Ruotsinopetuksen materiaalit kertovat tarinaa

[NRR]

Lukion ruotsissa päästään vaikuttamaan asenteisiin tavalla, joka ei missään reaaliaineessa onnistuisi. Tekstit ovat usein henkilökohtaisia minä-kertojan tarinoita, joissa voidaan välittää maailmankuvaa ja arvoja. Tässä erään kurssin läpikäydyt kappaleet:

I Ruotsista Suomeen muuttaneen oma tarina, missä kuvataan stereotypioita mutta myös fiilistellään kansansielulla. Ihan mukava tarina, saa ymmärtämään, miksi jollakin on kuningasperheen kuva keittiön seinällä.

II Tunnetun suomenruotsalaisen haastattelu, missä vakuutetaan, ettei yksikään suomenruotsalainen kannusta Ruotsia jääkiekossa ja toistetaan uudestaan ja uudestaan, miten hienoa ja ainutkertaista on, että Suomi on kaksikielinen maa!

Tässä haastattelija aloittaa lauseen ja haastateltava lopettaa sen:

"Suomi on minulle... kaunis, kaksikielinen maa"
("Finland för mig... är ett vackert, tvåspråkigt land")

"Suomalaisinta mitä tiedän--- on veneillä Saimaalla ja uskaltaa kritisoida asioita ja puolustaa näkemyksiään. Me suomenruotsalaiset teemme enemmän kompromisseja ja meistä kaikki on vain niin hienosti koko ajan, ehkä siksi että olemme vähemmistö. Minusta on paljon parempi uskaltaa sanoa, mitä mieltä on. Muuten minusta hienointa Suomessa on se, että Suomi on kaksikielinen maa. Se on uniikkia!
("Det finskaste jag vet... är att åka båt på Saimen och att våga kritisera saker och stå upp för sina åsikter. Vi finlandssvenskar kompromissar mer och tycker bara att allt är så bra hela tiden, kanske på grund av att vi är en minoritet. Jag tycker det är mycket bättre att man vågar säga vad man tycker. Det finaste med Finland annars tycker jag är att det är ett tvåspråkigt land. Det är unikt!")

Tässä on aivan mieletön ristiriita, kun tekstiä lukevat oppilaat, joiden pakkoruotsikritiikki on hiljennetty pelkällä auktoriteetin murahduksella. Juuri tällaisissa tilanteissa ihmiset painavat alitajuntaansa, että näin kuuluu puhua vaikkei tämä täsmääkään todellisuuden kanssa, sen pahempi todellisuudelle.

Onko niin, että Suomen kaksikielisyys nykyisillä tulkinnoilla ja pakoilla on todellakin ruotsinkielisten enemmistön mielestä se tärkein asia Suomessa?

III Espoolaisnuoren tulevaisuudenkuva, missä hän kertoo suunnittelevansa ulkomailla asumista ja pohdiskelee Pohjoismaiden yhteisiä talousongelmia: Meidän ysteiskunnillamme on pohjoismaiset arvopohjat - tietysti tulee kalliimmaksi ylläpitää yhteiskuntaa, jossa kaikista pidetään huolta. (våra samhällen har nordiska värderingar - det kostar ju att ha samhällen där man tar väl hand om alla.)

IV Lappilaisen nelikielisen (ruotsi, saksa, englanti, suomi) perheen haastattelu, jossa perheen äiti oli alkujaan täysin suomenkielinen tyttö, joka sitten muutti perheineen Ahvenanmaalle ja oppi ruotsin kielen puolessa vuodessa niin että muuttui ruotsinkieliseksi, kävi Åbo Akademin ja löysi saksankielisen puolisonsa ulkomailta. Ensin he asuivat Turussa, mutta sitten he muuttivat Lappiin. Nyt äiti puhuu lasten kanssa ruotsia, isä saksaa, keskenään vanhemmat puhuvat englantia, koska sillä he aloittivatkin ja olisi epäreilua, jos jompi kumpi saisi puhua kotonaan omaa kieltään, ja sitten päiväkodissa lapset puhuvat suomea. Eikä monikulttuurisuus tai monikielisyys ole minkäänlainen ongelma.

Näin ilmeisesti ainoan lappilaisen ja ainoan monikulttuurisen perheen tarina, joka suomenkielisessä lukiossa tällä hetkellä luetaan, sattuu kertomaan suomenruotsalaisesta monikulttuurisesta perheestä.

[Hannu Jussi]

Hei!
Olisi kiva tietää mistä oppikirjasta puhut.
Itse olet katsellut Otavan KANAL ja ett-fem
Ykkösessä tekijät ovat
Tarja Aho
Sisko Harkoma
Kari Jukarainen
Sari Kaunisto
Ulla Lilius
Benny Törnroos

Melkoista mielipidemuokkausta.
Ristiriitaa myös siinä, että opetetaan suomenruotsia, mutta kirjan kuvitus ja henkilöt pääosin Ruotsista.

Ensimmäinen lause:
"Kielitaito on ovi ympäröivään maailmaan. Ruotsin kieli on väline, jonka avulla tutustut mielenkiintoisiin asioihin ja ihmisiin meillä ja muualla: Suomessa, Pohjoismaissa, Maailmalla. Pohjoismaalaiset löytävät aina toisensa maailmalla liikkuessaan. On jotain mikä yhdistää: historia, kulttuuri - ja ruotsin kieli."

Yhdessä oppikirjassa on piirros suomalaisesta; toisessa kädessä makkara ja toisessa jokin pullo!!!

[NRR]

Tämä oli Galleri 3.

[jlo]

Ensimmäinen lause:
"Kielitaito on ovi ympäröivään maailmaan. Ruotsin kieli on väline, jonka avulla tutustut mielenkiintoisiin asioihin ja ihmisiin meillä ja muualla: Suomessa, Pohjoismaissa, Maailmalla. Pohjoismaalaiset löytävät aina toisensa maailmalla liikkuessaan. On jotain mikä yhdistää: historia, kulttuuri - ja ruotsin kieli."

Yhdessä oppikirjassa on piirros suomalaisesta; toisessa kädessä makkara ja toisessa jokin pullo!!!

No jos tuollainen jotain yhdistää, niin silloin toisena osapuolena ovat eteläafrikkalaiset. Ihme kun eivät laittaneet kuvatekstiin, että "Tämä kafferi on varastanut olutpullon". Ehkä se olisi ollut liian läpinäkyvää.

[Hannu Jussi]

Ruotsin kielen opiskelumotivaatiota tässä ykköskirjassa verrataan siihen, että Edison (1879) ei olisi koskaan keksinyt lamppua, ellei olisi yrittänyt 10´000 kertaa.

[jlo]

Ruotsin kielen opiskelumotivaatiota tässä ykköskirjassa verrataan siihen, että Edison (1879) ei olisi koskaan keksinyt lamppua, ellei olisi yrittänyt 10´000 kertaa.

Sikäli Edisonilta hukkaan heitettyä työtä, ettei hän keksinyt hehkulamppua:

http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_light_bulb

Toki hän sai siitä kehitettyä aiempaa luotettavamman. Samalla tavoin ruotsintaidosta saa luotettavamman kuin tekee 10 000 toistoa, mutta silloin Edison olisi päätynyt ajankäyttösyistä tilanteeseen, että vaeltaisi pimeässä ilman valoja, mutta osaisi ruotsia. Kai siitä puhetaidosta olisi pimeässäkin hyötyä. Ainakin, jos joku puhuisi ko kieltä.

[Eero Nevalainen]

Tuo idea siitä että yksi asia mikä yhdistää on "ruotsin kieli" on kyllä taas loistava esimerkki propagandatoistosta -- vaikka ruotsin kieli ei todellakaan yhdistä meitä yhtään millään tavalla ja mitenkään, kun sitä vain toistetaan tarpeeksi monta kertaa niin ihmiset alkavat uskoa siihen että se todella yhdistää meitä -- ja jos emme sitten puhu ruotsia niin meidän hommamme on korjata tämä asiantila.

[Hannu Jussi]

Ruotsin kieli yhdistää ja erottaa.
Hbl kertoo eilen ja tänään Skottien pyrkimyksestä ja halusta liittyä Pohjoismaihin. Tämä ei tietenkään sovi Kimmo Sasin mukaan, koska Skotit eivät osaa ruotsia. Kimmo Sasi ei myöskään halunnut Baltian maita mukaan Pohjoismaihin, koska tässä oli sama ongelma. Pohjoismaat ovat profiloituneet kielen - ruotsinkielen tai skandinaaviskan ympärille.

Jospa vaikka myös näihin väärän kielen maihin saataisiin "kaksikielinen" koulu, kuten Rkp ehdottaa Suomen pääkaupunkiseudulle perustettavaksi suomenkielisille oppilaille.
Tästä pidetään tietenkin ruotsinkieliset erossa, koska heidän tulee vaalia kieltään omassa ryhmässään.

[NRR]

Hbl kertoo eilen ja tänään Skottien pyrkimyksestä ja halusta liittyä Pohjoismaihin. Tämä ei tietenkään sovi Kimmo Sasin mukaan, koska Skotit eivät osaa ruotsia. Kimmo Sasi ei myöskään halunnut Baltian maita mukaan Pohjoismaihin, koska tässä oli sama ongelma. Pohjoismaat ovat profiloituneet kielen - ruotsinkielen tai skandinaaviskan ympärille.

Tämä koko teema on aivan uskomatonta nationalismia, koko ikiaikainen ja monikulttuurinen, vesiteiden Norden nähdään vain fornnordiskan perinnölle rakennettuna viikinkiperintönä, jota ei saa tärvellä skotti- tai suomalaisvaikutteilla. Ovatko Suomen ruotsinkieliset (äidinkielestä riippumatta) kaikkein nationalistisimpia ryhmiä nykyisessä Euroopassa? Aika hurjaa, että näiden nationalistien Nordenissa sijaitsee samalla ainakin kahden eri alkuperäiskansan koti - saamelaiset ja inuiitit - sekä uniikki suomea puhuva kansa, omissa kuvitelmissaan itsenäiset suomalaiset.

[Hannu Jussi]

Asia on siinäkin mielessä erikoinen, että silloin 1 ½ v. sitten, Norjan entistä pääministeriä haastateltiin maan surun yhteydessä, jolloin hän sanoi, että Norja tuntee britit lähimmiksi sukulaisikseen.