Hesarin Ilkka Malmbergilta järkevä kirjoitus, joka tukee Vapaa kielivalinnan tavoitteita, vaikka myöntää englannin ylivertaisen merkityksen nykymaailmassa.
http://www.hs.fi/sunnuntai/Ruotsi+on+ki ... 9085057942
Olen opiskellut kaiken maailman kieliä. Nyt tajuan, että olisi pitänyt oppia vain yksi.
Tykkään kielistä. Lähes koko elämäni ajan olen opiskellut jotakin kieltä. Tuhansia tunteja.
Mutta osaan käyttää sujuvasti ainoastaan suomea. Minulla ei ole niin kutsuttua kielipäätä. Olen kateellinen kaikille niille kaksi- tai kolmikielisille kavereilleni, jotka vaihtavat kieltä lennosta.
Koulussa valitsin tietenkin kielilinjan. Pitkää ruotsia, pitkää saksaa, lyhyttä ranskaa ja englantia.
Aika moni koulua käynyt suomalainen osaa kolmea neljää kieltä, mikä herättää ulkomailla hämmästystä. Silloin tuntee ylpeyttä suomalaisesta koululaitoksesta.
Kehuihin on tapana vastata, että suomea puhuu niin harva, että meidän on opiskeltava muitten kansojen kieliä.
Maailmassa, jossa kasvoin, ei ollut vaikea motivoida itseään. Kielet avasivat maailman. Ranska oli taiteen, diplomatian, gastronomian, kilpapyöräilyn, rakkauden ja jopa postin kieli. Sen osaamisessa oli rankasti statusta.
Saksa taas oli tekniikan, kaupan, mäkihypyn, runouden ja filosofian kieli, jota luokan tytöt oppivat seurustelemalla, kun kaupunkiin tuli kesäisin mukavia saksalaispoikia. Ruotsia tarvitsi, kun lähti kesätöihin Ruotsiin.
Sivistyneet ihmiset osasivat kieliä. Usein kuuli elämänohjeen: Opiskele kieliä, nuori mies. Se kannattaa aina.
Se oli monikielinen Eurooppa. Saksalla pärjäsi koko Keski-Euroopassa, Ranskassa taas selvisi ainoastaan ranskalla, Italiassa oli osattava italiaa. En muista koskaan yrittäneeni puhua ruotsalaiselle englantia.
Nicht hinauslehnen, Ne pas se pencher au dehors, È pericoloso sporgersi, Do not lean out.
Mutta se Eurooppa on menneisyyttä. Jos nykyisin yritän sönköttää nuorelle berliiniläiselle saksaa, hän vaihtaa sen sitkeästi yhä uudelleen englanniksi. Sama Tukholmassa. Hollannissa ja Tanskassa ihmisiä voi puhutella suoraan englanniksi. Virolaiset poliitikot vastaavat nykyisin englanniksi, aiemmin suomeksi. Katainen ja Reinfeldt puhuvat keskenään tasaveroisesti englantia.
Vaihtavatko helsinkiläishipsterit Air Berlinin lennolla kielen saksaksi? Zweimal Kaffee mit Milch, bitte. Epäilen.
Nyt puhutaan euroenglantia. Eurooppa on muuttunut suureksi lentoasemaksi, ja lentoasemilla on luontevaa kommunikoida ainoalla ilmaliikenteen kielellä. Et edes tiedä, mitä olisivat muilla kielillä Baggage drop, Security check, Transfer flights.
Olin valinnut väärän taktiikan. Luin kaikkia muita kieliä paitsi englantia, sillä sitä oppi amerikkalaisilta kavereilta ja popmusiikista. Ja sille tasolle se jäi, oli niin kiire opiskella muita kieliä, tulla kansainväliseksi.
Mutta – huomasin järkytyksekseni – hyvä kielitaito tarkoittaakin nyt sujuvaa englantia. On plussaa, jos lisäksi selviää jollakin muulla kielellä. Olin opetellut yhdeksää kieltä, enkä osannut yhtään niistä kunnolla. Lukiolaisetkin puhuvat parempaa englantia kuin minä.
Tiedän, mitä aiotte sanoa. Jos haluaa ymmärtää syvästi Portugalia, on puhuttava sukkaa kutovan mummon kanssa portugalia.
Olen ihan samaa mieltä. Mutta oikeasti tavallisempaa on joutua puheisiin nykyeurooppalaisen kanssa, joka taatusti puhuu parempaa englantia kuin minä portugalia.
Minustakin on kivempi keskustella niin, että edes toinen puhuu äidinkieltään. Inhoan euroenglannin latteutta. Valtaosaa ihmisistä se ei häiritse.
Tässä vaiheessa aina sanotaan, että kielten oppiminen on myös kulttuurin oppimista. Oui, oui.
Mutta vaeltavathan länsinuoretkin rinkat selässä ympäri Aasiaa tutustumassa vieraisiin kulttuureihin, mutta eivät opettele hindiä, nepalia, thai-kieltä tai tagalogia.
Sanon tämän raskain mielin: olisin voinut käyttää aikani paremmin kuin taivuttelemalla ranskan ja espanjan verbejä.
Kielipääomastani tuli värikäs laahus, jota on kyllä mukava esitellä, mutta aika epäkäytännöllinen se on. Jos nyt olisin kaksikymppinen, vaihtaisin sen kyllä virheettömään englantiin.
En minä halunnut tällaista Eurooppaa, mutta tällainen siitä tuli. Olisin viihtynyt siinä vanhassa paremmin.
Koululaiset pänttäävät: nous reussissions, vous reussissiez, ils reussissaient, mutta eivät kuule missään ranskaa. He oppivat taitavasti sijoittamaan saksan modaaliapuverbin pääverbin infinitiivissä lauseen loppuun, mutta eivät ymmärrä mitä tarkoittaa Hände hoch! tai Hau ab!
Menneessä maailmassa oli ranskan-, venäjän- ja italiankielisiä elokuvia, saksalaisia poliisisarjoja.
Millä ihmeellä motivoin seuraavaa sukupolvea opettelemaan kieliä, joita he eivät kuule missään? Ei saksalaisia sloganeita, ei ranskalaisia fraaseja.
Maailmassa ei näy mitään merkkejä siitä, että englannin voittokulku pysähtyisi.
Päinvastoin, se luultavasti kiihtyy: englanninkielisiä sanoja ja sloganeita tulee suomen sekaan lisää. Lapsemme käyttävät arjessaan vielä enemmän englantia.
Ja nyt tullaan arkaan asiaan.
Miten motivoin lapsen lukemaan ruotsia? Varsinkin, jos asun vaikka Kuopiossa tai Kajaanissa. Entä jos hän kuulee, että Ahvenanmaan kouluissa suomi ei ole pakollinen kieli?
Pohjoismainen yhteys? Kas, kun ei Kalmarin unioni.
Minusta ruotsin pitäisi olla koulussa vapaaehtoista. Kaikkeen ei ole aikaa.
Nyt nousi monta persukorttia. Sanomalla näin joutuu äkkiä sijoitetuksi perussuomalaisten leiriin.
Jos jonkin aineen on edelleen oltava koulussa pakollista, niin ainakin historian.
Että ymmärtäisi, mitä maailmassa tapahtuu. Historia on tunnettava, jotta ei eläisi menneessä.
Teen tämän nyt vielä selväksi: Pidän Ruotsista ja ruotsin kielestä, ja minusta on hauskaa yrittää puhua ruotsia. Hufvudstadsbladet on hyvä lehti, ja ruotsinkieliset tv-ohjelmat ovat mainioita. Suosittelen lämpimästi ruotsin opiskelua. Mutta maailma on muuttunut.
Englanti on voittanut pelin. Unfortunately.
HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
-
jänkäkoira
- Viestit: 159
- Liittynyt: 29.04.2014 09:56
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
Suurimmaksi osaksi vapaan kielivalinnan kannalla näyttäisivät kommentoijat tuolla olevan, mutta löytyi sieltä myös puolustava puheenvuoro:
Mitä ihmettä?? Kukaan ei ole kieltämässä vähemmistöltä oikeutta opiskella omaa kieltään.sinuhe suomalainen kirjoitti:Saman määritelmän mukaan voidaan siis lopettaa Ruotsissa asuvilta suomalaisilta, heidän jälkipolviltaan Suomen kielen opettelu silloin, kun kieli yleensä pitää opettaa, aikana, jolloin sen omaksuu parhaiten.
Millä ihmeellä vähemmistöt(?!?) ja heidän oikeutensa karsiutuvat siinä, että enemmistöllä on vapaus valita opiskelemansa vieras kieli?sinuhe suomalainen kirjoitti:Ja kyllä tälläisessä vähemmistöjen ja heidän oikeuksiensa karsimisen taustalla on havaittavissa aina karsijan omat mieltymykset ja taustat, kuin myös motiivitkin karsintaan, eivätkä ne taida kestää lähempää päivänvalotarkastelua.
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
Hieno juttu. Ja nyt vain odottamaan niitä seuraavaa kymmentä pakkoruotsia kannattavaa artikkelia, jotka täytyy tasapuolisuuden nimissä julkaista näin rohkean kannanoton jälkeen.Hansa kirjoitti:Hesarin Ilkka Malmbergilta järkevä kirjoitus, joka tukee Vapaa kielivalinnan tavoitteita, vaikka myöntää englannin ylivertaisen merkityksen nykymaailmassa.
http://www.hs.fi/sunnuntai/Ruotsi+on+ki ... 9085057942
--- – huomasin järkytyksekseni – hyvä kielitaito tarkoittaakin nyt sujuvaa englantia. On plussaa, jos lisäksi selviää jollakin muulla kielellä. Olin opetellut yhdeksää kieltä, enkä osannut yhtään niistä kunnolla. Lukiolaisetkin puhuvat parempaa englantia kuin minä.--- Tässä vaiheessa aina sanotaan, että kielten oppiminen on myös kulttuurin oppimista. Oui, oui. Mutta vaeltavathan länsinuoretkin rinkat selässä ympäri Aasiaa tutustumassa vieraisiin kulttuureihin, mutta eivät opettele hindiä, nepalia, thai-kieltä tai tagalogia. --- Kielipääomastani tuli värikäs laahus, jota on kyllä mukava esitellä, mutta aika epäkäytännöllinen se on. Jos nyt olisin kaksikymppinen, vaihtaisin sen kyllä virheettömään englantiin. --- Maailmassa ei näy mitään merkkejä siitä, että englannin voittokulku pysähtyisi. --- Ja nyt tullaan arkaan asiaan. Miten motivoin lapsen lukemaan ruotsia? Varsinkin, jos asun vaikka Kuopiossa tai Kajaanissa. Entä jos hän kuulee, että Ahvenanmaan kouluissa suomi ei ole pakollinen kieli? Pohjoismainen yhteys? Kas, kun ei Kalmarin unioni. Minusta ruotsin pitäisi olla koulussa vapaaehtoista. Kaikkeen ei ole aikaa. --- Teen tämän nyt vielä selväksi: Pidän Ruotsista ja ruotsin kielestä, ja minusta on hauskaa yrittää puhua ruotsia. Hufvudstadsbladet on hyvä lehti, ja ruotsinkieliset tv-ohjelmat ovat mainioita. Suosittelen lämpimästi ruotsin opiskelua. Mutta maailma on muuttunut. Englanti on voittanut pelin. Unfortunately.
Nuo viimeiset lauseet kuvaavat sitä, miten pakon kannattamisesta luopuvan on paketoitava viestinsä: paljon korulauseita, joissa vakuutetaan, että mielummin elettäisiin maailmassa, jossa pakkoruotsille olisi jokin tilaus, ja liitetään ruotsiin kaikki mahdollinen kaunis ja hyvä, vaikka hyötyä siihen nyt ei enää voida liittää. Muistan miten useamman vuoden ujutin teksteihini näitä lauseita, koska kuvittelin, että sillä on jotain merkitystä ja se kuvaa sitä aitoa goodwilliä, mitä tunsin niin ruotsin kieltä kuin suomenruotsalaisia kohtaan. Ehkä se auttaa niitä, jotka kirjoittavat omalla nimellään. Nimimerkillä saa kuitenkin ihan samaa "ruotsinsyöjä"-mutaa niskaansa kuin ilman näitä vakuutteluja.
-
jänkäkoira
- Viestit: 159
- Liittynyt: 29.04.2014 09:56
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
Ei kauaa tarvinnut odotella: http://www.hs.fi/mielipide/Ruotsin+kiel ... 9267019551NRR kirjoitti:Hieno juttu. Ja nyt vain odottamaan niitä seuraavaa kymmentä pakkoruotsia kannattavaa artikkelia, jotka täytyy tasapuolisuuden nimissä julkaista näin rohkean kannanoton jälkeen.
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
Paavo Lipposen mukaan "me kuopiolaiset" haluamme, että kaikilla on pakkoruotsi. Haluaako oikeasti joku muukin kuopiolainen vai onko Paavo omaksunut valtiomiesten tavan puhua itsestään me-muodossa?jänkäkoira kirjoitti:Ei kauaa tarvinnut odotella: http://www.hs.fi/mielipide/Ruotsin+kiel ... 9267019551NRR kirjoitti:Hieno juttu. Ja nyt vain odottamaan niitä seuraavaa kymmentä pakkoruotsia kannattavaa artikkelia, jotka täytyy tasapuolisuuden nimissä julkaista näin rohkean kannanoton jälkeen.
-
jänkäkoira
- Viestit: 159
- Liittynyt: 29.04.2014 09:56
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
Ei tämä kuopiolainen ainakaan: http://www.hs.fi/mielipide/Kaikkien+ei+ ... 9266949582jlo kirjoitti:Paavo Lipposen mukaan "me kuopiolaiset" haluamme, että kaikilla on pakkoruotsi. Haluaako oikeasti joku muukin kuopiolainen vai onko Paavo omaksunut valtiomiesten tavan puhua itsestään me-muodossa?
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
Samalla hesarin mielipideaukeamalla kaksi kirjetta Kuopiosta, eikä epäilystäkään siitä, kumpi edustaa kansan tuntoja. Sitten vielä kolmas kirjoitus, jossa kerrataan laajan kielivarannon välttämättömyys. Wau!
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
Asuin sillä suunnalla "aika" monta vuotta. Muistaakseni kuulin jotain skandinaavista kieltä yhden kerran Kuopion torilla, muuten en koskaan. Kuopion kaupungin nettisivut ovat muuten suomeksi, englanniksi ja venäjäksi, huomasin kerran.jlo kirjoitti:Paavo Lipposen mukaan "me kuopiolaiset" haluamme, että kaikilla on pakkoruotsi. Haluaako oikeasti joku muukin kuopiolainen vai onko Paavo omaksunut valtiomiesten tavan puhua itsestään me-muodossa?jänkäkoira kirjoitti:Ei kauaa tarvinnut odotella: http://www.hs.fi/mielipide/Ruotsin+kiel ... 9267019551NRR kirjoitti:Hieno juttu. Ja nyt vain odottamaan niitä seuraavaa kymmentä pakkoruotsia kannattavaa artikkelia, jotka täytyy tasapuolisuuden nimissä julkaista näin rohkean kannanoton jälkeen.
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
Luin vielä uudestaan Lipposen tekstin, jota nyt tarjoillaan nettihesarin pääsivulla. Eipä hän juuri argumentteja pakkoruotsin tueksi ole keksinyt.
Hän painottaa identiteettiä: "Kielessä on myös kysymys identiteetistä. --- Jos ruotsin kielen opiskelu jäisi vain eliitin etuoikeudeksi – sitähän vapaaehtoisuus tarkoittaisi –, menettäisimme oleellisen osan identiteetistämme."
Juuri tässä jokainen suomalainen voi vain kysyä itseltään, miten vahvasti se ruotsi kuuluu omaan ja oman suvun identiteettiin ja nauraa koko ajatusta. Miten ihmeessä Lipponen on onnistunut rakentamaan omaan identiteettinsä ruotsikytköksen, koska helppoa tai luontevaa se ei todellakaan ole.
Miksi muuten hän olettaa, että "eliittiin" pääsemiseksi tarvitaan ruotsia? Mikä se hänen eliittinsä on?
Lisäksi Lipponen heittää, että "suomalainen nuori tarvitsee myös ruotsia pärjätäkseen kotimaansa ja muiden Pohjoismaiden työmarkkinoilla". Mitä kaikkea nuori tarvitseekaan tulevilla työurillaan, niin ruotsi ei ole ollut eikä tule olemaan useimpien kohdalla minkäänlaisessa merkityksessä - paitsi kotimaan viroissa, joita ei ilman pakkoruotsipaperia pääse hoitamaan, toki ruotsintaitoa ei tarvitse olla.
Pakkoruotsia siis perustellaan
- auktoriteetilla,
- kynnyksenä "eliittiin" pääsemiseksi,
- ylhäältä sanellulla identiteetillä
- kotoisilla virkavaatimuksilla sekä
- pohjoismaisilla työmarkkinoilla.
Ja näiden painoarvo nykysuomalaisen elämässä on ylen köykäinen.
Hän painottaa identiteettiä: "Kielessä on myös kysymys identiteetistä. --- Jos ruotsin kielen opiskelu jäisi vain eliitin etuoikeudeksi – sitähän vapaaehtoisuus tarkoittaisi –, menettäisimme oleellisen osan identiteetistämme."
Juuri tässä jokainen suomalainen voi vain kysyä itseltään, miten vahvasti se ruotsi kuuluu omaan ja oman suvun identiteettiin ja nauraa koko ajatusta. Miten ihmeessä Lipponen on onnistunut rakentamaan omaan identiteettinsä ruotsikytköksen, koska helppoa tai luontevaa se ei todellakaan ole.
Miksi muuten hän olettaa, että "eliittiin" pääsemiseksi tarvitaan ruotsia? Mikä se hänen eliittinsä on?
Lisäksi Lipponen heittää, että "suomalainen nuori tarvitsee myös ruotsia pärjätäkseen kotimaansa ja muiden Pohjoismaiden työmarkkinoilla". Mitä kaikkea nuori tarvitseekaan tulevilla työurillaan, niin ruotsi ei ole ollut eikä tule olemaan useimpien kohdalla minkäänlaisessa merkityksessä - paitsi kotimaan viroissa, joita ei ilman pakkoruotsipaperia pääse hoitamaan, toki ruotsintaitoa ei tarvitse olla.
Pakkoruotsia siis perustellaan
- auktoriteetilla,
- kynnyksenä "eliittiin" pääsemiseksi,
- ylhäältä sanellulla identiteetillä
- kotoisilla virkavaatimuksilla sekä
- pohjoismaisilla työmarkkinoilla.
Ja näiden painoarvo nykysuomalaisen elämässä on ylen köykäinen.
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
Ja kansa vastaa Lipposelle:
- Itseäni ei erityisemmin kiinnosta pönkittää yhteiskuntaa, jossa ruotsi olisi eliitin käyttämä kieli. Enkä siis myöskään itse koe tarvetta kuulua eliittiin, joka puhuu ruotsia. Eli sellaiset yhteiskuntarakenteet, joita halutaan ylläpitää pelkästään ruotsin kielen statuksen ylläpitämiseksi, ovat turhia, ja ne tulee poistaa.
- Siinä missä olen "pohjoismaalainen" tai mitään muutakaan, olen sellainen omalla kielelläni. Ruotsi ei ole kielellisesti minulle mitenkään identiteettikieli.
- Kielipohjainen ajattelu on hieman kuin venäläinen slaaviajattelu, se ei kestä pitkälle.
- Ruotsin kieli voi olla osa Paavon identiteettiä, mutta se ei kuulu suomalaisten enemmistön identiteettiin.
- Hassua, miten Lipposen identiteetti juurikin sai sen 5% kannatuksen.
- Jos jonkun identiteettiin kuuluu ruotsin kieli, hän luultavasti lähtee myös opiskelemaan sitä tai osaa sen muutenkin.
- Osaako Paavo Lipponen saamen kieltä? Jos ei osaa, miksei osaa? Saamen kielihän on osa suomalaista identiteettiä ja nykyäänkin merkittävä osa Suomi-kuvaa yhtä vahvasti tai jopa vahvemminkin, kuin vähemmistöruotsinkieli.
- Ruotsin kieli voi olla osa niiden piirien identiteettiä joihin Paavo kuuluu tai joita haluaa miellyttää. Mutta millä oikeudella nuo piirit katsovat voivansa pakottaa oman identiteettinsä koko kansan identiteetiksi?
- Pidä Paavo identiteettisi, mikä tahansa se onkin, mutta ei sinulla ole oikeutta määritellä minun identiteettiäni, johon EI kuulu ruotsi.
- Väittääkö Lipponen tosiaan ettei paitsi Ruotsin ja Suomen, koko länsimainen kulttuuri ei periytyisi kreikkalaisesta ja roomalaisesta kulttuurista? Miksi Lipponen ei aja vanhan kreikan ja latinan pakkoopetusta suomalaisissa kouluissa?
- Suomenkielisen kansan enemmistön identiteettiin ruotsin kieli ei ole kuulunut koskaan.
- Ruotsin kielikö muka osa minun ja sukuni identiteettiä? Hassu väite ja vailla pohjaa.
En tohtisi lähteä muiden identiteettejä määrittelemään omista mieltymyksistäni käsin, eikä kannata sellaista muidenkaan yrittää. Jokainen määrittää itse oman suomalaisuutensa.
- Jos ruotsin kieli kuuluu Paavo Lipposen identiteettiin, on se hänen oma asiansa. Minun identiteettiini ruotsin kieli sen sijaan ei kuulu, tai kuuluu tasan yhtä paljon / vähän kuin hollannin kieli eteläafrikkalaisen identiteettiin.
- Niin tai näin, kansalaisten puolesta heidän identiteettinsä, kielensä ja kulttuurinsa päättävän keskuskomitean suosioksi mitattiin viime presidentinvaaleissa noin 5%.
- Miten identiteettiimme kuuluu kieli, joka ei tartu vaatteisiin eikä tulvi tietoisuuteen joka suunnalta, vaan kieltä on jopa pakolla saneltava kaikille suomalaiselle (paitsi tietysti ahvenanmaalaisille, joiden oma-aloitteiseen arvostelukykyyn Lipponen luottaa enemmän)?
- Paavo tiedetään kielitaitoiseksi mieheksi. Mutta hän tekee saman virheen kuin moni muukin kielitaitoinen. Hän luulee, että kielten opiskelu on kaikille helppoa, jos vain motivatiota löytyy. Todellisuudessa monelle jo yhden vieraan kielen opiskelu on lähes mahdotonta. Miksi heitäkin pitää kiusata pakkoruotsilla?
- Nyt tehtävät ratkaisut kielten opiskeluista realisoituvat vuosina 2030-2070, jolloin nyt kouluissa kieliä opiskelevat tai kieliopintojaan aloittavat vastaavat rakkaan isänmaamme tulevaisuudesta. On kova päätös kertoa heille, että teidän kaikkien täytyy lukea juuri tätä kieltä kaikissa kouluissa, ja miksi - koska se kuuluu heidän identiteettinsä, sinun mielestäsi.
- On oikein hyvä että Paavo Lipponen puolustaa ruotsin kieltä ja samalla näkee miten 16-0 ollaan eri mieltä sen tarpeellisuudesta. Pitäisi sivistyneen ihmisen nyt uskoa mitä ihmiset ovat mieltä ruotsinkielen tarpeellisuudesta, mutta ei, Paavon mukaan hän on oikeassa ja muut väärässä.
- Kirjoituksen otsikon mukaan "Ruotsin kieli on osa identiteettiämme". Minulle ruotsinkieli on lähinnä muistutus siitä, että jouduimme olemaan satoja vuosia Ruotsin siirtomaana.
- Ruotsinkieli on osa Suomen ruotsinkielisten identitettia, mutta ei ole minun. Eika tule olemaan, Paavo Lipponen. Tuliko yhtaan koskaan mieleesi, miksi sait vain n. 7% aanista pressanvaalien ensimmaisella kierroksella?
- Vapaaehtoisuus ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö myös rahvas voisi opiskella ruotsinkieltä - niin halutessaan. Ruotsinkieltä voi opiskella paitsi koulussa myös aikuisena vaikka työväenopistossa tai ihan itsekseen, kuten minä olen opiskellut vironkieltä.
- Ruotsin kieli on osa vain ruotsinkielisen vähemmistömme identiteettiä. Suurimmalle osalle suomenkielisiä se on puhdas naapurimaan tarvekieli jota opetellaan jos on työtä ja asiointia naapurimaan kanssa.
- Olen ollut pohjoismaalainen Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa suomeksi ja englanniksi. Kaikissa noissa maissa olen ollut töissä. Hyvin on mennyt. Lapseni juttelevat Ruotsin-serkkujensa kanssa englannin ja suomen sekoituksella. Pohjoismaisen kielipolitiikan tulos kun Suomessa umpisuomalaisille yritetään pakottaa ruotsin kieli ja Ruotsissa suomenkielisen lapsilta evätään suomenkielinen opetus.
- Paavo Lipponen on yksinkertaisesti kadottanut otteensa todellisuuteen. Vapaa kielivalinta edustaa länsimaista demokratiaa ja on meille useimmille itsestäänselvyys.
- Kuopiolaisena nuorena en ole kertaakaan tarvinnut ruotsin kieltä, edes vieraillessani Ruotsissa. Sen sijaan kuopiolainen kouluni ei antanut minulle mahdollisuutta lukea saksaa ala-asteella, kun sitä olisin varta vasten halunnut. Resurssit eivät kuulemma riittäneet opetusta järjestämään. Mihin lie muihin kieliin menneet.
- Onko minulla oikeus sanoa ettei ruotsin kieli ole osa minun identiteettiäni?
Lipposta puolustaa muutama neljästäkymmenestä kirjoituksesta. Kuvaavaa on, ettei näistä osaa sanoa, ovatko ne parodiaa vai eivät.
- Aploderas! Paavo. Aivan samaa mieltä. Ongelma ei ole siinä, että ruotsin tilalle otetaan toinen kieli, vaan että kieliä ja oppiaineita pitää olla lisää - ja perusteellisemmin. Koskaan ei voi olla liikaa oppiaineita eikä -tunteja. Ne jotka eivät jaksa opiskella nyt, eivät jaksa ruotsin kielen poistuttuakaan. Jokainen valtsee oman tiensä. Jotkut valitsevat väärin.
Pakkojulmu:
- Hyvä Paavo, täsmälleen samaa mieltä! Ja ei, en ole ruotsinkielinen.
- Paavo Lipponen on taas oikeassa. E i ole kyse vain yhdestä kielestä muiden joukossa. Kyse on ennen kaikkea. Identiteetistä. Missä joukossa siesomme, mitä arvoja puolustamme, missä ovat vuosisataiset juuremme, mistä pidämme kiinni myös tulevaisuudessa. Jos emme kuuluisi Pohjoismaalaiseen perheeseen, niin mihin sitten? Yksin emme pärjää ja Venäjään emme halua kuulua (paitsi äänekäs ja pieni vähemmistö). Olkaamme siis itsenäisiä pohjoismaalaisia, jotka uskaltavat avata suunsa myös ruotsiksi.
- Itseäni ei erityisemmin kiinnosta pönkittää yhteiskuntaa, jossa ruotsi olisi eliitin käyttämä kieli. Enkä siis myöskään itse koe tarvetta kuulua eliittiin, joka puhuu ruotsia. Eli sellaiset yhteiskuntarakenteet, joita halutaan ylläpitää pelkästään ruotsin kielen statuksen ylläpitämiseksi, ovat turhia, ja ne tulee poistaa.
- Siinä missä olen "pohjoismaalainen" tai mitään muutakaan, olen sellainen omalla kielelläni. Ruotsi ei ole kielellisesti minulle mitenkään identiteettikieli.
- Kielipohjainen ajattelu on hieman kuin venäläinen slaaviajattelu, se ei kestä pitkälle.
- Ruotsin kieli voi olla osa Paavon identiteettiä, mutta se ei kuulu suomalaisten enemmistön identiteettiin.
- Hassua, miten Lipposen identiteetti juurikin sai sen 5% kannatuksen.
- Jos jonkun identiteettiin kuuluu ruotsin kieli, hän luultavasti lähtee myös opiskelemaan sitä tai osaa sen muutenkin.
- Osaako Paavo Lipponen saamen kieltä? Jos ei osaa, miksei osaa? Saamen kielihän on osa suomalaista identiteettiä ja nykyäänkin merkittävä osa Suomi-kuvaa yhtä vahvasti tai jopa vahvemminkin, kuin vähemmistöruotsinkieli.
- Ruotsin kieli voi olla osa niiden piirien identiteettiä joihin Paavo kuuluu tai joita haluaa miellyttää. Mutta millä oikeudella nuo piirit katsovat voivansa pakottaa oman identiteettinsä koko kansan identiteetiksi?
- Pidä Paavo identiteettisi, mikä tahansa se onkin, mutta ei sinulla ole oikeutta määritellä minun identiteettiäni, johon EI kuulu ruotsi.
- Väittääkö Lipponen tosiaan ettei paitsi Ruotsin ja Suomen, koko länsimainen kulttuuri ei periytyisi kreikkalaisesta ja roomalaisesta kulttuurista? Miksi Lipponen ei aja vanhan kreikan ja latinan pakkoopetusta suomalaisissa kouluissa?
- Suomenkielisen kansan enemmistön identiteettiin ruotsin kieli ei ole kuulunut koskaan.
- Ruotsin kielikö muka osa minun ja sukuni identiteettiä? Hassu väite ja vailla pohjaa.
En tohtisi lähteä muiden identiteettejä määrittelemään omista mieltymyksistäni käsin, eikä kannata sellaista muidenkaan yrittää. Jokainen määrittää itse oman suomalaisuutensa.
- Jos ruotsin kieli kuuluu Paavo Lipposen identiteettiin, on se hänen oma asiansa. Minun identiteettiini ruotsin kieli sen sijaan ei kuulu, tai kuuluu tasan yhtä paljon / vähän kuin hollannin kieli eteläafrikkalaisen identiteettiin.
- Niin tai näin, kansalaisten puolesta heidän identiteettinsä, kielensä ja kulttuurinsa päättävän keskuskomitean suosioksi mitattiin viime presidentinvaaleissa noin 5%.
- Miten identiteettiimme kuuluu kieli, joka ei tartu vaatteisiin eikä tulvi tietoisuuteen joka suunnalta, vaan kieltä on jopa pakolla saneltava kaikille suomalaiselle (paitsi tietysti ahvenanmaalaisille, joiden oma-aloitteiseen arvostelukykyyn Lipponen luottaa enemmän)?
- Paavo tiedetään kielitaitoiseksi mieheksi. Mutta hän tekee saman virheen kuin moni muukin kielitaitoinen. Hän luulee, että kielten opiskelu on kaikille helppoa, jos vain motivatiota löytyy. Todellisuudessa monelle jo yhden vieraan kielen opiskelu on lähes mahdotonta. Miksi heitäkin pitää kiusata pakkoruotsilla?
- Nyt tehtävät ratkaisut kielten opiskeluista realisoituvat vuosina 2030-2070, jolloin nyt kouluissa kieliä opiskelevat tai kieliopintojaan aloittavat vastaavat rakkaan isänmaamme tulevaisuudesta. On kova päätös kertoa heille, että teidän kaikkien täytyy lukea juuri tätä kieltä kaikissa kouluissa, ja miksi - koska se kuuluu heidän identiteettinsä, sinun mielestäsi.
- On oikein hyvä että Paavo Lipponen puolustaa ruotsin kieltä ja samalla näkee miten 16-0 ollaan eri mieltä sen tarpeellisuudesta. Pitäisi sivistyneen ihmisen nyt uskoa mitä ihmiset ovat mieltä ruotsinkielen tarpeellisuudesta, mutta ei, Paavon mukaan hän on oikeassa ja muut väärässä.
- Kirjoituksen otsikon mukaan "Ruotsin kieli on osa identiteettiämme". Minulle ruotsinkieli on lähinnä muistutus siitä, että jouduimme olemaan satoja vuosia Ruotsin siirtomaana.
- Ruotsinkieli on osa Suomen ruotsinkielisten identitettia, mutta ei ole minun. Eika tule olemaan, Paavo Lipponen. Tuliko yhtaan koskaan mieleesi, miksi sait vain n. 7% aanista pressanvaalien ensimmaisella kierroksella?
- Vapaaehtoisuus ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö myös rahvas voisi opiskella ruotsinkieltä - niin halutessaan. Ruotsinkieltä voi opiskella paitsi koulussa myös aikuisena vaikka työväenopistossa tai ihan itsekseen, kuten minä olen opiskellut vironkieltä.
- Ruotsin kieli on osa vain ruotsinkielisen vähemmistömme identiteettiä. Suurimmalle osalle suomenkielisiä se on puhdas naapurimaan tarvekieli jota opetellaan jos on työtä ja asiointia naapurimaan kanssa.
- Olen ollut pohjoismaalainen Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa suomeksi ja englanniksi. Kaikissa noissa maissa olen ollut töissä. Hyvin on mennyt. Lapseni juttelevat Ruotsin-serkkujensa kanssa englannin ja suomen sekoituksella. Pohjoismaisen kielipolitiikan tulos kun Suomessa umpisuomalaisille yritetään pakottaa ruotsin kieli ja Ruotsissa suomenkielisen lapsilta evätään suomenkielinen opetus.
- Paavo Lipponen on yksinkertaisesti kadottanut otteensa todellisuuteen. Vapaa kielivalinta edustaa länsimaista demokratiaa ja on meille useimmille itsestäänselvyys.
- Kuopiolaisena nuorena en ole kertaakaan tarvinnut ruotsin kieltä, edes vieraillessani Ruotsissa. Sen sijaan kuopiolainen kouluni ei antanut minulle mahdollisuutta lukea saksaa ala-asteella, kun sitä olisin varta vasten halunnut. Resurssit eivät kuulemma riittäneet opetusta järjestämään. Mihin lie muihin kieliin menneet.
- Onko minulla oikeus sanoa ettei ruotsin kieli ole osa minun identiteettiäni?
Lipposta puolustaa muutama neljästäkymmenestä kirjoituksesta. Kuvaavaa on, ettei näistä osaa sanoa, ovatko ne parodiaa vai eivät.
- Aploderas! Paavo. Aivan samaa mieltä. Ongelma ei ole siinä, että ruotsin tilalle otetaan toinen kieli, vaan että kieliä ja oppiaineita pitää olla lisää - ja perusteellisemmin. Koskaan ei voi olla liikaa oppiaineita eikä -tunteja. Ne jotka eivät jaksa opiskella nyt, eivät jaksa ruotsin kielen poistuttuakaan. Jokainen valtsee oman tiensä. Jotkut valitsevat väärin.
Pakkojulmu:
- Hyvä Paavo, täsmälleen samaa mieltä! Ja ei, en ole ruotsinkielinen.
- Paavo Lipponen on taas oikeassa. E i ole kyse vain yhdestä kielestä muiden joukossa. Kyse on ennen kaikkea. Identiteetistä. Missä joukossa siesomme, mitä arvoja puolustamme, missä ovat vuosisataiset juuremme, mistä pidämme kiinni myös tulevaisuudessa. Jos emme kuuluisi Pohjoismaalaiseen perheeseen, niin mihin sitten? Yksin emme pärjää ja Venäjään emme halua kuulua (paitsi äänekäs ja pieni vähemmistö). Olkaamme siis itsenäisiä pohjoismaalaisia, jotka uskaltavat avata suunsa myös ruotsiksi.
Viimeksi muokannut NRR, 07.05.2014 09:35. Yhteensä muokattu 4 kertaa.
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
On muuten erinomainen tämä Kuopion leidin kirjoitus - aivan eri planeetalta kuin tuo Lipposen liturgia. Leidi Kuopiosta tiivistää:jänkäkoira kirjoitti:Ei tämä kuopiolainen ainakaan: http://www.hs.fi/mielipide/Kaikkien+ei+ ... 9266949582jlo kirjoitti:Paavo Lipposen mukaan "me kuopiolaiset" haluamme, että kaikilla on pakkoruotsi. Haluaako oikeasti joku muukin kuopiolainen vai onko Paavo omaksunut valtiomiesten tavan puhua itsestään me-muodossa?
- merkittävää ajan ja taloudellisten resurssien tuhlausta opiskella vastentahtoisesti pienen kielialueen ruotsia
- korostuu, kun oma äidinkielikin on maailmassa marginaalinen kieli ja poikkeaa suomalais-ugrilaisena rakenteiltaan ja sanastoltaan valtakielistä
- Vapaaehtoisen kielen valinta ja opiskelu perustuu motivaatioon.
- Jo 1900-luvun alussa työväenliikkeen itsenäinen ajattelija --- kyseenalaisti --- [Hyvä muistutus vasemmistolle]
- suhteetonta, että noin 300 000 ruotsinkielisen palvelujen takaamiseksi tarvitaan noin viiden miljoonan suomalaisen ruotsin taitoa
- On olemassa käsite "työnjako". Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, paitsi ehkä aikamme yleiskieltä, englantia.
Hänen tekstinsä olisi suonut saavan linkin Lipposen tekstin rinnalle - niin hyvä vertailukohta tämä kielivapauden puolustus olisi ollut.
Onneksi tekstit ovat samalla mielipideaukealla printtimediassa.
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
Tänään hesarin pääsivu netissä oli jo aivan liturgian mukainen, otsikkoina
"Englanti jyrää muut kielet"
"Ruotsin kieli on osa identiteettiämme"
Ja tämä on meidän Pravdamme, virallinen totuutemme.
"Englanti jyrää muut kielet"
"Ruotsin kieli on osa identiteettiämme"
Ja tämä on meidän Pravdamme, virallinen totuutemme.
-
jänkäkoira
- Viestit: 159
- Liittynyt: 29.04.2014 09:56
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
En omaa tunnuksia tuonne Hesariin, mutta tälläisten viestien takia tekisi melkein mieli rekisteröityä, että pääsisi jankkaamaan:
(Lippos-Paavon kirjoituksen kommenttiosiosta siis)
niin miten helvetissä ruotsin opiskelun muuttuminen vapaaehtoiseksi poistaa heiltä tämän oleellisen osan identiteetistä?
Siis hekö luopuvat omasta identiteetistään sillä hetkellä kun ruotsi muuttuu vapaaehtoiseksi vai? Aikamoista...
Itse en suomen kielestä ainakaan meinannut luopua, vaikka se ruotsia puhuville muuttuisi vapaaehtoiseksi.
Ja jos kerran ruotsi on niin iso osa heidän identiteettiään, niin eihän heille sitä pakolla tarvitse opettaa.
He varmasti sitä opiskelisivat vapaaehtoisestikkin, eikö?
Ja sitten niitä faktoja,
- Kansalaisaloite 131
- tutkimukset/kyselyt joissa yli 60% vastustaa pakkoruotsia/on ruotsin vapaaehtoistamisen puolella
- Suomen väestöstä 90% on yksikielisesti suomenkielisiä, uskallan väittää, että suurimmalle osalle heistä ei ruotsi ole muuta kuin vieras kieli, jota kouluissa on pakko lukea
- Pakkoruotsista huolimatta ruotsin kielen taito on suomalaisilla tutkitusti olematonta. Miten se on mahdollista, jos se kerta on niin suunnattoman iso osa identiteettiä?
- Kyseisen artikkelin kirjoitukset (ja niiden tykkäysmäärät) antavat myös hyvin osvittaa kansan mielipiteestä
Ja pistää vihaksi tuo suomenruotsalaisuuden vihaajiksi kutsuminen. Montako miljoonaa kertaa se pitää toistaa, että kielen opiskelun pakollisuuden vastustaminen on eri asia kuin kieltä puhuvien vihaaminen?
(Lippos-Paavon kirjoituksen kommenttiosiosta siis)
Entä sitten jos ruotsi kuuluu jonkun suomenkielisen identiteettiin? Ne jotka kokevat ruotsin kuuluvan identiteettiinsä,Petri Sakkinen kirjoitti:Esitäpä sitten faktaa.vapaa kielivalinta kirjoitti:
Kuten viestissäni totesin, ruotsi kuuluu noin 5%:n suómalaisista identiteettiin. Petri, sinä olet nyt sitten se noin
Jos väität, että ruotsi ei kuulu monen suomenkielisen identiteettiin, tavalla tai toisella, todista se.
Itse asiassa juuri teidän suomenruotsalaisuuden vihaajien identiteetissä ruotsi on keskeinen tekijä. Olet jopa valinnut netti-identiteettisi ruotsin perusteella.
niin miten helvetissä ruotsin opiskelun muuttuminen vapaaehtoiseksi poistaa heiltä tämän oleellisen osan identiteetistä?
Siis hekö luopuvat omasta identiteetistään sillä hetkellä kun ruotsi muuttuu vapaaehtoiseksi vai? Aikamoista...
Itse en suomen kielestä ainakaan meinannut luopua, vaikka se ruotsia puhuville muuttuisi vapaaehtoiseksi.
Ja jos kerran ruotsi on niin iso osa heidän identiteettiään, niin eihän heille sitä pakolla tarvitse opettaa.
He varmasti sitä opiskelisivat vapaaehtoisestikkin, eikö?
Ja sitten niitä faktoja,
- Kansalaisaloite 131
- tutkimukset/kyselyt joissa yli 60% vastustaa pakkoruotsia/on ruotsin vapaaehtoistamisen puolella
- Suomen väestöstä 90% on yksikielisesti suomenkielisiä, uskallan väittää, että suurimmalle osalle heistä ei ruotsi ole muuta kuin vieras kieli, jota kouluissa on pakko lukea
- Pakkoruotsista huolimatta ruotsin kielen taito on suomalaisilla tutkitusti olematonta. Miten se on mahdollista, jos se kerta on niin suunnattoman iso osa identiteettiä?
- Kyseisen artikkelin kirjoitukset (ja niiden tykkäysmäärät) antavat myös hyvin osvittaa kansan mielipiteestä
Ja pistää vihaksi tuo suomenruotsalaisuuden vihaajiksi kutsuminen. Montako miljoonaa kertaa se pitää toistaa, että kielen opiskelun pakollisuuden vastustaminen on eri asia kuin kieltä puhuvien vihaaminen?
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
Keskusteluissa on joitakin vakityyppejä, jotka eivät keskustele vaan vääntelevät - heidän mielestään ei mitään keskustelua tarvitse käydäkään vaan riittää, että sotketaan ja vääristellään ja saadaan muut käyttämään kallista aikaa heidän järjettömyyksiensä pyörittelyyn, sillä heidän mielestään "nettifennon" aika joutaakin mennä hukkaan. Näin ovat nämä sankarit usein lopuksi todenneet. Se on sellainen epätoivoinen missio, kun pakkoruotsille ei ole jäänyt enää mitään järkeviä perusteita mutta sisu ei anna periksi myöntää tappiota.
Re: HS 4.5.14 Ruotsi on kiva, mutta hyödytön kieli
Mainittu Petri Sakkinen on yksi pahimmista. Häneen törmää kaikkialla, kuka lieneekään. Mitään järkeähän ei hänen jutuissaan ole koskaan.NRR kirjoitti:Keskusteluissa on joitakin vakityyppejä, jotka eivät keskustele vaan vääntelevät...