyttä Suomen tapaan koko maan tasolla
- ...
ilman, että häntä haukutaan ruotsinsyöjäksi.

Tällaista rankennettua alueellista ruotsia rakennettaessa on kolme oleellista kysymystä:
- Mikä on kaksikielinen alue?
- Keitä ovat ne, joiden voidaan olettaa osaavan palveluruotsia näillä alueilla?
- Onko tälle palveluruotsivaatimukselle perusteet myös työn arkisen suorittamisen tasolla ja ylläpitääkö työ itse ruotsintaitoa?

En usko, että edes niillä pienillä alueilla, joissa ruotsinkielisten lukumäärä ylittää esim. 30%, on tarvetta kaikkia koskevalle pakkoruotsille - saati sitten pienemmillä prosenteilla. Rankennettua pakkoruotsia ei voi ostaa sillä, että "muu maa" eli metsäsuomi vapautettaisiin - tosin sinnekin "vaihtoehtopakoksi" on kaavailtu pakkovenäjää. Suomalainen ilman pakkoa on niin kovin tuuliajolla.

Mutta aluksihan riittäisi, että meillä olisi edes yksi paikkakunta, johon voisi muuttaa kirjansa siksi hetkeksi, että lapselle kirjoitetetaan peruskoulun/amiksen/lukion päästötodistus ilman pakkoruotsia, minkä jälkeen pakkoruotsia ei voisi enää vaatia muillakaan tasoilla. Paikkakunta voisi vuokrata vaikka linnunpönttöjä tilapäisasunnoiksi näille pakkoruotsipakolaisille perheineen - winwin.

--- kolmessa maakunnassa, jossa on tietty määrä ruotsinkielisiä --- pyrittäisiin alkuun siihen, että opetus olisi tuloksellisempaa kuin nyt.

Rankennettu pakkoruotsi on rankennettua pakkoruotsia - ei "tuloksellisempaa opetusta". Tässä pakkoruotsikeskustelussa kaiken aikaa yritetään määritellä käsitteitä uudelleen tavalla, jolla kirjoittaja ehkä itsekin unohtaa, että on puhumassa miljoonien muiden lapsille rakennettavasta rankennetusta pakkoruotsista.

Tässäkin foorumissa on myönnetty, että näillä alueilla on legitiimi tarve ruotsin kielelle, ja hyväksyttykin, että esim. virkamiehiä ja palvelualoja voisi jatkokouluttaa "tarpeeseen".

Todelliseen tarpeeseen perustuva virkakohtainen ruotsivaatimus, joka kenties sisältää myös koulutuksen tuohon kieleen, on aivan jotain muuta kuin kaikkia koskettava rankennettu pakkoruotsi! Todelliseen tarpeeseen perustuvissa viroissa voi olla myös vaatimuksena muita kieliä kuin ruotsia.

PS. JEA olet rankentanut pakkoruotsivaatimustasi, aiemmin vaatimuksesi koski lähinnä virkaruotsin rankentamista nykyisin kaksikielisiksi nimetyillä alueilla. Onko pakon pitkittäminen nyt niin vahvassa myötätuulessa, että olet siirtynyt vielä enemmän sen kannalle?

Miten tähän keskusteluun nyt sopii tuo eilinen kommenttisi:

--- kai typerää tuoda nuo ruotsinkieliset palvelut keskusteluun, kun niiden merkitys kokonaiskuvioissa ovat vähenemässä päin. ---

Eikö rankennettua pakkoruotsia olla nyt rakentamassa nimenomaan palvelujen vuoksi? Jos koko tämän kuvion merkitys on vähenemässä, niin mikä ihmeen tarve on tälle rankentamiselle?

[TK]

On muistettava, että suurimmalle osalle suomenkielisistä ruotsi on vieras kieli. Ihan samaa, missä asuu. Näennäisesti "kaksikielisilläkin" alueilla, kuten esim. Vantaalla, Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla yleensäkin jokapäiväinen elämä pyörii suomeksi. Ruotsia ei tarvita. Ruotsi on vieras kieli siinä kuin venäjä, somalia, arabia, viro, ...

Vantaa on hyvä esimerkki leikki-kaksikielisyydestä http://www.vantaa.fi/tietoa_vantaasta . Lähikieliä on runsaasti. Jos lähikielten kielikylpyjä todella haluttaisiin järjestää, niin päiväkotien pitäisi olla kaksikielisiä monella erilaisella yhdistelmällä suomi + joku muu kieli. Mutta tätähän ei todellisuudessa edes ole ajateltu Stubbin suunnitelmissa toteutettavaksi, vaan kysymys on pakkoruotsituksen aikaistamisesta, pakon aloittamisesta nykyistä aikaisemmin.

[Jan-Erik Andelin]

Päivän sketsi:

- Miksi ruotsia ei voi oppia sujuvasti missä tahansa päin Suomea?
- Koska sitä ei kuule arkisessa elämässä, eikä sille ole käyttöä.
- No, voisiko sitä sitten oppia tehokkaammin, siellä missä ruotsia kuulee ja missä sille on käyttöä?
- Ei, koska siellä puhutaan niin monta muuta kieltä.
- Voisiko sitten ajatella niin, että ne jotka todella haluavat oppia ruotsia menisivät johonkin todella tehokkaaseen koulutukseen?
- Ei, koska he hyötyisivät siitä liikaa.

[Hansa]

Miksi ruotsia ei voi oppia sujuvasti missä tahansa päin Suomea?
- Koska sitä ei kuule arkisessa elämässä, eikä sille ole käyttöä.

Ihmiset haluavat opetella sen kielen, jonka he kokevat itselleen oman elämänsä kannalta tärkeäksi. Fakta on että suomalaisten enemmistö ei koe ruotsia tarpeelliseksi eikä hyväksy pakkoruotsia. Tuon vastenmielisyyden takia oppimistulokset ovat surkeat

- No, voisiko sitä sitten oppia tehokkaammin, siellä missä ruotsia kuulee ja missä sille on käyttöä?
- Ei, koska siellä puhutaan niin monta muuta kieltä.

Valitettavasti, Jan-Erik, noissa monikielisissä maakunnissa ihmiset tarvitsevat monen eri kielen osaamista tullakseen toimeen keskenään ja selvitäkseen viranomaistilanteissa ja yhteyksissä Suomen ulkopuolelle monikieliseen Eurooppaan ja maailmaan. Pakkoruotsille ei siellä ole perusteita. Mutta tietenkin siellä ne, jotka aidosti haluavat oppia ruotsia, oppivat sitä helposti ja se heille suotakoon, jos muodostuu tarpeeksi iso opetusryhmä.


- Voisiko sitten ajatella niin, että ne jotka todella haluavat oppia ruotsia menisivät johonkin todella tehokkaaseen koulutukseen?
- Ei, koska he hyötyisivät siitä liikaa.

Tietenkin he saavat sinne mennä, mutta siitä ei saa aiheutua muiden maksettavaksi lisäkustannuksia. Eikä ole oikeudenmukaista, että tuon vaihtoehdon valinneet saavat itselleen kiilauskaistan korkeakouluun. Kielikylvyn ja kaksikielisen koulun käyneillä ei pidä olla mitään etuoikeuksia julkisen hallinnon tehtäviin eikä yhteiskunnan korkeimpiin virkoihin; niissä ei saa olla pätevyysvaatimuksena hyvä ruotsinosaaminen. Se loukkaa kansalaisten tasavertaisuutta, se on enimmäkseen liioiteltu vaatimus, jopa suoranaista simputusta suomenkielisiä kohtaan
Kielikylpypäiväkodeilla ja kaksikielisillä kouluilla ei saa olla lupa "kuoria kermat päältä", eli valita vain parhaita hakijoita ja jättää kaikki heikoilla edellytyksillä valitut suomenkielisen koulun tai päiväkodin taakaksi


Jan-Erik, toivottavasti pikkuhiljaa tajuat, että pakkoruotsille ei todellakaan ole mitään järkeviä tai oikeudenmukaisia perusteita. Ei missään osassa Suomea,
(Närpiössä edes maahanmuuttajia ei pidä orjuuttaa pakkoruotsin häkkiin, niin että heidän on mahdotonta työllistyä muualla Suomessa)

Vapaavalintainen ruotsi on OK kaikkialla Suomessa, jos riittävä määrä kiinnosstuneita sitä haluaa.

[masa]

Päivän sketsi:
miksi suomalaiset koululaiset eivät voi valita opiskelemiaan vieraita kieliä, vaan kaikkien on luettava nimenomaisesti ruotsia kaikissa kouluissa koko maassa - no, koska näin on aina ollut

miksi ei, koska olisi koululaisten oma ja koko kansakunnan etu, että koululaiset voisivat valita opiskelemansa vieraat kielet- no, koska näin on aina ollut

Eli siis olisi aina ollut koululaisten oma ja kansakunnan etu, että koululaiset olisivat voineet valita opiskelemansa vieraat kielet - no näin on aina ollut

Miksi koululaisten kielivalintoja ei voi muuttaa järkevämmäksi, vastaamaan nykyajan ja tulevaisuuden vaatimuksia, 2010-luvun liberaalissa hengessä, vastaamaan myös muiden eurooppalaisten maiden koululaisten kielivalintoja- no, koska näin on aina ollut

No, miksi näin on aina ollut - no, koska näin on aina ollut.

[JV Lehtonen]

Onpas taas pitkä ketju!!

Ongelman juuret ovat ruotsin kielen kohtuuttoman ylikorostetussa asemassa.
Tuo asema tulee kohtuullistaa.

Mainitut kolme maakuntaa eivät ole keskenään vertailukelpoisia.
Saukkosen malli pitää siirtää kuntatasolle,
mistä meillä on jo esimerkkinä rankennetun, kovennetun pakkoruotsin pilottikunta Raasepori.

Raaseporia vastaavia kuntia ovat seuraavat:

[JV Lehtonen]

Perustuslakia rikkomatta voidaan säätää, että äidinkieli on aina pakollinen aine ja
toinen kotimainen on pakollinen siellä, missä toista kotimaista puhuu yli 50 % väestöstä.

Raasepori kuuluu Suomeen, joten siellä on opiskeltava suomea,
koska Suomen väestöstä yli 50 % puhuu suomea.

Suomenkielisten taas on Raaseporissa opiskeltava ruotsia,
koska kunnan väestöstä yli 50 % on ruotsinkielisiä.

Jos ei halua opiskella ruotsia, voi muuttaa suomenkieliselle alueelle.

Esim. Tampereella ei ole vuosikausiin ollut halukkaita ruotsinlukijoita
12 oppilaan ryhmien aikaansaamiseksi.

Kuntatasolla Saukkosen malli voisi olla mahdollinen.

Nykyisen systeemin ongelma on se, että meillä on monikerroksinen järjestelmä,
jossa ruotsin asemaa räikeästi ylikorostetaan!

Missä on poliittisen eliitin viesti siitä, että kielikylvyt korvaavat pakkoruotsin ??

Sellaista viestiä ei ole kansalle välitetty, vaan kielikylvyt tulevat pakkoruotsin LISÄKSI, ei sijasta!

Siinä mielessä ymmärrän kielikylpykritiikin!

[Jan-Erik Andelin]

Minähän en, Masa ja Hansa, ole pakollisen ruotsin kannattaja. Mutta yritän keksiä ratkaisuja, joilla ylläpidetään jonkin tason ruotsin kielen varanto, koska tämä näyttää olevan kansakunnan, hallituksen ja päättäjien jonkinlainen tahtotila. Huomaan myös, että jotkut Noustenmaan tapaan haluavat, että ruotsinvaranto olisi nolla, tai että se olisi Ruotsin tai ruotsinkielisten hankittava tyhjältä pöydältä ja nollasta uudelleen.

Jos tässä porukassa ei kiinnosta keskustella pakollisen ruotsin suhteen muista lopputuloksista kuin, että se tulee poistaa kertaheitolla 100 %:isesti koko Suomesta, niin turha tässä on sitten haaskata aikaa ja kauniita, joskin koleita kesäpäiviä spekulointiin joistakin asteittaisista ratkaisuista.

Samoin näytetään olevan sitä mieltä, että kielikylvyt ovat eliitin ja perustelemattomasti ruotsinmielisten oma projekti ilman kytkentää muuhun kielipolitiikkaan. Enpä nyt sitten viitsi valottaa sen kiemuroita sen kummemmin ihmisille, jotka ilmeisesti eivät ole käyneet lähelläkään kielikylpyluokkaa.

Tässä Stubb-kontekstissa kielikylpy on mielestäni metodina, puutarhakieltä käyttäen, liian tuhtia lannoitetta laitettavaksi suoraan kukkapenkkiin, jotta sitä olisi tuolla tavalla tarvinnut ottaa hallitusohjelmaan. Sillä on oma paikkansa täydentävänä elementtinä tietyissä kouluissa ja kunnissa aivan samalla tavalla kuin CLIL- tai IB-luokilla ja -kouluilla on.