Finnareiden aggressiivisuus muka estää pakon poistamisen

[TK]

Andelin on taas käynyt vähän pelottelemassa meitä: että pakkoruotsin poistaminen ei edisty, eikä ole tarpeeksi keskustelijoita ja pistäs tehdä sitä ja tätä, että saatais näyttöä pakkoruotsittomasta elämästä.

Kuten Andelinkin hyvin tietää, niin tämä ei ole ainut nettisivu, jolla keskustellaan pakkoruotsista. Pikemminkin voisi etsiä sivustoja, joilla ei olisi yhtään keskustelua pakkoruotsista. Ja lukijoita sivustoilla on moninkertainen määrä kirjoittajiin nähden.

Kansalaisaloitteella http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi on erittäin suuri merkitys pakkoruotsi pois kouluista -taistelussa, käy aloitteelle eduskuntakäsittelyssä miten hyvänsä. Tämän kansalaisaloitteen aikaansaaminen on jo ollut tekemistä pelkän keskustelun lisäksi.

Rostilan kirja "Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu" http://www.suomenperusta.fi/wp-content/ ... pdf-11.pdf on hyvä tietolähde kielikeskustelujen monipuolistumiselle.

Seuraava etappi on katsoa, millaisia vaikutuksia ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyllä on julkisuudessa. Uudet tekemiset syntyvät sitten ajallaan.

[NRR]

Saukkosen faktat ovat musertavia

- ruotsin asema ei kerta kaikkiaan ole enää sama kuin 20-30 vuotta sitten
- suuressa osassa Suomea ei ole mitään kontaktia ruotsin kieleen
- tärkeintä suomenruotsalaisille tuntuu olevan suojella nykyistä muodollista kaksikielistä systeemiä, josta on tulossa pelkkä muodollisuus, jolla ei ole sisältöä
- ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia, muttei kaikille
- vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsinopinnoistaan
- yksikielisyyteen voidaan mennä sitäkin kautta, että pakosta huolimatta ruotsin taito suomenkielisten taholla vain huononee ja huononee
- pakkoruotsi ei palvele suomenkielisiä eikä ruotsinkielisiä toivotulla tavalla
- Suomen nykyinen kaksikielisyysmalli on uniikki, muualla kaksikieliset maat ovat jakautuneet kielialueisiin
- ei kannata luottaa siihen, että pakollisen kouluruotsin asemaa voitaisiin parantaa folktingetin ajatuksilla (uusilla opetusmenetelmillä, vierailuilla, motivoinnilla, markkinoinnilla jne.)

Eikä hän ehtinyt vielä edes mainita kapenevaa kielivarantoa ja pakon aiheuttamia ongelmia monikielisille tai kielivaikeuden omaaville opiskelijoille.

Ymmärränhän minä, JEA, että noiden faktojen edessä ei ole kivaa olla pakkoruotsin pitkittäjä. On vain inhimillistä yrittää syyllistää muita.

Pakon pitkittäjät siis yrittävät jatkuvasti syyllistää pakon kriitikkoja, esimerkiksi näin:
- Pakkoruotsi peruskoulusta yliopistoon on muka tosi pieni juttu, yksi kieli sinne tai tänne. Muka vain tyhmät, laiskat ja ruotsinvihaajat jäävät kiinni ruotsinkursseihin ja sellaiset eivät nyt mitään koulutusta ole ansainneetkaan. Pakon poistaminen muka levittäisi tyhmyyttä, laiskuutta ja ruotsivihaa.
- Pakkoruotsin kriitikot ovat muka ruotsinvihaajia eikä heille voi antaa periksi, jottei viha leviäisi yhteiskunnassa. Pakon poistaminen saisi ruotsitta kasvaneet suomalaisnuoret muka sortamaan ruotsinkielisiä.
- Pakkoruotsin vastustajat eivät muka ole välitettäneet laatia selkeitä malleja kieltenopetukselle ilman pakkoa. Kahden vieraan kielen pakollisuus muiden maiden tapaan ja entisiin raameihin upotettuna sekä järkevin joustoin ei muka ole mikään malli eikä sellaiselle voi mitenkään rakentaa suomalaisten kieliopintoja.
- Pakkoruotsin kriitikot ovat muka niin ikäviä ihmisiä, etteivät he tietenkään saa muutosta aikaan, vaikkei pakkoruotsin puolustamiseen olisi valjastettukaan poliitikko- & virkamieskuntaa, pakkoruotsimyönteistä mediaa ja pakkoruotsimyönteisiä loputtomia resursseja.

Ei millään pahalla, mutta kyllä pakon pitkittäjien selittely on juuri niin tylyä todellisuuspakoa kuin miltä se näyttää.

[JV Lehtonen]

Ensi torstaina 15.5. se alkaa- eduskuntakäsittely

http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/ed ... tunnot.htx

Mikä on se keskeinen ongelma, joka syntyy siitä, että peruskoulussa voisi valita englannin jälkeen toiseksi kieleksi yhden esimerkiksi ryhmästä ruotsi, ranska, saksa ja venäjä? Tähän toivoisin ensi viikon keskustelussa esitettävän kiihkottoman vastauksen. Se että ruotsia pitää opiskella, koska ruotsia pitää opiskella, ei riitä. Vapaaehtoisuus ei estä ketään opiskelemasta ruotsia jatkossakin, mutta sitä syystä tai toisesta turhana pitävät saisivat käyttää saman ajan jonkin ison kielen opiskelemiseen.

[Jan-Erik Andelin]

Mikä on se keskeinen ongelma, joka syntyy siitä, että peruskoulussa voisi valita englannin jälkeen toiseksi kieleksi yhden esimerkiksi ryhmästä ruotsi, ranska, saksa ja venäjä?

Raha. Se on todennäköisesti raha. Vapaan kielivalinnan järjestäminen maanlaajuisesti oikeudenmukaisella tavalla niin, että kaikissa kunnissa on todellinen valintamahdollisuus on niin kallis ratkaisu, että se ei tällä hetkellä sovi pyrkimyksiin leikata julkisen sektorin kuluja ja näin valtion velkaa. Ainoa nollasummaratkaisu on säätää joku muu kieli, esim. saksa, tai joku ihan muu opetusaine pakolliseksi ruotsin sijaan.

[Noustenmaa]

Mikä on se keskeinen ongelma, joka syntyy siitä, että peruskoulussa voisi valita englannin jälkeen toiseksi kieleksi yhden esimerkiksi ryhmästä ruotsi, ranska, saksa ja venäjä?

Raha. Se on todennäköisesti raha. Vapaan kielivalinnan järjestäminen maanlaajuisesti oikeudenmukaisella tavalla niin, että kaikissa kunnissa on todellinen valintamahdollisuus on niin kallis ratkaisu, että se ei tällä hetkellä sovi pyrkimyksiin leikata julkisen sektorin kuluja ja näin valtion velkaa. Ainoa nollasummaratkaisu on säätää joku muu kieli, esim. saksa, tai joku ihan muu opetusaine pakolliseksi ruotsin sijaan.

Tämä on täyttä fuulaa ja tiedät sen hyvin itsekin.
Systeemi on nyt koko maassa toisen vieraan kielen kohdalla juuri noin.
Yhden kielen opettaminen ei taatusti maksa enempää kuin toisenkaan opettaminen.

Tämän "nollasumman" esittäminen on vain taktisessa mielessä esitetty väite jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

[NRR]

Vapaan kielivalinnan järjestäminen maanlaajuisesti oikeudenmukaisella tavalla niin, että kaikissa kunnissa on todellinen valintamahdollisuus on niin kallis ratkaisu, että se ei tällä hetkellä sovi pyrkimyksiin leikata julkisen sektorin kuluja ja näin valtion velkaa.

Muistatko JEA, että puhuimme jo tästä.


I Jos kahden vieraan kielen opetus on kallista, mitä maksaakaan kolme vierasta kieltä?

Pakkoruotsin pitkittäjät väittävät, että vain laiskuus estää monipuoliset kieliopinnot, joten oppilaat olisi tavalla tai toisella kuitenkin saatava lukemaan myös saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja vähän eksoottisempiakin kieliä.

Miten ihmeessä laajan kielivarannon vaatima kielten opiskelu on muka edullisempi ja helpompi toteuttaa silloin, kun kaikilla on lisäksi pakollinen ruotsi?

Ei todellakaan ole kalliimpaa opettaa kolmen ruotsinryhmän sijaan kolmea eri kielen ryhmää. Tietysti, jos sitten pitäisi olla yksityisopetusta, missä ikinä ihmiset sitä haluaisivatkin, hinta nousisi - mutta tästähän ei muutoksessa ole kysymys. Todella kallista opetusta on ruotsinopetus, joka vie voimia muttei anna tarvittavaa laajaa kielivarantoa ja josta useimmille opiskelijoille ei edes ole mitään hyötyä (vrt. Saukkosen teesit yllä).


II Pakkoruotsi tulee todella kalliiksi
- opetus peruskoulusta yliopistoon maksaa maltaita, mutta vain harva saa hyötyä ruotsinopinnoistaan
- opettajien koulutus maksaa ja samalla jää tarpeellisempien kielten opettajien koulutus sikseen
- nuorten työtunnitkin maksavat ja erityisen kalliiksi tulee se, että monen opinnot pitkittyvät tai jäävät kesken pakkoruotsin takia


III Ruotsin varhaistus maksaa!

Suomenkielisellä Ylellä oli artikkeli siitä, mitä ongelmia ruotsin varhaistaminen aiheuttaa:
http://yle.fi/uutiset/pakollinen_ruotsi ... aa/7154485

"Nykyiset kolmasluokkalaiset aloittavat pakollisen ruotsin opiskelun jo kuudennella luokalla, kun kieliohjelma muuttuu opetussuunnitelman uudistuksen astuessa voimaan elokuussa 2016. Aiemmin alakoulun läpi on halutessaan voinut kulkea yhtä vierasta kieltä opiskellen, jatkossa niitä tulee kaksi. Kieltenopettajien liitto on huolissaan uudistuksesta sekä alakoulussa että yläkoulussa.
– Näen tämän ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena, sanoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen."

Tätä kaikkea eivät ruotsinkieliset saa omasta mediastaan lukea: Nyt on sitten joka alakouluun hankittava pätevä ruotsinope, on lisättävä ruotsinopintoja kaikkien luokanopettajien saataville erikoistumista varten, on järjestettävä työn rinnalle pätevöitymiskoulutusta ruotsinopeksi, on muutettava virkarakenteita niin, että mahdollinen englanti-saksa-opettaja korvataan englanti-ruotsi-opettajalla. Muiden kielten valinnat vähenevät alakoulussa. Kieltenoppimiseen liittyvät ongelmat lisääntyvät alakoulussa. Yläkoulussa taas ei riitä kahta tuntia ruotsia joka luokalle, jolloin on joko pidettävä ruotsissa välivuosi tai luettava kahtena vuonna vain yksi vuosiviikkotunti tai tarjottava lisäkurssia ruotsissa lukioon menijöille - tai kuten RKP toivoo, nostettava kahdella tunnilla pakkoruotsin peruskoulun tuntimäärää. Kaikki tämä maksaa ja aiheuttaa ongelmia ja kielivaranto kapenee entisestään.

Opettajalehdessä haastateltiin ruotsinopettajien Jukaraista otsikolla "Ruotsin opetus venyy ja ohenee":
- Mitä muutos maksaa ja kuka sen maksaa?
- Siirtymäkausi maksaa paljon. Väliin putoaville oppilaille on annettava lisäopetusta ja opettajille täydennyskoulutusta.
- Paraneeko ruotsin kielen asema näillä eväillä?
- Pelkään, että osaaminen ei näillä eväillä parane.
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=P ... 5755741889

Mutta kalliisti maksettavaa haittaa oppilaille ja muiden kielten opetukselle kyllä tehdään!!!

[TK]

Pakkoruotsissahan me maksamme ihan turhasta. Suurta säästöä olisi luopua pakkoruotsista välittömästi http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi , mikä jo sinällään toisi säästöjä. Pakkoruotsi on tuuleen heitettyä rahaa.

[Heinäkenkä]

"koska kokemukset osoittavat, että pakon poisto yo-tutkinnossa 2006 ei ole johtanut muitten kielten nousuun"

Miksiköhän ei? Kun tota ruotsia on edelleen PAKKO lukea. Se on pois muista kielistä. Miten tämä on niin vaikea asia pakkoruotsittajien ymmärtää. Minkähänlainen rautalankamalli pitäis vääntää?

Meillä suomalaisilla pitää olla oikeus valita vieraat kielet, joita luemme. ruotsi on suurimimalle osalle suomalaisista (95 %) vieras kieli.
Lopetataan pakkoruotsi, Tehdään 40 vuoden kokeilu, alkaako lapset ja nuoret lukemaan enemmän vapaehtoisia vieraita kieliä. Veikaanpa , että Kyllä. Kun ei tarvitse TUHLATA aikaansa mini-skidi-marginaalikieleen.

[jänkäkoira]

Se on todennäköisesti raha. Vapaan kielivalinnan järjestäminen maanlaajuisesti oikeudenmukaisella tavalla niin, että kaikissa kunnissa on todellinen valintamahdollisuus on niin kallis ratkaisu, että se ei tällä hetkellä sovi pyrkimyksiin leikata julkisen sektorin kuluja ja näin valtion velkaa. Ainoa nollasummaratkaisu on säätää joku muu kieli, esim. saksa, tai joku ihan muu opetusaine pakolliseksi ruotsin sijaan.

Itse käsittäisin tuon vapaan kielivalinnan niin, että koulut tarjoavat vieraita kieliä omien resurssiensa mukaan. Ei tietenkään voida olettaa
että Savukoskella tarjotaan mandariinikiinaa, koska Matti-Petteri sitä kunnan ainoana ihmisenä itselleen vaatii.
Mutta uskon, että resursseja opettaa esim. saksaa ja ranskaa löytyy jo tällä hetkellä monesta koulusta, eikä niiden opettaminen täten toisi sen suurempia kustannuksia.

[NRR]

Ollaan kerätty näitä yleisimpiä vääristeltyjä väitteitä omaksi ketjuksi kielikoulutuspolitiikka-osioon:
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... f=1&t=1359

Miksi pakon pitkittäjät toistelevat näitä väitteitä? Siksi, että kriittisen median puuttuessa heidän sloganinsa pääsevät toistumaan ja toistumaan virheellisyydestään huolimatta. Sana "kaksikielisyys" toimii meillä kuin taikasauva. Mitään ei tarvitse perustella, minkään ei tarvitse pitää paikkaansa, jos vain puhuja sanoo arvostavansa "kaksikielisyyttä" ja puhuvansa sen puolesta.

[JV Lehtonen]

Mikä on se keskeinen ongelma, joka syntyy siitä, että peruskoulussa voisi valita englannin jälkeen toiseksi kieleksi yhden esimerkiksi ryhmästä ruotsi, ranska, saksa ja venäjä?

Raha. Se on todennäköisesti raha. Vapaan kielivalinnan järjestäminen maanlaajuisesti oikeudenmukaisella tavalla niin, että kaikissa kunnissa on todellinen valintamahdollisuus on niin kallis ratkaisu, että se ei tällä hetkellä sovi pyrkimyksiin leikata julkisen sektorin kuluja ja näin valtion velkaa. Ainoa nollasummaratkaisu on säätää joku muu kieli, esim. saksa, tai joku ihan muu opetusaine pakolliseksi ruotsin sijaan.

Kysymys on investoinnista tulevaisuuteen! Ruotsiin panostus on investointi menneisyyteen.
Tässäkin toistuu kuvaamani perusasetelma: Vastustaminen on itseisarvo, vain "perustelut" vaihtelevat

"Tämä VKV-homma on nyt vähän mennyt niin kuin ikäväksi, negatiiviseksi ja nutturamaiseksi raittiusliikkeeksi kun se voisi olla hyvää monimuotoista meininkiä ja tekemistä, joka sitten siinä ohessa onkin myös päihteetön. Tai ruotsiton. Ymmärrätte varmaan vertauskuvan."

Raittiusliikeen edustajille siis kaadetaan viinaa väkisin kurkkuun . ymmärrät varmaan vertauskuvan

http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... 888#p12872

[Hansa]

Andelin totesi :
"Vapaan kielivalinnan järjestäminen maanlaajuisesti oikeudenmukaisella tavalla niin, että kaikissa kunnissa on todellinen valintamahdollisuus on niin kallis ratkaisu, että se ei tällä hetkellä sovi pyrkimyksiin leikata julkisen sektorin kuluja ja näin valtion velkaa. Ainoa nollasummaratkaisu on säätää joku muu kieli, esim. saksa, tai joku ihan muu opetusaine pakolliseksi ruotsin sijaan."

Suomi velkaantuu pelottavaa vauhtia, mutta tarpeettomaksi koettuun ja tuloksiltaan vaatimattomaksi todettuun pakolliseen ruotsinopetukseen törstäään miljoonia euroja joka ikinen vuosi, mutta rahalle ei saada vastinetta. Ruotsin osaaminen jää surkeaksi, kuten esim puoluejohtajien eu-vaalipaneelissa hiljattain todettiin. Myös Vapaavuori pari päivää sitten kertoi, että hänen ruotsalaisella äidillään on ollut vaikeuksia selvitä Suomessa ruotsinkielisenä.

Pakkoruotsin opiskelumotiivii on olematon, koska suomenkieliset eivät koe saavansa pakkoruotsin opiskelusta juuri mitään hyötyä itselleen.

Pakkosuomen opetuksen kohdalla hyöty on kiistaton, opiskelu hyödyttää ruotsinkielisiä; siitä olisi ollut hyötyä jopa Vapaavuoren äidille.

Itse olen sitä mieltä että meillä pakollisen suomen kielen lisäksi vain yhden vieraan kielen, englannin, opiskelun pitäisi olla kaikille pakollista. Kuten Ruotsissa, vain ruotsi ja englanti ovat pakollisia kaikille.

Vapaavalintaisesti voisi opiskella muita kieliä tai muita oppiaineita.

Kannatan vain yhden vieraan kielen, englannin, pakollisuutta, koska englantia jo nyt halutaan selvästi opiskella, se koetaan tärkeäksi ja hyödylliseksi ja englannissa saavutetaan erinomaisia tuloksia, eikä jäädä puoluejohtajien tönkkö-ruotsin tasolle. Yhden yleismaailmallisesti tärkeän vieraan kielen kunnollinen osaaminen on hyödyllisempää kuin monien kielten alkeiden osaaminen. Englannin opetus tuo vastinetta siihen käytetyille resursseille.

Yksi kaikille pakollinen vieras kieli helpottaa myös niissä tapauksissa kun oppilas joutuu vaihtamaan koulua.

Englanti on myös erittäin tärkeä useimmille maahanmuuttajanuorille, se helpottaa selviytymistä lähes missä maassa tahansa.

Vapaavalintaisen toisen vieraan kielen opiskelussa voisi käyttää eri tapoja; joko oman tai naapuri- tai kaupungin muun koulun opetusryhmiä tai verkko-opiskelua.

Ruotsin kielen pitäisi kuulua noiden vapaasti valittavien kielten joukkoon.

[JV Lehtonen]

Sana "kaksikielisyys" toimii meillä kuin taikasauva. Mitään ei tarvitse perustella, minkään ei tarvitse pitää paikkaansa, jos vain puhuja sanoo arvostavansa "kaksikielisyyttä" ja puhuvansa sen puolesta.

Tämä taikasauva katkeaa sen jälkeen, kun järjestelmä ei kykene minkäänlaiseen joustoon.
Toteutuu Saukkosen ennustus systeemin romahduksesta "urhean viivytystaistelun" jälkeen

Systeemi ei suinkaan romahda pakkoruotsin poistamiseen, vaan sen poistamisen estämiseen.

Pakon poistamisen estäminen herättää nimittäin kysymyksen, miksi ylläpitää 95 % kuormittavaa järjestelmää,
kun hyödyn kerää 5 %.

vai saako sekään loppujen lopuksi kokonaishyötyä, kun ilmapiiri on pilalla..

Varsinainen lose-lose situation!

[TMK]

Raha. Se on todennäköisesti raha. Vapaan kielivalinnan järjestäminen maanlaajuisesti oikeudenmukaisella tavalla niin, että kaikissa kunnissa on todellinen valintamahdollisuus on niin kallis ratkaisu, että se ei tällä hetkellä sovi pyrkimyksiin leikata julkisen sektorin kuluja ja näin valtion velkaa. Ainoa nollasummaratkaisu on säätää joku muu kieli, esim. saksa, tai joku ihan muu opetusaine pakolliseksi ruotsin sijaan.

Kuten moni on jo sanonut, niin mikä ongelma tässä nyt on? Eihän tilanne ole mitenkään maanlaajuisesti oikeudenmukainen tälläkään hetkellä. Pikkukylissä opiskellaan englantia ja ruotsia, kasilla saa sitten valita saksan tai ranskan. Eli pikkukuntien oppilaat oppivat hyvin englantia, mutta eivät muita kieliä, ruotsiahan ei useimmissa kuule koskaan. Isompien kaupunkien oppilaat voivat valita A2-kielen ja oppia kaksi hyödyllistä kieltä hyvin, myöhemmin valittavana on vielä enemmän kieliä. Pakkoruotsi juuri ylläpitää eriarvoisuutta! Tiedän tämän, sillä olen itse niitä pikkukylän kasvatteja ja kateellinen isommista kaupungeista tuleville opiskelukavereilleni, jotka ovat pitkän saksan lukeneena hyötyneet Saksan-vaihdosta enemmän kuin minä olisin voinut heikolla kielitaidollani. Puhumattakaan tietenkään kustannuksista, joita syntyy pakkoruotsin aikaistamisesta, ja sen olemattomasta hyödystä.

[Jan-Erik Andelin]

Itse käsittäisin tuon vapaan kielivalinnan niin, että koulut tarjoavat vieraita kieliä omien resurssiensa mukaan. Ei tietenkään voida olettaa
että Savukoskella tarjotaan mandariinikiinaa, koska Matti-Petteri sitä kunnan ainoana ihmisenä itselleen vaatii.

Kannatan vain yhden vieraan kielen, englannin, pakollisuutta, koska englantia jo nyt halutaan selvästi opiskella, se koetaan tärkeäksi ja hyödylliseksi ja englannissa saavutetaan erinomaisia tuloksia, eikä jäädä puoluejohtajien tönkkö-ruotsin tasolle.

Näistä kahdesta kommenteistahan se vastaus saadaankin (+ TMK:n kommenteista joka tuli tuossa juuri). Vantaalla lapsi pääsee kiinni eksoottisiin kieliin jos halua (jo senkin takia, että siellä on näitä kieliä puhuvia natiiveja opettajaksi asti rekrytoitaviksi) - Savukoskella ei.

Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että Suomeen saataisiin uusi monikielistrategia, jossa ruotsilla olisi vähemmän näkyvä sija - jos tämä on mitä halutaan. Se tietysti vaatisi, että aitoa kielivalinnan mahdollisuutta olisi koko Suomessa, ja että huomattavasti nykyistä pienempiä opetusryhmiä sallittaisiin ja rahoitettaisiin. Oppilaalla täytyy olla todella suuri motivaatio oppia jotakin kieltä vaihtaakseen keskellä koulupäivää (tai lopullisesti) esim. toiseen kouluun. Kokemusta on. Vaimon saksankielen tunneille täällä ruuhka-Suomessa tulee korkeintaan yksittäisiä oppilaita jostakin naapurikoulusta, jossa samaa opetusta ei tarjota - mites sitten hajaseutu-Suomessa, jossa matkaa on kymmeniä kilometrejä?

Kun julkisia menoja nyt pyritään pitämään aisoissa, kouluissa on oltava tietty määrä pakollisia aineita. Siksi voisi retorisesti kysyä: jos jonkun muun aineen olisi oltava pakollinen ruotsin sijasta - mikä se olisi? Pakkoenglanti, pakkovenäjä, pakko-ohjelmointi? Kun tähän pakkojen retoriikkaan on kerran juututtu, niin kaikkea ns. poliittisen eliitin säätämää asiaa voidaan pitää vääryytenä ja pakkona, jos haluaa.

Ruotsin opetuksen varhaistamisesta 6. luokalle olen keskustelijoiden kanssaa samaa mieltä. Se oli typerä päätös, etenkin sen takia, että se on hankala toteuttaa, varsinkin silloin kun ei ole yhtenäiskoulua (luokat 1-9), jossa ruotsinkielen ope pääsee helposti paikalle.