Nuoreni esitteli minulle tämän jo muutaman vuoden takaisen ja kovasti amerikkalaisen pätkän koulutusparadigman muutoksesta. Loistava!
Ehdottomasti lempparini: http://www.ted.com/talks/ken_robinson_c ... _paradigms
Tällaista keskustelua kaipaisimme nyt tuntijakojen ja kurssimuotoisuuden uusimiseen, erilaisten vapauksien lisäämiseen kaikilla koulutuksen tasoilla.
Video löytyy myös näistä kuvaavan tekstin kera:
http://recoverynetworktoronto.wordpress ... paradigms/
http://lifegamified.wordpress.com/2012/ ... -robinson/
"The current system of education was designed, conceived and structured for a different age. It was conceived in the intellectual culture of the enlightenment and in the economical circumstances of the industrial revolution. Before the middle of the nineteenth century there were no systems of public education. It was a revolutionary idea. And many people objected to it as not possible. It is based on the intellectual model of the mind: the enlightenment view of intelligence: certain type of deductive reasoning and knowledge of the classics. Academic ability. Two types of people, academic and non academic. Smart people and non smart people."
"When we separate our children into academic / non academic; smart / non-smart we begin that process by which we separate out those who do not fit our idea of “normal” [says who?] . So doing, we begin to separate out those who will not succeed --- So that this model of education, built on economic imperative and intellectual ability, in my view, has caused chaos. This is a call not for reform – our institutions of education are not in need of reform but of total transformation."
Meidän kouluissamme (ja myös jaossa ammattikoulu - lukio) on erittäin vahvana käsitys smarteista (= akateemisista, kielellisesti lahjakkaista) ja non-smarteista (muista). Toisaalta yritys avata ammattikorkeat ja avoimet yliopisto-opinnot ammattikoulun käyneille pohjaa sille, että yleissivistys ja opiskelutaidot voidaan saavuttaa muitakin reittejä kuin perinteisen lukio-opiskelun kautta. Mitä silloin on yleissivistys?
Erityisesti kielten merkitys yleissivistyksessä on minusta katoamassa. Perinteisesti meillä vanhan yläluokan kieli ruotsi ja vanhat eurooppalaiset kielet on koettu "yleissivistykseksi" - ne ovat kuitenkin vain kielellistä osaamista, jota osa tarvitsee ja osa ei. Tässä kohtaa sitä suurta mullistusta odotellessa pienikin uusiutuminen kouluissamme olisi ihan ok.
Heräisikö meillä laajempi keskustelu oppimisen muutoksista
Re: Heräisikö meillä laajempi keskustelu oppimisen muutoksis
Pidän tätä äärettömän tärkeänä keskusteluna. Siinä voidaan puhua pakkoruotsin mielettömyydestä kehyksissä, joissa ei lainkaan tarvitse puuttua tähän historia-Norden-kansalliskieli-rakennelmaan vaan voidaan lähteä rakentamaan lapsille heitä ja tulevaisuutta parhaiten palvelevaa koulutusta.