HBL:n etusivulla julistetaan eduskunnan kannattavan pakkoa

[NRR]

HBL on saanut kiinni 115 eduskunnan kahdesta sadasta edustajasta ja kysynyt pakon kohtaloa:
61 pakon puolella, 33 ei osaa sanoa ja 21 olisi kansalaisaloitteen ja kielivapauden kannalla ehdoitta.
Kuvakartta pääsivulla näyttää, että punaiset (kansalaisaloitteen kannattajat olisivat perussuomalaisia).

Kansalaisaloitteen puolustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps) sanoo, että vapaa kielivalinta on nykyaikaa ja pakko on huonoin kannuste kieliopinnoissa.
Vihreiden Johanna Karimäki taas puolustaa pakkoa, koska "ruotsi on toinen kansalliskielemme ja sitä tarvitaan työelämässä ja se on luonnollinen kieli pohjoismaisessa yhteistyössä".
Sosiaalidemokraattien Jouko Skinnari ei ole vielä päättänyt kantaansa ja muotoilee, että "me tarvitsemme ruotsia, mutta englannin ja ruotsin lisäksi pisäiti osata venäjää, espanjaa, kiinaa, ranskaa ja sakasaa, näitä tarvitaan viennin kasvattamiseen".


Tässä käännöstehtävä muutamien kommenteista:


På vänsterkanten är flera ledamöter beredda att öka frivilligheten, men inte lika mycket som initiativtagarna vill. ---

En av dem som tvekar är Anneli Kiljunen (SDP).
– Själv kommer jag från östra Finland, och hos oss är ryskan viktig i alla serviceyrken. Koordineringen av språken är inte den bästa möjliga i dag. På någon nivå måste vi ändå ha svenska, säger hon.

Anna Kontula (VF) vill att både finska och svenska som andraspråk ska göras frivilliga, så att barnet kan välja mellan flera olika språk utöver modersmålsundervisningen.
– Men jag har ännu inte läst initiativet och är inte säker på hur jag kommer att rösta. Jag gillar inte heller de högerextrema tongångarna som finns kring diskussionen.

Starkt stöd från Sannf Det starkaste stödet får initiativet från Sannfinländarnas riksdagsledamöter.

– I dagens värld lönar det sig inte att välja två små språk som de första språken. Tyska, franska, spanska, ryska ... Många andra språk ger större fördelar, även om svenskan också har sin egen roll, säger Ari Jalonen (Sannf).

Medborgarinitiativet har bland annat finansierats av Finskhetsförbundet, med sannfinländska EU-parlamentarikern Sampo Terho som ordförande, och Sannfinländarnas ungdomsförbund. Också två samlingspartister säger att de stöder initiativet.

Janne Sankelo (Saml) säger att han känner väl till situationen efter att ha arbetat som högstadielärare i över tio år.
– Genom frivillighet skulle svenskan få den uppskattning den som andra nationalspråk förtjänar.


Så länge vi har två officiella språk är frågan inte aktuell, konstaterar Kristiina Salonen (SDP).

Mats Nylund (SFP) skriver att Sverige är Finlands viktigaste handelspartner.
– Det är ekonomiskt mycket, mycket oklokt att vi inte strävar efter att upprätthålla bästa möjliga kunskap i svenska, eftersom framgångsrik handel kräver god kommunikation.

Eeva-Maria Maijala (C) säger att undervisningen i svenska måste utvecklas så att studiemotivationen höjs och resultaten blir bättre.

Några ledamöter, bland andra Mikko Savola (C), säger att de inte stöder initiativet i dess nuvarande form, men vill öppna för möjligheten att byta svenskan mot ryska i östra Finland.

Osmo Soininvaara (Gröna) vill att svenskan ska vara frivillig i grundskolan men obligatorisk i gymnasiet.


Lehden mukaan hallitusohjelmassa lukee, että ruotsin asemaa Suomessa vahvistetaan. Koska kansalaisaloite voidaan tulkita tämän vastaiseksi, ei ole suuria mahdollisuuksia sen läpimenoon edukunnassa. Lehti muistuttaa, että hankkeen alkuunpanijatkin sanovat haluavansa herättää debattia.

Aloite kuulemma jätetään eduskunnalle 24.4. mutta sen käsittely saattaa venähtää syksyyn.

[TK]

Pakkoruotsi heikentää ruotsin kielen asemaa jatkuvasti. Pakkoruotsi lisää vastenmielisyyttä kaikkea ruotsinkielisyyttä kohtaan.
Ei pakolla pysty hankkimaan arvostusta.

[NRR]

Osmo Soininvaara (Gröna) vill att svenskan ska vara frivillig i grundskolan men obligatorisk i gymnasiet.

Osmo Soininvaara on fiksu mies, mutta liian koululahjakas ymmärtämään tämän päivän lukiolaisia ja heidän tarpeitaan. Jos halutaan muuttaa lukiot tyttökouluksi ja tehdä ammattikoulu pääasialliseksi linjaksi teknisiin jatko-opintoihin, niin tällä tavoin.

Tässä ehdotetussa järjestelyssä kukaan, joka ei jaksa opiskella kolmea kieltä ei voi valita muuta kuin ruotsia peruskoulussa. Muuten lukiossa on esim. englannin ja venäjän jälkeen vielä otettava ruotsi.

Monet vain lukiota (ja akateemisia opintoja?) koskevan pakkoruotsin puoltajat sanovat, ettei peruskouluruotsilla olekaan niin väliä, työläisten ei tarvitse puhua ruotsia, mutta akateemisille se on ett måste. Nähdään, ettei meille voi muodostua ei-ruotsinkielistä sivistyneistöä ja virkaruotsista ei voida tinkiä.

En usko, että he sallivat itsensä nähdä, minkä riesan ja kahleen pakkoruotsi aiheuttaa muille. Heistä pakkoruotsi on jonkin suuren mystisen hyvän takaajana. Jo perustelut ovat yllä pakon puoltajilla avuttomat:
- "ruotsi on toinen kansalliskielemme ja sitä tarvitaan työelämässä ja se on luonnollinen kieli pohjoismaisessa yhteistyössä".
Entä jos oikeudenmukaisuuden vuoksi nostettaisiin saamet kansalliskieliksi, olisiko niitä pakko lukea?
Pohjoimainen yhteistyö avautuu väistämättä laajemmaksi ja nuoret ovat jo valinneet englannin yhteiseksi kielekseen, mitä etua pakkoskandinaaviska tuo kenellekään näissä kuvioissa?
Työelämässä ruotsin tarve ei nouse muiden kielien ohi, ellei sitä keinotekoisilla kielitaitovaatimuksilla pönkitetä.

Miksei suomalaisnuorilla äidinkielistä riippumatta olisi oikeutta muun maailman tapaan pyrkiä valitsemaan mahdollisuuksien mukaan itselleen mielekkäimmät ja läheisimmät kieliopinnot?

[NRR]

Pakkoruotsi heikentää ruotsin kielen asemaa jatkuvasti. Pakkoruotsi lisää vastenmielisyyttä kaikkea ruotsinkielisyyttä kohtaan.
Ei pakolla pysty hankkimaan arvostusta.

Tämän kaikki myöntäisivät todeksi, jos kyseessä olisi vaikkapa pakkovenäjä.

Mutta ruotsin kohdalla ei noudateta samaa logiikkaa, koska tärkeää on jokin ihan muu kuin arvostus. Tietty jatkuva kapina ruotsia vastaan voi olla jopa pakon eräs sanaton peruste - se yhdistää ruotsia puhuvia omien lippujensa alle.

[rationalisti]

Outo kannanotto Kontulalta. Elikä periaatteessa on vapaan kielivalinnan puolella, mutta jättää itselleen takaportin aloitteen vastaan äänestämiselle, koska keskustelu asian ympärillä ei miellytä. Maijalalta taas se ärsyttävä kehoite ruotsin opetuksen kehittämiseen. Jos ongelma olisi puhtaasti pedagoginen, olisi se ruotsin osaamattomuus jo ratkaistu.

Toivottavasti asian käsittely venyy syksyyn. Sehän jo tiedettiin, että kannat vapaaehtoisuutta kohtaan ovat kovasti jyrkentyneet vaalien jälkeen, joten olisi hyvä, jos aloite käsitellään juuri, kun seuraavien vaalien kampanjat häämöttävät. Kun edustaja laukoo "Ymmärsin kielivapauden tärkeyden ennen viime vaaleja ja taas nyt, mutta se oli pahasti päässyt unohtumaan syksyisessä äänestyksessä", saattaa jo suomalainen lammaskin huomata, että nyt ei kaikki ole kohdallaan.

[NRR]

Toivottavasti asian käsittely venyy syksyyn. Sehän jo tiedettiin, että kannat vapaaehtoisuutta kohtaan ovat kovasti jyrkentyneet vaalien jälkeen, joten olisi hyvä, jos aloite käsitellään juuri, kun seuraavien vaalien kampanjat häämöttävät. Kun edustaja laukoo "Ymmärsin kielivapauden tärkeyden ennen viime vaaleja ja taas nyt, mutta se oli pahasti päässyt unohtumaan syksyisessä äänestyksessä", saattaa jo suomalainen lammaskin huomata, että nyt ei kaikki ole kohdallaan.

Aivan

Muuten jopa HBL:n luvut puhuvat liturgian rakoilusta:

Kansalaisaloitetta vastustavia on 61 eli haastatelluista 53% ja kaikista ehdokkaista 30%.
Haastatteluun osallistui vain 57% kansanedustajista ja heistäkin 30% ei suostunut sanomaan mitään.
Siis taustalla haetaan nyt sanoja ja haistellaan ilmoja.

PS. Samaa uutista referoitu Svenska Ylellä ja tietysti nyt kyseessä on hanke "mot svenskan" eli harva edustaja kuulemma äänestäisi "mot svenskan", ruotsia vastaan. Tämä on täysin harkittua provosointia:
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/1 ... t-svenskan

[JV Lehtonen]

Kyllähän asetelma selvästi ajaa taas perimmäisen kysymyksen ääreen:

Onko koko virallisessa kaksikielisyydessä mitään järkeä ?

Kysymys kysyttiin jo 2002, mutta kysytään se nyt uudestaan:

"Kokonaan toinen asia on, pitääkö Suomen ylläpitää kahta virallista kieltä kuuden prosentin väestöosuutta edustavan vähemmistön takia. Eikö ruotsin ja suomenruotsalaisten etujen vaalimiseksi ole löydettävissä muita keinoja. Entä, kun ruotsinkielisten osuus yhä ohenee ja muut vähemmistöt, esimerkiksi venäjänkieliset saavuttavat saman minoriteetin tai kasvavat jopa ohi."

http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoit ... starpeesta

Tämä siis jo 12 vuotta sitten- ja edelleen voimme kysyä saman kysymyksen!

"Pitääkö Suomen ylläpitää kahta virallista kieltä ALLE VIIDEN prosentin väestöosuutta edustavan vähemmistön takia.
Eikö ruotsin ja suomenruotsalaisten etujen vaalimiseksi ole löydettävissä muita keinoja ?"