Varhaistetun ruotsin seuraus: pakko tarjota lisää ruotsia?

[NRR]

Etelä-Suomen sanomat kertovat nyt sen, mitä kunnissa tapahtuu. Koska kaksi tuntia pakkoruotsia on siirretty alakouluun, yläkoulussa on päätettävä, miten sinne jääneet neljä vuosiviikkotuntia jaetaan kolmen ylimmän luokan kesken. Lahdessa opettajat ovat esittäneet, että ruotsia opiskeltaisiin kaksi tuntia viikossa sekä seitsemännellä että kahdeksannella luokalla. Yhdeksännellä ruotsia ei olisi enää lainkaan ammattikouluun menijöillä, sen sijaan lukioon menijöille olisi tarjottava kaksi tuntia "vapaaehtoista" pakkoruotsia.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/ ... taakastasi

Kai me nyt kaikki muistamme, miten pakon ymmärtäjät ovat väittäneet, että kielivapaus muka tulee kalliiksi. Tämäkö ei? Samalla pitää kouluttaa alakoulun opettajia työn ohessa ruotsinopettajiksi ja räätälöidä luokanopettajien koulutusta niin, että entistä useampi valitsee ruotsin aineopinnot. Samalla kielivaranto kapeutuu eikä muiden kielten opettajia kouluteta senkään vertaa kuin nyt.

Kai me nyt kaikki muistamme, miten pakon ymmärtäjät ovat väittäneet, että kielivapaus on muka hirvittävän epätasa-arvoista ja suistaa lapset kahden kerroksen väeksi. Tämäkö ei? Nyt siis on jo kasilla tiedettävä, meneekö lukioon vai ei. Onko oppilas nyt kypsä päättämään jo kasilla, jopa ilman asianmukaista oppilaanohjausta joka painottuu ysille? Jätetäänkö ne, jotka muuttavat mieltään ja yrittävät ilman lisäruotsia lukioon, lukiossa kertaamaan ruotsin ykköskurssia, kunnes pääsevät läpi tai luopuvat lukiosta? Vai kehitetäänkö lukioihin heitä varten ruotsin alkeiskursseja, joissa ne kasilla ruotsinsa lopettaneet yrittävät kuroa unohtuneita ja puuttuvia asioita kiinni? Heidän pakkoruotsiputkensa on sitten paljon viittä kurssia isompi ja taatusti pois kaikesta muusta, heille mielekkäämmästä.

Mutta hei - mikä otsikko: "Hei, nuori ruotsin vihaaja: Voit pian päästä taakastasi"
Siis ei pienintäkään analyysiä aiheesta mutta ihan kivasti tätä vihaväitettä.
Ja pakkoruotsin kriitikothan ovat sitä amisporukkaa...

[JV Lehtonen]

"Mutta hei - mikä otsikko"

Osoittaa median kyvyttömyyden nähdä ongelman ytimeen.

Eilen kuuntelin radiosta mielenkiintoisen määritelmän kirkon roolin muuttumisesta.

"Kristinuskolla ei enää ole katsomusmonopolia!"

Mutta ruotsin kielellä on vähemmistökielimonopoli, de facto kansalliskielimonopoli,
siis moninkertainen erityisasema!

Yksi erityisasema riittäisi: Alueellinen vähemmistökieli !

Mutta kuten Pasi Saukkosen kirjassa Kristian Myntti toteaa:
"Ruotsin kielen muuttaminen de jure vähemmistökieleksi ei tuo mitään ETUA
suomenruotsalaisille, koska ruotsin kieli otetaan jo nyt huomioon
Suomen ratifioimissa kieli- ja vähemmistöpoliittisissa sopimuksissa."

Samalla ruotsi on kuitenkin maan toinen pääkieli, tai oikeammin maan valtakieli,
koska suomella ei ole mitään asemaa Ahvenanmaalla!

Ja sitten media kirjoittaa "ruotsivihaajista"

EIVÄTKÖ HE TOSIAAN TAJUA ??

Onneksi Saukkonen myös näkee kaksikielisyysjärjestelmän romahtamisen yhtenä skenaariona..

Mitään katastrofiahan siitä ei aiheudu kenellekään, koska ruotsin kielihän on jo
EU-tarkastelussa lobattu vähemmistökieleksi.

Viite: Saukkonen, Erilaisuuksien Suomi

[TK]

Ruotsille riittäisi hyvin alueellisen vähemmistökielen asema. Ensin olisi vain päätettävä, mikä olisi vähemmistökielen asemaan oikeuttava väestön prosenttiosuus - olisiko se 20% tai 10%. Toisekseen olisi varmistettava se, ettei suomenkielisissä kouluissa olisi ruotsinkielisilläkään vähemmistöalueilla pakkoruotsia kouluissa.

Saukkosen näkemykset ovat aika ristiriitaisia.

[NRR]

Saukkosen näkemykset ovat aika ristiriitaisia.

Totta.

Nyt siirrytään kieltenopetuksesta kielipoliittiseen kokonaisratkaisuun ja minusta näitä ei voi nivoa yhteen, koska kielivapaus on yksilön oikeus, velvoitteet vähemmistöjä kohtaan on hoidettava muuten kuin pakkokielillä. Vapaaehtoinen ruotsi voidaan toteuttaa nykyisten lakien ja nimikkeiden pohjalta. Toki samalla joudutaan käymään keskustelua nykyisen kaksikielisyyden toimimattomuudesta ja teennäisyydestä.

Pasi Saukkonen teki taannoin Magmalle analyysin kielipoliittisesta keskustelusta, varsin hyvän sellaisen. Hän totesi, että kieliryhmät puhuvat toistensa ohitse: ruotsinkieliset puhuvat palveluistaan ja muut lastensa oikeudesta valita ruotsin sijaan muita kieliä. Hän myös painotti, ettei kritiikki pakkoruotsia kohtaan ole vihamielisyyttä ruotsinkielisiä tai ruotsin kieltä kohtaan.

Nyt hän on siis kirjoittanut kirjan, jossa hän käsittelee monikulttuurisuuttamme ja tulevaisuuden ratkaisuja kielipolitiikassa.

Saukkosen malli, joka jättää lähes kolme miljoon suomalaista pakkoruotsin alle (ja vielä ne kaikkein monikielisimmät alueet eli Uusimaa, Varsinaissuomi ja Pohjanmaa), ei ole mielestäni kohtuullinen vaan lähinnä avaus, joka mahdollisimman vähän säikyttää ruotsinkielisiä.

Muuten Saukkonen laukoo varsin järkeviä kommentteja. Hän korostaa että "on ymmärrettävä, että Suomi ei ole enää kaksikielinen maa. Se on monikielinen maa. Siinä mielessä myös ruotsin asemaa kansalliskielenä pitää tarkastella uudestaan".
http://www.svt.se/nyheter/uutiset/suomi ... elinen-maa

Jos Magman luottotutkijakin sanoo näin, eikö olisi aika, että poliittinen liturgiakin aiheen ympärillä muuttuisi?

Saukkonen jaottelee kielet uusiksi:
- kansalliskieli,
- virallinen kieli (alueellinen) ja
- virallinen vähemmistökieli.
Hän ehdottaa mm. että
- saami (saamen kielet) nostettaisiin kansalliskieleksi,
- suomi olisi virallinen kieli koko maassa ja
- suomen rinnalla olisi alueellisia virallisia kieliä (alueista voitaisiin keskustella, Ahvenanmaahan sai tässä jäädä ruotsinkieliseksi) ja
- lisäksi määriteltäisiin maan viralliset vähemmistökielet, joihin kuuluisivat mm. romanin kieli ja karjalan kieli.

Alueellista kielimallia on esittänyt myös Jaska Häkkinen (http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... en-kasitys), mutta hänen Svenskfinlandinsa oli määritetty huomattavasti tarkemmin ja korkeammin prosenttirajoin ja siten ehdotus on huomattavasti järkevämpi. Siinä toki jäisi pakkoruotsi enemmistöltään ruotsinkielisille alueille.

Mutta onko vaarana, että kielipoliittinen suo peittää ajankohtaisen keskustelun pakkoruotsin ongelmista? Esimerkiksi tässä alussa puhuttiin siitä, miten nyt ollaan jo järjestelmässä kuntakohtaisesti lisätunteja ruotsiin. Jatkossa siis lukioon menevät pitkää (= ysi lisätunnein) B1-ruotsia lukeneet sekä lyhyttä (ysi ilman ruotsia) B1-ruotsia lukeneet. Vaatimukset lukiossa ovat kuitenkin kaikille samat. Lasketaanko rimaa vai lisätäänkö valmentavia kursseja kuten AMK:ssa. Kohta suurin osa opiskelijoista on pakkoruotsiputken lisäksi käynyt erilaisia valmentavia, kertaavia ja tukevia kursseja. Tämä on sirkus!

[JV Lehtonen]

Katso Saukkonen sivu 187!

Saukkosella on mielenkiintoinen näkemys laajemmasta kehityskulusta:
Jos kieliopinnot vapautetaan, siitä tulee dominoefekti, joka johtaa koko järjestelmän kyseenalaistamiseen.

Minä taas näen asian päinvastoin:
Jos kieliopintoja EI vapauteta, paine järjestelmän perusolemuksen kyseensalaistamiseen kasvaa!

Eli niin tai näin: Paine järjestelmää kohtaa tulee kasvamaan!

Painetta kannattaisi vähentää hallitusti sallimalla JOUSTOT järjestelmään!
Mutta RKP ei salli pienintäkään joustoa.

Siinä mielessä järjestelmän kriisiytyminen on relevantti!

NRR on idealisti!

Järjestelmästä hyötyville on aivan samantekevää, miten yksilötasolla nämä asiat koetaan.
Ymmärrystä ei pakottajien suunnasta tule! Turha kuvitellakaan mitään empatia-aaltoa.
Pakottajat ajattelevat vain omia privilegioitaan.

Tästä tulee vielä yhteiskunnallinen kriisi, siitä olen samaa mieltä tutkijan kanssa!

[JV Lehtonen]

Mutta onko vaarana, että kielipoliittinen suo peittää ajankohtaisen keskustelun pakkoruotsin ongelmista? Esimerkiksi tässä alussa puhuttiin siitä, miten nyt ollaan jo järjestelmässä kuntakohtaisesti lisätunteja ruotsiin. Jatkossa siis lukioon menevät pitkää (= ysi lisätunnein) B1-ruotsia lukeneet sekä lyhyttä (ysi ilman ruotsia) B1-ruotsia lukeneet. Vaatimukset lukiossa ovat kuitenkin kaikille samat. Lasketaanko rimaa vai lisätäänkö valmentavia kursseja kuten AMK:ssa. Kohta suurin osa opiskelijoista on pakkoruotsiputken lisäksi käynyt erilaisia valmentavia, kertaavia ja tukevia kursseja. Tämä on sirkus![/quote]

Varmasti peittää, siksi onkin tärkeää poistaa virkamiesruotsi, jotta paine laskee peruskoulussa ja lukiossa.
Kun tulppa on irrotettu, on aivan sama, millä menestyksellä vaihtoehdottoman ruotsin alemmilla koulutusasteilla suorittaa.
Yliopistoissa voi jopa oppia jonkin uuden kielen, kun ei ole pakko kerrata ruotsia vuosikaupalla!

[NRR]

Saukkosella on mielenkiintoinen näkemys laajemmasta kehityskulusta:
Jos kieliopinnot vapautetaan, siitä tulee dominoefekti, joka johtaa koko järjestelmän kyseenalaistamiseen.

Minä taas näen asian päinvastoin:
Jos kieliopintoja EI vapauteta, paine järjestelmän perusolemuksen kyseensalaistamiseen kasvaa!

Eli niin tai näin: Paine järjestelmää kohtaa tulee kasvamaan!

Painetta kannattaisi vähentää hallitusti sallimalla JOUSTOT järjestelmään!
Mutta RKP ei salli pienintäkään joustoa.

Onhan tämä totta.

Osa pakon ymmärtäjistä ja puolustajista ei millään suostu uskomaan, että pakkoruotsi olisi riittävän suurelle osalle ihmisistä niin tärkeä asia, että se vaikuttaisi äänestyskäyttäytymiseen - mutta sehän on jo vaikuttanut. Tosi paha virhearviointi esim. demareilta.

Toisaalta ymmärrän, että jos maahanmuuttajille annettaisiin oikeus opiskella joko lisää suomea, englantia tai kotikieltä pakkoruotsin sijaan, ja Itä-Helsingin lähiökoulussa ruotsin tunnilla istuu vain puolet luokasta, näiden oppilaiden vanhemmat ryhtyisivät kapinaan: miksi meidän lapsen on luettava ruotsia, kun noiden muiden ei tarvitse. Pienikin jousto teksisi amisruotsin, lukioruotsin ja virkaruotsin pakollisuuden mahdottomaksi. Muutamassa vuodessa pakkoruotsi murenisi käsiin.

Arvelen, että pakkoruotsin kotijoukoissa, RKP-vetoisissa verkostoissa, ollaan hyvin tietoisia tilanteesta ja pelataan aikaa ja toivotaan ihmettä, joka nostaisi halua kuulua Nordeniin yrittäen käydä skandiaavista, sellaista tunnettahan on kaiken aikaa yritetty nostattaa eri tavoin (historian uudelleenkirjoitus, ruotsalaisten populaarihistorijoitsijoiden nordismi ja 'hyvä' nationalismi, "Suomi on pakkoruotsalainen" -sarja, Ahtisaaren avoimet kirjeet, pohjoismaisen yhteistyön hehkuttelu, taannoinen lehdykkä Pirkka-lehden välissä, suomenruotsalaisten 'avunhuudot' ruotsalaiseen mediaan ...).

Kielikeskustelu nivoutuu demokratiakeskusteluun. Eräs pakon ymmärtäjä halusi lainata Winston Churchillia kuvatakseen, miksei kielivapaudella ole tulevaisuutta: 'Paras argumentti demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa'. Hän ei tosin ollut ikinä vaivautunut keskustelemaan yhdenkään pakon kriitikon kanssa, ja miksi olisi, kun kerran mielestään jo tiesi, että pakon kritiikki on pelkkää hurrivihaa. Kuvitellaan siis, että 65-80% kansalaisista, ne vapautta kaipaavat, ovat niin tyhmiä, ettei demokratia mitenkään sovi heille. Kaikkialla muualla maailmassa vapaa kielivalinta on ok, vaan ei Suomessa. Ja tähän menevät mukaan myös media ja toimittajaparat, jotka muutenkin saavat pelätä saavansa kenkää tai leimautuvansa, mikäli eivät kirjoita kuten heiltä odotetaan.

Niin kauan kuin meillä uskotaan, että kansaa on suojeltava muka vääriltä valinnoilta jopa kielivalintojen kohdalla, mistään avoimesta ja keskustelevasta demokratiasta ei voi olla puhettakaan.

Mutta virkapakkoruotsin poistamisesta tulisi nyt viritellä keskustelu, sillä se koskee aikuisia ihmisiä ja heitä ei pitäisi holhota tällä tavoin. Jos virkojen vaatimuksia ei tahdota muuttaa, on ainakin annettava täysi-ikäisen opiskelijan itse valita, haluaako hän valmentaa itseään nykyisenkaltaisiin virkoihin.

[TK]

On ihan se ja sama, mistä kohtaa järjestelmä pettää ja siirtyminen kohti pakkoruotsitonta yhteiskuntaa alkaa.
Tavoite on pääpiirteissään tässä: http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi

Saukkonen tuo esille monia hyviä jaotteluita ja epäilemättä Saukkonen on selvillä Suomen todellisesta kielitilanteesta. Mutta kenen pussiin Saukkonen oikeastaan pelaa? Mikä taho onkaan rahoittanut Saukkosen tutkimuksia?

Olin kuuntelemassa kesällä Maailma kylässä tapahtumassa Saukkosen lyhyttä haastattelua ko kirjan tiimoilta. Lopussa Saukkoselle jäi parin minuutin aika käyttää vapaa puheenvuoro ilman valmiiseen kysymykseen vastaamista. Saukkonen otti esille Ranskan tilanteen. Saukkonen ilmaisi (epäsuorasti) ihailevansa Ranskaa, jossa ranskan kieltä suojellaan, samalla kuitenkin tuoden esille myös huolen siitä, että Ranskassa suuria siirtolaiskielivähemmistöjä ei huomioida riittävästi. Tavallaan tässä avautui näkymä globaaleihin kieliongelmiin, joihin kaikki kehittyneet länsimaat joutuvat lähitulevaisuudessa ottamaan kantaa.

On ehdottomasti hyvä, että kielikeskustelua käydään ja erilaisia näkemyksiä esitetään ja niistä keskustellaan. Luonnollisin vertailukohde Suomelle on kuitenkin Ruotsi. Ruotsin kielilaki olisi hyvä pohja ja malli Suomen kielilain uusimiselle. Kuitenkin, vaikka Ruotsin "uusi" kielilaki on ollut voimassa jo vuosia, sitä ei vieläkään ole kunnolla esitelty suomalaisessa mediassa.

[NRR]

Luonnollisin vertailukohde Suomelle on kuitenkin Ruotsi. Ruotsin kielilaki olisi hyvä pohja ja malli Suomen kielilain uusimiselle. Kuitenkin, vaikka Ruotsin "uusi" kielilaki on ollut voimassa jo vuosia, sitä ei vieläkään ole kunnolla esitelty suomalaisessa mediassa.

Onhan se nyt käynyt selväksi, että Suomi voi ottaa mallia Ruotsista ja Ahvenanmaasta kaikissa muissa suhteissa paitsi kielikäytäntöjen suhteen.

Ja kun on käynyt selväksi, ettei missään maailmassa ole meidän kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena peruskoulusta yliopistoon, tämä on kuitattu vain lyhyesti: "Suomessa on uniikki kielitilanne, joka vaatii uniikin ratkaisun."

Keskustele tässä sitten.

Yritykset kyseenalaistaa pakkoruotsi kilpistyvät liturgiaan, jota viimeksi viljeli edellinen opetusministerimme Gustafsson vastatessaan Lea Mäkipään eduskuntakyselyyn 2012: "Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että ottaen huomioon voimassa oleva lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset, kysymykseen sisältyneellä ehdotuksella olisi ennakoimattomia vaikutuksia kansalliskielen aseman muuttumiseen ja oppilaan oikeusturvaan ajatellen jatko-opinto- ja virkakelpoisuutta sekä muutoinkin mahdollisuuksia siirtyä työelämään. Kysymyksessä esitetyn suuntaisia koulutuspoliittisia tavoitteita ei sisälly hallitusohjelmaan eikä valtioneuvoston joulukuussa hyväksymään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2011-2016."

Haluaisin kuitenkin tietää, mitkä ovat ne perusteet, joilla pakollista virkaruotsia pidetään yllä.

[NRR]

Haluaisin kuitenkin tietää, mitkä ovat ne perusteet, joilla pakollista virkaruotsia pidetään yllä.

Piti vain googlata ja vastaus jo löytyikin:

"Kaksikielisyys on Suomen etu, ja se säilyy pitämällä ruotsin kielen opiskelu pakollisena korkeakouluissa."
Ministeri Gustafssonin mielestä painetta ruotsin poistamiseen korkeakoulun osaamisvaatimuksista ei ole.
"Hallituksen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä. Siihen ei ruotsin osaamisvaatimuksesta luopuminen sovi."

Korkeakoulujen kielikeskusjohtajien neuvosto oli toista mieltä. Neuvosto on lausunut opetus- ja kulttuuriministeriölle, että pakollinen ruotsi voidaan joutua poistamaan korkeakoulujen tutkintovaatimuksista, jos opiskelijoiden rapautunut kielitaito ei enää riitä virkamiesruotsin suorittamiseen. Ruotsin poistaminen osaamisvaatimuksista vaatisi lainmuutosta.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194771 ... uista.html

Pitäneekö tuo puhe lainmuutoksesta paikkansa? Käsittääkseni kyse on asetuksista.

Siis loppujen lopuksi pakkovirkaruotsin jatkuminen kiteytyy sloganiin "Kaksikielisyys on Suomen etu".
Ei mitään perusteluja.

[JV Lehtonen]

Olen sekä samaa että eri mieltä TK:n kanssa.
Purkaminen siis aloitettiin keskeltä.
Se on vaikuttanut ruotsin kielen opiskelumotivaatioon alemmilla asteilla,
mutta aiheuttanut tyhjäkäyntiä ja suuria lisäkustannuksia korkea-asteelle.
Muita kieliä ei ole valittu ruotsin tilalle, koska ruotsille ei ole vaihtoehtoa itse opinnoissa!

Loogista olisi jatkaa purkamista loogisessa järjestyksessä,
koska korkeakouluopiskelijat ovat täysivaltaisia ja saavat itse päättää muistakin asioistaan.

Kyseinen muutos ei myöskään vaadi lakimuutoksia! Hallituksen päätös riittää!

Ko. muutos olisi myös "pehmeämpi" ja vähemmän tunnekuohua herättävä!

[JV Lehtonen]

Siis loppujen lopuksi pakkovirkaruotsin jatkuminen kiteytyy sloganiin "Kaksikielisyys on Suomen etu".
Ei mitään perusteluja.[/quote]

Tätähän minä olen yrittänyt vuosikausia kysyä:
Onko kaksikielisyysjärjestelmä Suomen KOKONAISETU ?

Jonkin pienen vähemmistön etu se on, mutta entä kokonaisuus ?

Vastausta kokonaisedusta ei ole tullut eikä keskusteluun ole osallistujia löytynyt..

Minä väitän, että Suomen kaksikielisyys ei ole Suomen kokonaisedun mukaista!

Mutta virallinen totuus on, että se on Suomen etu!

Miten tuo väitetty etu on todennettavissa tai havaittavissa ?
Muuten kuin enemmistöä kuormittavana pakkona mukautua vähemmistön tahtoon ?

[JV Lehtonen]

Miten kaksikielisyyden väitetty etu on todennettavissa tai havaittavissa ?

Muuten kuin enemmistöä kuormittavana pakkona mukautua vähemmistön tahtoon ?

[NRR]

Siis loppujen lopuksi pakkovirkaruotsin jatkuminen kiteytyy sloganiin "Kaksikielisyys on Suomen etu".
Ei mitään perusteluja.

Miten tuo väitetty etu on todennettavissa tai havaittavissa ?
Muuten kuin enemmistöä kuormittavana pakkona mukautua vähemmistön tahtoon ?

Aivan, semminkin kun vastaavaa "etua" ei ole haluttu minnekään muualle, ei edes Ahvenanmaalle.

Arvaan kuitenkin, että tässä kohtaa astuu esiin "Norden", "Historia" ja "Sivistys" sekä sotalapset, Ruotsiin siirtolaisiksi lähteneet ja Norjan työvoimapula. Sellainen kimara, joka pelastaa meidät suomalaisuudelta, balttilaisuudelta, venäläisyydeltä ja EU:lta.

[JV Lehtonen]

Kyllähän keskustelu väistämättä päätyy kaksikielisyysjärjestelmän uudelleenarviointiin.

Kumpi on oikeassa: Saukkonen vai Lehtonen ?

Saukkonen väittää, että kielivapauden toteutuminen aiheuttaa ketjureaktion, joka rapauttaa järjestelmän.

Lehtonen väittää, että kielivapauden estäminen aiheuttaa järjestelmän laajamittaisen kyseenalaistamisen,
joka johtaa mutkan kautta kielivapauteen..
Lehtosen väite toteuttaa Saukkosen romahdusskenaarion..

Eikö olisi järkevämpää JOUSTAA ja katsoa, johtaako vapaus dominoefektiin vai ei ?

Kumpi parempi- rapautuminen vai romahdus ?