Pääministeri Kataisen mielestä siis pakkoruotsi on
- kansallisuuskysymys
- suomalaisen yleissivistyksen kulmakivi
- osa suomenkielisten kansallista identiteettiä
- suomenkielisten verojen kaltainen velvollisuus.
Professorit Fred Karlsson ja Henrik Meinander sekä europarlamentaarikko Henrik Lax kirjoittavat, että
"Kieltenopetuksen linjaukset ovat olennainen osa pienen kansakunnan kulttuuri- ja identiteettipolitiikkaa. Käsityksemme siitä, mihin kulttuuriin ja talouteen haluamme ensisijaisesti kytkeytyä ja kuulua, toteutuu konkreettisesti kielivalintonoissamme ja kielilainsaäädännössämme moneksi vuosikymmeneksi."
Toisaalla samaan aikaan Meinander ehdottaa pakkovenäjää ja pakkoruotsia toistensa vaihtoehdoiksi lukioissa ja palauttaisi näihin myös pakollisen kielten yo-kokeen. Olisiko tässä tarkoitus, että jokainen pääsisi "valitsemaan puolensa", sen mihin kulttuuriin haluaa kytkeytyä.
Åbo Akademin julkisoikeuden professorin Markku Suksen mukaan
Suomen perustuslaki muka velvoittaa meidät
- osaamaan suomea ja ruotsia,
- ymmärtämään, miten nämä kielet ovat kansalliskieliä,
- näkemään Suomen pohjoismaisessa kontekstissa!
ja kenties juuri tämän tulkinnan perusteella perusteella RKP.n oikeusministeri kutsui hänet oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön kehittämispäälliköksi (kuvitelkaa, että tuo orwellilainen nimi on todellinen eikä minun ivatakseni muodostama).
Tutkija Åsa Palviainen, Magma, ja myös monikulttuurisuustutkija Pasi Saukkonen, niin ikään Magmalle töitä tehnyt:
Opintojen vapautus johtaa "dominoreaktioon", jonka seurauksena kaksikielisyysjärjestelmä kaatuu!
Ihmettelen, ettei koko maasta ole löytynyt Saukkosen lisäksi yhtään identiteettitutkijaa, joka olisi tohtinut kajota tähän aiheeseen ja tuottaa yhtä rohkeaa kommenttia: "on ymmärrettävä, että Suomi ei ole enää kaksikielinen maa. Se on monikielinen maa. Siinä mielessä myös ruotsin asemaa kansalliskielenä pitää tarkastella uudestaan".
Ihmettelen, etteivät aina valppaat kulttuuria- ja identiteettejä luotaavat tukijamme ole mitenkään kommentoineen pääministerin käsityksiä suomalaisten identiteetistä.
Ihmettelen, ettei meillä perustuslakiasiantuntijat ole välittäneet tarttua Suksen esittämään näkemykseen perustuslain vaatimasta pakkoruotsista, jonka toisaalta esimerkiksi edellinen oikeusministeri Brax pakkoruotsimyönteisyydestään huolimatta tyrmäsi. Onko tapana, että tuolla tasolla kaverin esittäessä poliittisesti tarkoituksenmukaista mutta todellisuudelle vierasta tekstiä perustuslain tulkinnasta, muut kaverit ovat kohteliaasti hiljaa?
Miten meillä voidaan tuottaa tätä liturgiaa ilman, että esimerkiksi mediassa kukaan kyseenalaistaa propagandaa ja kiinnostuu selvittämään sylttytehdasta?
