Finnareiden aggressiivisuus muka estää pakon poistamisen

[JV Lehtonen]

5 milj suomenkielistä joutuu opiskelemaan pakolliset ruotsin kurssit peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeassa, yliopistossa ja vielä virkaruotsin tutkinto lopuksi.

Onko tästä mitään arviota, paljonko kustannukset ovat ?
Mukaan otettava myös aineettomat menetykset, ajanhukka, valmistumisen viivästyminen jne.

Oma arvioni on 500 miljoonaa vuodessa! Lukuun ei sisälly A-ruotsi, koska se on valinnainen.
Sitä lukee alle 10 % suomenkielisistä.
Oppivelvollisuuden pidentäminen kuulemma maksaa 15 miljoonaa.

Toinen lähestymistapa on se, että selvitetään, paljonko rahaa on budjetoitu kaikkiaan kielten opetukseen.
Sen jälkeen katsotaan, miten tämä budjetoitu summa voitaisiin jakaa järkevämmin!

Siis paljonko julkinen sektori on budjetoinut kieltenopetukseen vuositasolla ?

Jos asiaa kysyy opetushallitukselta, vastaus lienee; emme me ole tällaisia pohtineet!

Mutta jossain tuo luku varmasti on saatavilla, se pitää vain kaivaa esiin!

[NRR]

No, eikö tämä valinnaisuus sitten tuo kustannuksia? Jaat vuosiluokan niin, että osa jatkaa vapaaehtoisesti ruotsin kielen opiskeluja, viereisessä huoneessa toiset ottavat ajokorttia. Eli kaksi opettajaa, kaksi työskentelytilaa. En minä puolla "pakon pitkittämistä", yritän selittää miksi uskon että päättäjät eivät halua lisää laajoja valinnaisuuksia kouluun jos haluavat samalla pitää kustannukset kurissa.

Meillä jaetaan koko ikäluokka muillakin tunneilla kuten valinnaisaineissa. Koululla on totuttu pyörittämään esivalintoja ja valintoja niin kauan, että saadaaan kohtuukokoiset ryhmät. Nytkin usein ruotsit jaetaan, jos oppilaita olisi yli 16, lisäksi ruotsinlukijoista irrotetaan A-ruotsit, joita voi olla vain viisi neljän luokan kokonaisuudessa ja heitä siis opetetaan viiden ryhmässä.

Valinnaisaineet jaetaan aina 16-20 oppilaan ryhmiin ja tämä onnistuu ihan normaalisti. Suomalaiset yläkoulut ovat isoja, rinnakkaisluokkia on riittävästi ryhmien muodostamiseen.

Ei lisäkuluja. Opinnot ovat lisäksi kaikille hyödyllisiä.

[masa]

Andell, näiden sivustojen ainoa ammattilainen, ainoa jonka työtehtäviin kuuluu ruotsin puolustaminen, kirjoittaa, että "ei puolla pakon pitkittämistä", vaan on huolissaan suomalaisten koululaisten kieliopintojen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista. Uskoikohan tuota?

Suomalaisten koululaisten kansainvälistymisen ja laajan kielitaidon vastustamisen osalta argumentit näyttävän käyvän aina vain ohuemmiksi. Nykyiset koostuvat enemmänkin gobbelstyyppisistä hokemista: kun jotain hokemaa toistetaan riittävän monta kertaa siitä tulee totuus, ainakin puhujan itsensä mielestä. Hokema: "Ruotsin poistaminen ylioppilaskirjoitusten pakollisista aineista ei lisännyt vieraiden kielten opiskelemista", näyttää saavan täydennykseen hokemat: vaihtoehtoisten kieltenopinnot aiheuttavat kestämättömiä lisäkustannuksia; kielivapauden vaatijoiden tulee kertoa, mikä kieli tulee säätää ruotsin sijaan pakolliseksi kieleksi; maanpuolustusyhteistyö Ruotsin kanssa betonoi ruotsin aseman Suomessa

Jään mielenkiinnolla odottamaan uusia hokemia

[JV Lehtonen]

Jään mielenkiinnolla odottamaan uusia hokemia

On tosiaan mielenkiintoista, miten paljon suomenruotsalaiset käyttävät energiaa
estääkseen eurooppalaisen ja pohjoismaisen kielikoulutuspolitiikan rantautumisen Suomeen..

Onhan sijaintimme toki syrjäinen ja modernit ajatukset löytävät
tänne viiveellä..Mutta että suvaitsevaisina esiintyvät itse estävät
eurooppalaisuuden rantautuminen Suomeen.

Mitään argumenttia eurooppalaista ja pohjoismaista kielimallia vastaan ei ole löytynyt-
paitsi että ruotsi on pakollinen, koska se on pakollinen..

Mutta käännetäänpä tämä potilas hieman toiseen asentoon:

Mitkä ovat ne perusteet, jolla tätä epäeurooppalaista ja pohjoismaisuudelle vierasta käytäntöä
ja väärää politiikkaa tulisi jatkaa ?

Siitä luulisi eduskunnassa keskusteltavan.

[TK]

Surut ovat erikoistuneet saivarteleviin sivupolkukeskusteluihin kielipolitiikassa. Tarkoituksena on uuvuttaa vastustajat ja saada heidät unohtamaan alkuperäisen keskustelun ydin. Tähän olisi valmistauduttava tekemällä itselleen timantin selväksi, mikä on kansalaisaloitteen http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi ydinajatus.

Mielestäni tärkeintä on pakkoruotsin lakkauttaminen. Pakkoruotsin poistaminen kaikista suomenkielisistä kouluista, kaikilta kouluasteilta on kansalaisaloitteen ydinajatus.

Jos siirtymäaikaa tarvitaan, niin oppilaat on ohjattava joko englannin tai suomen tunneille pakkoruotsituntien sijaan. Englannin ja suomen opettajia on kaikissa kunnissa, joten tämä ratkaisu on heti toimeenpantavissa. Pakkoruotsista voidaan näin ollen luopua välittömästi.

[TMK]

No, eikö tämä valinnaisuus sitten tuo kustannuksia? Jaat vuosiluokan niin, että osa jatkaa vapaaehtoisesti ruotsin kielen opiskeluja, viereisessä huoneessa toiset ottavat ajokorttia. Eli kaksi opettajaa, kaksi työskentelytilaa. En minä puolla "pakon pitkittämistä", yritän selittää miksi uskon että päättäjät eivät halua lisää laajoja valinnaisuuksia kouluun jos haluavat samalla pitää kustannukset kurissa.

Miten tämä eroaa siitä, että toisessa luokassa puolet lukevat ruotsia yhden opettajan johdolla ja toisessa luokassa toinen puolisko lukee ruotsia toisen opettajan johdolla? Muistaen vielä, että vähintään puolet ei tule koskaan ruotsia tarvitsemaan ja hidastavat halukkaiden opiskelua tavalla tai toisella. Miksi Ahvenanmaalla tämä on pystytty järjestämään, mutta ei Manner-Suomessa?

[Indigo]

Olen samaa mieltä TK:n kanssa siitä, että ensisijaista on nyt saada pakkoruotsi pois mahdollisimman nopeasti. Tietenkin tarvitaan erilaisia siirtymäajan ratkaisuja, kunnes kieltenopettajien koulutus saadaan vastaamaan todellista tarvetta.

Olen tätä foorumia seuraillut jo jonkin aikaa, mutta nyt päätin laittaa omankin lusikkani soppaan. Itseäni on vähitellen käynyt nyppimään juuri se, miten pakollinen ruotsinopiskelu syö mahdollisuuksia monipuolistaa suomalaisten kielitaitoa. Se on vaan hämmentävää miten monella kouluasteella ruotsin kieli on pakollinen, mutta tästä huolimatta suomalaiset eivät opi (ei ole motivaatiota) kieltä kuin auttavalle tasolle - jos sillekään. Kansalaisaloitteen allekirjoitin luonnollisesti heti kun se oli mahdollista.

En muuten tunne kuin tasan kaksi suomenkielistä, jotka taitavat kohtuullisesti ruotsia. Toisen isä on ruotsinkielinen ja toinen henkilö on nuoruudessaan asunut Ruotsissa. Kaikkien muiden tuttujen ruotsi on hyvin auttavalla tasolla, huolimatta vuosikausia kestäneestä "tankkauksesta" eri oppilaitoksissa, aina yliopistoja myöten. Sama linja jatkuu myös työssäni yleisessä kirjastossa. Meillähän täällä pääkaupunkiseudulla pitäisi saada palvelua näissä sivistyslaitoksissa myös ruotsiksi. Ja hah! Palvelun taso riippuu ihan sattuuko kirjaston ruotsia äidinkielenään puhuva kollega olemaan vuorossa vai ei. Onneksi suurimmalle osalle ruotsinkielisiä asiakkaita kelpaa palvelu myös suomeksi.
Osaavathan he yleensä itsekin täysin sujuvaa suomea. Eli ei ole kielestä kiinni, että lyötyy se kaivattu teos varsin kattavasta ruotsinkielisestä kokoelmastamme. Ei siis pakkoruotsi sanottavammin ole auttanut palvelun saannissa tälläkään saralla. Tosin Helsingissä on niin vähän ruotsinkielisiä (vielä vähemmän ummikkoja), että en näe mitään syytä miksi palvelua pitäisi saada edes ruotsiksi. Opetellaan se valtakieli, ja hyvin on opeteltukin. Sitä vastoin toista kotimaista (englantia) työssäni tarvitsee jos ei nyt päivittäin, niin ainakin viikottain.

Näistä ja monesta muustakin syystä toivoisin näkeväni ruotsin kielen mahdollisimman pikaisesti valinnaisena aineena oppilaitoksissa. Jos tämä kansalaisaloita ei asiaa vielä muuta, niin toivottavasti jo seuraava. Miehitys kun vaihdetaan eduskuntaan aina neljän vuoden välein...

[Hillevi Henanen]

Tervetuloa remmiin, Indigo!
Olet yksi hyvä esimerkki siitä, mihin tätä sivustoa tarvitaan. Itse tulin mukaan vajaa vuosi sitten, ja sitä ennen ja alkukuukausina VKV:ssa luin läpi koko tämän avoimen keskustelualueen, ja täytyy myöntää. että siinä asiat selvisivät.

Ilmiö nimeltä pakkoruotsi oli tietenkin ennestään jollain lailla tuttu, mutta se, mistä tässä todella on kysymys tuli pahana yllätyksenä.

[jänkäkoira]

päätin laittaa omankin lusikkani soppaan.

Hyvä! Mitä enemmän lusikoita saamme tungettua soppaan nimeltä pakkoruotsi, sitä vähemmän tilaa kulhoon jää itse sopalle.

[Indigo]

Niin, mitä nopeammin tämä "soppa" saadaan lusikoitua, niin sen parempi. Luulen, että monen suhtautuminen tämän kielivähemmistön edustajiinkin paranisi, jos pakosta luovuttaisiin. Mutta ei vaan voi olla niin, että enemmistö lukee pakolla pienen vähemmistön pienen pientä kieltä. Se on naurettavaa, se on häpeä. Minäkin olen saanut osakseni ihmettelyä, kun olen kielipolitiikkaamme selventänyt ruotsalaiselle. "Ai, teillä pitää koulussa lukea ruotsia?!", noh ruotsalaisetkin ovat kuulemma aika tietämättömiä yhteisestä historiastamme ja tästä ruotsin kielen "ilosanomasta" mitä meillä täällä toitotetaan.

Ruotsin pakolliseen opiskeluun olen aina suhtaunut hyvin kriittisesti, mutta viime aikoina olen käynyt skeptisemmäksi koko kaksikielisyyden suhteen. Mitä kaksikielisyyttä sellainen on, jossa toista kansalliskieltä osaa vain jokunen prosentti. Lopuille ruotsi on vain yksi vieras kieli. Ehkäpä olisi syytä siirtyä johonkin alueelliseen kaksikielisyyteen tai ainakin määritellä kuntien kaksikielisyys uudestaan. Tässä mielessä en pidä esimerkiksi Helsinkiä, Vantaata tai Espoota kaksikielisenä; Kauniainen voisi sellainen oikeasti ollakin.

Mitä tulee suomenkielisten aggressiivisuuten pakon poiston suhteen, niin ehkä pieni aggressiivisuus (ei väkivalta tietenkään!) on paikallaan. Paikallaan siksi, että pakon puolustajat eivät tunnetusti järkiargumentteja pahemmin noteeraa. Olen itsekin useamman kerran käynyt turhia väittelyitä pakkoruotsia puolustavien kanssa. Puolustajien "argumentit" ovat olleet niitä tuttuja tuhanteen kertaan kumottuja. Jos tilanne ei muutu dialogilla, niin sitten se muuttuu enemmistön päätöksellä, enemmin tai myöhemmin. Aggressiivinen, energinen, toiminta tuo monesti tulosta. Lipposet ja muut viimeiset dinosaurit tuskin luopuvat mistään, ennenkuin se asteroidi viimein iskeytyy.

Jos itse asuisin maassa, jossa kuuluisin pieneen kielivähemmistöön, niin ei minulla olisi röyhkeyttä vaatia enemmistöä opiskelemaan pakolla pientä kieltäni. Ihan suosiolla opiskelisin valtakielen, vaikka oman äidinkieleni tietenkin säilyttäisin ja sitä vaalisin.

[TMK]

Ruotsin pakolliseen opiskeluun olen aina suhtaunut hyvin kriittisesti, mutta viime aikoina olen käynyt skeptisemmäksi koko kaksikielisyyden suhteen. Mitä kaksikielisyyttä sellainen on, jossa toista kansalliskieltä osaa vain jokunen prosentti. Lopuille ruotsi on vain yksi vieras kieli. Ehkäpä olisi syytä siirtyä johonkin alueelliseen kaksikielisyyteen tai ainakin määritellä kuntien kaksikielisyys uudestaan. Tässä mielessä en pidä esimerkiksi Helsinkiä, Vantaata tai Espoota kaksikielisenä; Kauniainen voisi sellainen oikeasti ollakin.
------
Jos itse asuisin maassa, jossa kuuluisin pieneen kielivähemmistöön, niin ei minulla olisi röyhkeyttä vaatia enemmistöä opiskelemaan pakolla pientä kieltäni. Ihan suosiolla opiskelisin valtakielen, vaikka oman äidinkieleni tietenkin säilyttäisin ja sitä vaalisin.

Heh, kuulostat ihan minulta. Itsekään en tunne kuin pari ruotsia sujuvasti puhuvaa (ja siis kaverit enimmäkseen ovat yliopistosta tällä hetkellä), tiedän, ettei heiltä saa palvelua ruotsiksi, vaikka joiltakin "virallisesti" pitäisi saadakin. Kriittinen olen tosiaan ollut jo sen parikymmentä vuotta (koska tajusin jo silloin, ettei se toimi edes omalla kohdallani, vaikka olin hyvä kielissä) ja nyt olen tullut kriittisemmäksi koko kaksikielisyyttä kohtaan. Ja todellakin, ei tosiaankaan riittäisi röyhkeyttä odottaa muiden opiskelevan kieltäni, jos olisin vähemmistönä.

[Hillevi Henanen]

Ruotsin pakolliseen opiskeluun olen aina suhtaunut hyvin kriittisesti, mutta viime aikoina olen käynyt skeptisemmäksi koko kaksikielisyyden suhteen. Mitä kaksikielisyyttä sellainen on, jossa toista kansalliskieltä osaa vain jokunen prosentti. Lopuille ruotsi on vain yksi vieras kieli. Ehkäpä olisi syytä siirtyä johonkin alueelliseen kaksikielisyyteen tai ainakin määritellä kuntien kaksikielisyys uudestaan. Tässä mielessä en pidä esimerkiksi Helsinkiä, Vantaata tai Espoota kaksikielisenä; Kauniainen voisi sellainen oikeasti ollakin.

Prikulleen sama kehitys on ollut täälläkin. Aiemmin en ole edes miettinyt koko kaksikielisyyttä, mutta nyt kun olen tajunnut mikä käsittämätön rahanreikä se on, ja miten paljon sen alttarille uhrataan, olen valmis hylkäämään koko kaksikielisyyden täsmälleem samoilla perusteilla ja samassa laajuudessa kun sinäkin. Samalla on menyt usko politiikkaan ja poliitikoihin. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen nyt liikkuva äänestäjä, eikä vaihtoehtojen joukossa ole enää se puolue, jota olen 50 vuotta äänestänyt.

Jos itse asuisin maassa, jossa kuuluisin pieneen kielivähemmistöön, niin ei minulla olisi röyhkeyttä vaatia enemmistöä opiskelemaan pakolla pientä kieltäni. Ihan suosiolla opiskelisin valtakielen, vaikka oman äidinkieleni tietenkin säilyttäisin ja sitä vaalisin.

Asuin Ruotsissa lähes kymmenen vuotta, ja ensimmäinen asia siellä oli kielen opiskelu, ja hyvin se luonnisti. Ilmaisia kielikursseja oli tarjolla joka lähtöön, kiitos Ruotsille siitä! Onneksi Ruotsi ei ollut kaksikielinen maa. Riikinruotsalaisten on helppo ymmärtää tämä pakkoruotsin älyttömyys, varsinkin kun suomenruotsalaiset haluavat tällääntyä kansakunnan kaapin päälle myös Ruotsissa. Erityisasemaan tottuneina heille on karvas pala tavallisen siirtolaisen status, joten he ovat 15 vuotta vaatineet kansallisen vähemmistön asemaa Ruotsissa! Yksi perusteluista on se, että nykyään HEISTÄ ja HEIDÄN ylivertaisesta kultturistaan ei opeteta mitään Ruotsin kouluissa. Onhan se tietty järkyttävää, että Ruotsin valtiopäivät eivät suostu ymmärtämään tämän kaikkein tärkeimmän vähemmistönsä vaatimuksia.

Olen itse kokenut mamuna olemisen. Siltä pohjalta minua raivostuttaa suunnattomasti Suomen maahanmuuttajien kotouttamistilanne. Hyödyttömän ruotsin opiskelun sijaan heidän pitäisi antaa hyödyntää kotikieliään ja tarvittaessa vahvistaa taitojaan suomen kielessä nimenomaan jatko-opiskeluja silmällä pitäen. Nyt sen sijaan pelkästään yläasteella heillä luetetaan kaksi koulukuukautta pakkoruotsia. Monille se taakka on liikaa, ja he vain lyövät hanskat tiskiin.

[Indigo]

Tuo keinotekoinen kaksikielisyyden ylläpitäminen on kyllä surkuhupaisa asia, pidettäisiin huolta vaan kaksikielisyydestä ja ruotsin kielestä siellä päin Suomea missä se on aitoa. Tähän varmaan riittäisi jonkinlainen vähemmistökielistatus tai alueellinen kaksikielisyys (järkevillä asukasmäärillä!). Mistäköhän saisi jotain faktaa siitä kuin paljon tämä kaksikielisyyspelleily maksaa? Sehän aina kaikkia kiinnostaa, varsinkin näin huonoina aikoina.

Tiedän että osa vapaata kielivalintaa kannattavista jättäisi koskematta kaksikielisyyteen, mutta itse en voi sitä enää tehdä. Siinä mielessä näenkin ruotsin opiskelun muuttamisen vasta ensimmäisenä askeleena, toinen askel on suomi ainoana kansalliskielenä ja muille kielille vähemmistökielen asema. Jonkinlainen pohjoismainen malli siis. Tässä mielessä olen siis se RKP:n painajainen, jossa vapaa kielivalinta on vain ensimmäinen askel . Tämän olisi tietenkin voinut pitää omana tietona, koska vapaata kielivalintaa on helpompi myydä ilman tuota "seuraavaa askelta". Hmm, taidan olla liian rehellinen poliitikoksi.

Lisättäköön vielä, että ruotsintaitoni on keskivertoa kollegaani parempi, mikä ei ole suuri saavutus - ruotsin pakollisuutta puolustavasta poliitikosta nyt puhumattakaan. Se on kyllä mielenkiintoista, että aika moni vapaata kielivalintaa aktiivisesti kannattavista osaa ruotsia, mutta pakkoa puolustavien poliitikkojen sönkötys toisella kotimaisella aiheuttaa vain myötähäpeää.

[jänkäkoira]

Tiedän että osa vapaata kielivalintaa kannattavista jättäisi koskematta kaksikielisyyteen, mutta itse en voi sitä enää tehdä. Siinä mielessä näenkin ruotsin opiskelun muuttamisen vasta ensimmäisenä askeleena, toinen askel on suomi ainoana kansalliskielenä ja muille kielille vähemmistökielen asema. Jonkinlainen pohjoismainen malli siis.

Jep. Näinhan se on asian laita Ruotsissa (vähemmistökielinä mm. suomi ja saame), Norjassa (saamet ja kveeni) ja Ahvenanmaalla (suomi), mutta auta armias, jos joku Suomessa uskaltaa asiaa edes ujosti ehdottaa, niin heti lyödään jos jonkinlaista natsi/rasisti/ihmisoikeuksienpolkija jne. leimaa otsaan.

[TMK]

Jep. Näinhan se on asian laita Ruotsissa (vähemmistökielinä mm. suomi ja saame), Norjassa (saamet ja kveeni) ja Ahvenanmaalla (suomi), mutta auta armias, jos joku Suomessa uskaltaa asiaa edes ujosti ehdottaa, niin heti lyödään jos jonkinlaista natsi/rasisti/ihmisoikeuksienpolkija jne. leimaa otsaan.

Onko Ahvenanmaalla suomi edes vähemmistökieli? Siis tietenkin sitä puhutaan, mutta onko sillä mitään virallista asemaa kuten esimerkiksi Ruotsissa?