Kieltenopettajat: tarjottimella olisi vain ru, sa, ra

[NRR]

Kieltenopettajilla tuntuu olevan varsin epälooginen perustelu sille, miksei vapaampi kielivalinta olekaan hyvä: Koska ruotsi on pakollinen, ruotsinopettajia koulutetaan yli todellisen tarpeen ja muiden kielten opettajia ei kouluteta. Kun ei ole muitten kielten opettajia, ei voida vapauttaa ruotsia, koska ei kuitenkaan saataisi laajaa kieltenopetusta. - Mitä se jatkuva narina kieltenopetuksen kaventumisesta sitten on? Eivätkö kieltenopettajat edes halua, että kielivalikoima laajenisi?

Tässä epälooginen artikkelinpätkä:

Kielivalinnan vapaus ei välttämättä toteutuisi, vaikka oppilaat velvoitettaisiin valitsemaan toinenkin vieras kieli. Opetushallituksen tilastojen mukaan kieltenopettajista leijonan osa opettaa eniten englantia (noin 2 300), ruotsia (800) saksaa (150) ja ranskaa (70). Suurimmalla osalla opettajista on repertuaarissaan kaksi tai kolme kieltä, mutta opetushallitus tilastoi opettajat sen mukaan, minkä kielen opettamiseen he käyttävät eniten aikaa.

Suomen kieltenopettajien liiton Jukarainen ei usko, että ruotsista vapautuvat resurssit riittäisivät takaamaan, että kaikki oppilaat saisivat opetusta siinä kielessä, mitä haluavat.

– Jos puhutaan meillä harvinaisista kielistä, jotka ovat Euroopassa suuria kieliä, niin joka paikkaan ei riittäisi päteviä opettajia. Opettajia ei yksinkertaisesti ole, Jukarainen väittää.

Vapaa kielivalinta tarkoittaisikin suuressa osassa maata vapautta valita ruotsi, saksa tai ranska.

http://yle.fi/uutiset/jos_ruotsi_olisi_ ... ia/6960388

Olisihan se nyt valtava parannus, jos lähes kaikkialla olisi tarjolla ruotsin rinnalla saksa ja ranska. Muita kieliä kyllä nousisi muutaman vuoden viiveellä. Onko se syy pantata kielivalintaa, että pakkoruotsi on näivettänyt kielten opettajien koulutusta eikä koskaan voida tarjota kymmeniä kieliä kaikille? Realistiselta pohjalta lähdetään muissakin maissa.

Ja miksi kaikkialla pitäisi heti olla kuusi valinnaiskieltä, kun ryhmät on kuitenkin muodostettava kohtuullisiksi ja isoilla paikkakunnilla tulee aina olemaan enemmän valinnanvaraa niin musiikkiluokissa, luonnontiedeluokissa kuin kielivalinnoissa?

[NRR]

Neljä vuotta sitten Ylen Ykkösaamussa (ohjelmaa ei enää löydy areenalta) oli tarjolla keskustelua kieltenopetuksesta, mukana EK:n edustaja Koponen, kieltenopettajien liiton edustaja Santaholma ja Itä-Suomen kuntien edustaja.

Ohjelman haastateltavien mukaan Suomen kieltenopetus ei monipuolistu: moni nytkin jättää toisen kielen valitsematta, koska ruotsi vie kuitenkin niin ison osan ajasta ja voimista. Monet myös keskeyttävät toisen vieraan kielen pakollisen ruotsin tullessa, koska voimavarat eivät riitä. Itäsuomi tarjoaa jo venäjää neljännellä, mutta kolmen kielen kanssa peruskoulusta tulee monelle turhan rankka.

Kieltenopettajien liiton edustaja Santaholma myönsi, että kieltenopetuksen suunnittelussa tulisi kuunnella elinkeinoelämän ääntä. Hän sanoo suoraan, että uusi tuntijako ei käytännössä lisää ja laajenna kielitaitoa vaan käy luultavasti päinvastoin. "Näyttää erittäin heikolta", hän toteaa esityksestä, "Kielitaito, joka koulussa saadaan tulee olemaan selvästi heikompi kuin aikaisemmin". Hän ei millään tavoin hehkutellut toista kotimaista.

Kieltenopettajien edustajan tuolloinen kritiikki pakkoruotsia kohtaan on siis nyt siivottu pois keskustelusta, kieltenopettajien liitto tiivistää rivejään pakkoruotsin puolesta. Miksi?

[Jaska]

Iso kiitos kun seuraat näitä, NRR! Olet korvaamaton tietolähde.

Itkettävän surkeita perusteluja taas pakkoruotsin puolesta. Ehkä johtotehtäviin yleensäkin valitaan sellaisia, jotka eivät tajua hävetä tietämättömyyttään vaan voivat kirkkain silmin "perustella" mitä tahansa, mikä on päämäärän kannalta olennaista?

[jlo]

Opintoja suunniteltaessa ei siis opiskelija itse ole lainkaan osapuolena. Osapuolena ei ole edes opiskelijan tuleva työnantaja. Osapuolena on se kuuluisa ummikko jota kukaan ei ole koskaan nähnyt, mutta josta piisaa puhetta joka päivälle. Osapuolena on myös ruotsinopettajien ammattiliitto. Sairasta.

[JV Lehtonen]

Kieltenopettajat ovat itse olleet nynnymäisellä,
mutta samalla ay-politiikan vaikuttimilla olleet luomassa omaa katastrofiaan!

Lähtökohtana tulisi olla oppija.
Kaksi kieltä oman äidinkielen lisäksi on ehdoton maksimi.
Oppijan ja yhteiskunnan AIDOT tarpeet voitaisiin aivan hyvin yhdistää,
ellei välin tulisi häiriötekijänä POLITIIKKA!

Mutta lähtökohta onkin kielipolitiikka, suomenruotsalaisen palvelu,
ay-politiikka ja ruotsinopettajien suojatyöpaikkojen turvaaminen.

Nyt on luotu kestämätön tilanne, joka ei aja enää kenenkään etua-
paitsi ruotsinopettajien!

Ratkaisuksi ruotsinopettaja sulkeutuu huoneeseensa, panee verhot kiinni
ja uskottelee elävänsä 1800-luvulla pohjoismaisessa unionissa!

Aikamoista näyttelijän lavapsyykkausta vaatii tulla pimennetystä huoneesta
vetämään roolia 2010-luvun nuorille!

Eikö tuollaiselle psyykkiselle vahvuudelle löytyisi muuta käyttöä,
esim. vientiteollisuuden palveluksessa..
Ai niin, siellä ovat jo suomenruotsalaiset hoitamassa suhteita Ruotsiin..

[TK]

Ruotsi on helppo kieli, ei vaadi kovin suuria ponnisteluja sen opettelu opiskelijoilta eikä ruotsinopettajiksi aikovilta. Suomessa opiskelija tietää jo opiskeluvaiheessa valmistuvansa nimenomaan pakkoruotsinopettajaksi. Tiedossa on varma työpaikka, jos systeemi pysyy muuttomattomana. Millaista opettaja-ainesta/ihmisluonnetta tällainen näkymä houkuttelee?

[NRR]

Ruotsi on helppo kieli, ei vaadi kovin suuria ponnisteluja sen opettelu opiskelijoilta eikä ruotsinopettajiksi aikovilta. Suomessa opiskelija tietää jo opiskeluvaiheessa valmistuvansa nimenomaan pakkoruotsinopettajaksi. Tiedossa on varma työpaikka, jos systeemi pysyy muuttomattomana. Millaista opettaja-ainesta/ihmisluonnetta tällainen näkymä houkuttelee?

Monella ruotsinopella on aito rakkaussuhde ruotsin kieleen - vastaavaa suhdetta vain ei meillä yhtä luvallisesti ja tuetusti saa muodostaa esim. ranskaan, saksaan, venäjään tai espanjaan ja nämä rakkaudet harvemmin saavat täyttymyksensä opettajaopinnoissa.

Mutta kieltämättä se, että jo hakuvaiheessa tietää lähtevänsä sellaisen kielen opettajaksi, jonka pakollisuutta suuri osa kansalaisista ei hyväksy, sisältää aika kovan valinnan. Silloin moni nuori katsoo omaavansa jotain sellaista ymmärrystä maailmasta, jota "kansalaisilla" ei välttämättä ole. Opintojen osana heille tuskin tarjotaan eväitä pohtia asiaa enää uudelleen.

On selvää, että pakkoruotsin purkamisen jälkeen kieliopintojen kirjo laajenee, yliopistojen opettajankoulutus muissa kielissä laajenee ja ruotsin sijaan moni rakastuisikin muihin kieliin ja unelmoisi mahdollisuudesta opettaa niitä.

Mistä löytyy tiedot Suomen yliopistoissa valmistuvien kieltenopettajien kiintiöistä tällä hetkellä?
Opettajan opintoja voi opiskella seuraavissa yliopistoissa:
Helsingin yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Lapin yliopisto
Oulun yliopisto
Tampereen yliopisto
Turun yliopisto
Åbo Akademi
Mistä löydän tiedot siitä, kuinka monta kielten opettajaa valmistui esim. viime vuonna ja missä kielissä he auskultoivat?