EK vaatii monipuolisempaa kieltenosaamista

[Hansa]

Kansan Uutisten Verkkolehti 8.5.2014
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kot ... en-osaajia

Yritykset kaipaavat venäjän kielen osaajia

EK huolestui: peruskoulun jälkeen osataan vain englantia ja ruotsia.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenyrityksistä miltei kolmannes tarvitsee venäjän kielen taitoista henkilökuntaa. Näistä yrityksistä 70 prosenttia uskoo, että venäjää tarvitaan jatkossa yhä enemmän.
Lisäksi kieltä tullaan tarvitsemaan neljänneksessä niistä yrityksistä, jotka eivät käytä sitä nykyisin. Venäjää tarvitaan kaikilla aloilla, mutta palvelualojen yritykset nostivat tarpeen esiin useimmin, ilmenee EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelusta, johon vastasi yli tuhat yritystä.
Kyselyn mukaan englannin kielen taitoa edellytetään jo kaikilla organisaatiotasoilla ja lähes kaikissa työtehtävissä. Englannin taito ei kuitenkaan yksin riitä.
– On yrityksiä, joille kiinan, portugalin tai espanjan taitoinen henkilöstö on välttämättömyys ja näiden kielien osaaminen voi olla ratkaisevaa rekrytointitilanteessa, sanoo asiantuntija Jenni Ruokonen.
Peruskoulusta kapea kielitaito
Työelämässä tarvitaan nykyisin yhä monipuolisempaa kielitaitoa, mutta samaan aikaan kielten opetus ja opiskelijoiden kielivalinnat yksipuolistuneet perusopetuksessa ja lukiossa. Yhä useampi nuori osaa peruskoulun suoritettuaan vain englantia ja ruotsia.
Yläkoulussa opiskeltavan valinnaisen B2-kielen suosio on laskenut rajusti. Vielä 1990-luvun puolivälissä lähes 40 prosenttia oppilaista opiskeli B2-kieltä. Nyt valinnaista B2-kieltä opiskelevia on noin 17 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista. Myös lukiossa kolmen tai useamman kielen opiskelu on romahtanut vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa. Lukiolaisista noin puolet opiskelee kahta vierasta kieltä.
EK:n mielestä kieltenopiskelu pitää aloittaa mahdollisimman varhain ja kansainvälistyminen toteuttaa kouluissa suunnitelmallisesti.
– Tämä on koko kouluyhteisön, ei vain kieltenopetuksen tehtävä. Esimerkiksi eri oppiaineiden opiskelu vierailla kielillä tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia myös kielitaidon kehittämiseen, ehdottaa asiantuntija Satu Ågren.
EK:n henkilöstö- ja koulutustiedusteluun vastasi runsas tuhat EK:n jäsenyritystä. Vastaajayrityksissä työskentelee lähes 455 000 henkilöä.

[jänkäkoira]

EK:n mielestä kieltenopiskelu pitää aloittaa mahdollisimman varhain ja kansainvälistyminen toteuttaa kouluissa suunnitelmallisesti.
– Tämä on koko kouluyhteisön, ei vain kieltenopetuksen tehtävä. Esimerkiksi eri oppiaineiden opiskelu vierailla kielillä tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia myös kielitaidon kehittämiseen, ehdottaa asiantuntija Satu Ågren.

Hmm..outoa ettei mainita ruotsin vapaaehtoistamista mitään. Vaikka Ågren on aikaisemmin kyllä selvästi sanonut EK:n olevan vapaaehtoisen ruotsin puolella:
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... a-/1904284

Ågren kertoo EK:n kannattavan ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi oppiaineeksi pitkällä aikavälillä. Mutta kuinka pitkällä?– Kyllä se varmasti on seuraavalla hallituskaudella agendalla.

– Ruotsin kielen merkitys jäsenyrityksillemme oli vähentynyt edellisestä kyselystämme eli vuodesta 2005.

Ågrenin mukaan suomalaisten kielitaito yksipuolistuu huolestuttavalla vauhdilla.

[esa aallas]

Ohessa kommenttini KU:ssa julkaistun EK-uutisen synnyttämään keskusteluun:
Esa Aallas Tänään klo 11.35
Pakkoruotsi luo eriarvoisuutta.
Vapaan kielivalinta ry:n puheenjohtajan , professori Ilmari Rostilan (ps) tuoreen pamfletin mukaan suomenkielisiä peruskoululaisia painaa, etenkin poikien turhautumista lisäävä kielikuorma.
Yhdistyksen eräiden muiden kanssa keräämä 63000 nimen kansalaisaloite ruotsin vapaavalintaisuudesta jätettiin viime kuussa eduskunnalle.
Ruotsin vapaavalinnaisuus lisäisi varmasti EK:n kuuluttamien muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelua ja osaamista.
Nykyisellään suomenkielisistä 97 prosenttia valitsee englannin, ruotsinkielisistä 90 prosenttia suomen. Enemmistö suomenkielisistä mielisi valita 2. vieraaksi kielekseen esimerkiksi saksan, ranskan, espanjan, venäjän pakkoruotsin sijaan. Koululaisten valinnat kertovat koetusta tarpeesta.
Suomessa virallinen , pakkoruotsia ylläpitävä totuus ei vastaa tätä koettua käytännön ja osaamisen tarpeita.
Etenkin suomenkielisten, ja kasvavan maahanmuuttoväestön kokema todellisuus on kaukana, poliittisesti ,vasemmistoa myötenkin ylläpidetystä virallisesta totuudesta.
. Tuo totuus on lähempänä alle viiden prosentin ruotsinkielisten kuin yli 90 prosentin suomenkielisten todellisuutta.
Vasemmistoliiton kannattajien enemmistö vastustaa pakkoruotsia. Silti puoluejohto toistelee virallista totuutta.
Usein virallisen totuuden vaalijat, kuten opetushallituksen ja kieltenopettajien edustajat, jopa syyllistävät ja ylenkatsovat kovapäisiä suomenkielisiä , etenkin poikia, jos ja kun eivät kielet, etenkään ruotsi suju tai maistu tai niissä "on oppimisvaikeuksia".
Suomenkielisten perheiden sosiaalinen asema vaikuttaa myös vahvasti kieliopintoihin aiheuttaen eriarvoisuutta.
Nykyisessä käytännössä suomenkieliset osaavat selvitysten mukaan ruotsinkielisiä huonommin muita vieraita kieliä.
Niitä, joita EK osalaan katsoo tarvittavan. Ja toivottavasti myös vasemmistopuolueet tajuaisivat tarvittavan.

[JV Lehtonen]

"VAIKKA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITAAN
nykyisin yhä
monipuolisempaa kielitaitoa, ovat kielten opetus ja
opiskelijoiden kielivalinnat yksipuolistuneet.

Toisaalta Suomessa vieraita kieliä
opiskellaan silti enemmän kuin Euroopassa keskimäärin.
(Kangasvieri, Miettinen, Kukkohovi ja Härmälä 2011)."

Eli vieraiden kielten panostus selittyy ruotsiin panostamisella,
joka syö kaikkien muiden kielten opiskelua..

Eikö olisi järkevämpää jakaa eurooppalaisessa vertailussa suuri panostus uudelleen,
siis muuhunkin kuin ruotsin pakko-opettamiseen..

http://ek.fi/wp-content/uploads/Henko-2014.pdf