"Valinnaisten kielten opiskelu on Suomessa vähenemässä, kirjoittaa Aamulehti.
Jo noin puolet lukiolaisista valmistuu ylioppilaiksi opiskelematta kouluaikanaan muita kieliä kuin englantia ja ruotsia.
Vapaaehtoisten kielten opiskelu saattaa vähentyä entisestään peruskoulun uuden tuntijaon myötä.
Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallituksesta arvioi lehdessä,
että valinnaisten aineiden vähimmäismäärän laskeminen luultavasti pudottaa kieliä pois.
Mustaparta toteaa lehdessä, ettei suomalaisten kielitaidon supistumisesta ole keskusteltu tarpeeksi.
Mutta ei Mustapartakaan uskalla sanoa ääneen,
että nimenomaan ruotsin aikaistaminen tappaa loputkin kielivalinnat!
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/583127 ... a+vahentya
Suomalaisten kielitaidon supistumisesta ei ole keskusteltu!
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Suomalaisten kielitaidon supistumisesta ei ole keskustel
Vuonna 2010 Mustaparta yritti sanoa enemmän:
Mustaparta näkee tulevaisuudessa paljon parannettavaa kielikoulutuksen osalta. ”Toivoisin, ettei olla ainakaan jumituttu ihan samoihin asemiin kuin nyt”, Mustaparta sanoo. Uudessa tuntijakoesityksessä on hänen mielestään asioita, jotka ovat edelleen ratkaisemattomia. ”Mun mielestä on kaksi kysymystä, joita pitäisi miettiä tosissaan ja etsiä nykyistä parempia ratkaisuja.” Toinen näistä on avoin ja vilpitön keskustelu siitä, millaiset opetusjärjestelyt turvaisivat parhaiten ruotsinkielisen väestön lakisääteiset palvelut, toinen on maahanmuuttajien äidinkielten opetus.
Mustaparta sanoo surevansa sitä, että maahanmuuttajista puhutaan usein rikkautena, mutta ”sitten kun se rikkaus on meillä käsillä, niin me ei käsitetä, että tuossa se on.” Hän pitää positiivisena kehityksenä sitä, että maahanmuuttajien äidinkielen on tarkoitus tulla arvosanaksi todistukseen, mutta toivoo myös, että sillä kielellä pystyisi tulevaisuudessa korvaamaan jonkun muun kielen opintoja. Mustaparta huomauttaa, että meillä on ”kyky olla näkemättä tai sulkea silmät näiltä maahan tulleilta kieliltä”, vaikka ”ne voisivat olla kiinnostavia meillekin”.
”Kauhuskenaario on se, että edelleen kaikki opiskelee käytännössä englantia ja pakollisena ruotsia ja muut kielet siellä jotenkin sinnittelee”, Mustaparta kertoo miettiessään tulevaisuuden kielikoulutuspolitiikkaa. ”Toivoisin, että muille kielille löytyisi ensinnäkin enemmän tilaa ja että me nähtäisiin tämä maailma vähän monivärisempänä myös kielten kautta, koska kielethän eivät ole koskaan pelkkiä kieliä. Ne kuitenkin kantaa meille kulttuuria ja tietoa ja antaa mahdollisuuksia kommunikoida maailman kanssa laajemmin.”
http://www.kieliverkosto.fi/article/per ... astattelu/
Mustaparta näkee tulevaisuudessa paljon parannettavaa kielikoulutuksen osalta. ”Toivoisin, ettei olla ainakaan jumituttu ihan samoihin asemiin kuin nyt”, Mustaparta sanoo. Uudessa tuntijakoesityksessä on hänen mielestään asioita, jotka ovat edelleen ratkaisemattomia. ”Mun mielestä on kaksi kysymystä, joita pitäisi miettiä tosissaan ja etsiä nykyistä parempia ratkaisuja.” Toinen näistä on avoin ja vilpitön keskustelu siitä, millaiset opetusjärjestelyt turvaisivat parhaiten ruotsinkielisen väestön lakisääteiset palvelut, toinen on maahanmuuttajien äidinkielten opetus.
Mustaparta sanoo surevansa sitä, että maahanmuuttajista puhutaan usein rikkautena, mutta ”sitten kun se rikkaus on meillä käsillä, niin me ei käsitetä, että tuossa se on.” Hän pitää positiivisena kehityksenä sitä, että maahanmuuttajien äidinkielen on tarkoitus tulla arvosanaksi todistukseen, mutta toivoo myös, että sillä kielellä pystyisi tulevaisuudessa korvaamaan jonkun muun kielen opintoja. Mustaparta huomauttaa, että meillä on ”kyky olla näkemättä tai sulkea silmät näiltä maahan tulleilta kieliltä”, vaikka ”ne voisivat olla kiinnostavia meillekin”.
”Kauhuskenaario on se, että edelleen kaikki opiskelee käytännössä englantia ja pakollisena ruotsia ja muut kielet siellä jotenkin sinnittelee”, Mustaparta kertoo miettiessään tulevaisuuden kielikoulutuspolitiikkaa. ”Toivoisin, että muille kielille löytyisi ensinnäkin enemmän tilaa ja että me nähtäisiin tämä maailma vähän monivärisempänä myös kielten kautta, koska kielethän eivät ole koskaan pelkkiä kieliä. Ne kuitenkin kantaa meille kulttuuria ja tietoa ja antaa mahdollisuuksia kommunikoida maailman kanssa laajemmin.”
http://www.kieliverkosto.fi/article/per ... astattelu/
Re: Suomalaisten kielitaidon supistumisesta ei ole keskustel
Tästä on aiemmin oltu avoimempia, myös yritetty nostaa keskustelua pakkoruotsista kuten Mustaparta yllä 2010.JV Lehtonen kirjoitti: Mutta ei Mustapartakaan uskalla sanoa ääneen,
että nimenomaan ruotsin aikaistaminen tappaa loputkin kielivalinnat!
Se, että kieltenopettajat nyt suitsivat itseään, kertoo taustavaikuttajien vahvoista otteista.
Re: Suomalaisten kielitaidon supistumisesta ei ole keskustel
Toisaalta suomalaisten kielivaranto ei ole koskaan ollut laaja. Sitä paitsi suomalaisten kielitaito ei ole lainkaan keskustelunaiheena puhuttaessa pakkoruotsista.
Tässä elokuinen Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoitus, joka jättää lukijansa miettimään, onko kyseessä ihan totisena vain naurua pidätellen laadittu kirjoitus:
---
Ruotsin kielen opiskelun mielekkyys on jo pitkään kyseenalaistettu erityisesti maamme valtakieltä puhuvan nuorison keskuudessa yli kaikkien puoluerajojen. Siitä kielii, että lähes puolet kansalaisaloitetta tukevista allekirjoituksista haalittiin kokoon kuluvan kesän musiikkifestivaaleilla, joiden yleisöllä omat kouluvuodet ovat yhä tuoreessa muistissa.
On sinänsä ymmärrettävää, että nykyisessä, alati kansainvälistyvässä maailmassa nuorten voi olla vaikea käsittää, miksi heidän pitää uhrata aikaansa ruotsin kielen opiskeluun esimerkiksi saksan, ranskan, venäjän tai vaikkapa espanjan asemesta. Eihän ruotsia tarvita kuin Pohjoismaissa, missä suomalaisten onneksi tulee käytännössä hyvin toimeen myös englannilla.
Ymmärtääkseen ruotsin kielen opiskelun tärkeyden kannattaa perehtyä maamme historiaan. Virallisia kieliämme ovat suomi ja ruotsi. Ruotsi on ollut sitä aina, suomi vasta 150 vuotta. Toisin kuin monet ehkä luulevat, ruotsia eivät puhu Suomessa minkään valloittajakansan jälkeläiset, vaan aivan tavalliset suomalaiset, joille ruotsi on historiallisista syistä aikanaan valikoitunut omaksi äidinkieleksi.
Perustuslakimme takaa niin suomen- kuin ruotsinkielisille kansalaisille oikeuden käyttää äidinkieltään asioidessaan vaikkapa virkamiesten kanssa. Tämä vähemmistöä suojeleva oikeus vaarantuisi, jos ruotsin opiskelu jätettäisiin pelkän vapaaehtoisuuden varaan. Kansalaisaloitteen ansiosta tämäkin näkökulma saanee ansaitsemansa huomion, kun eduskunta aikanaan ryhtyy keskustelemaan asiasta.
(elokuun lehti http://www.ess.fi/Mielipide/paakirjoitu ... ahemmistoa)
Tässä elokuinen Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoitus, joka jättää lukijansa miettimään, onko kyseessä ihan totisena vain naurua pidätellen laadittu kirjoitus:
---
Ruotsin kielen opiskelun mielekkyys on jo pitkään kyseenalaistettu erityisesti maamme valtakieltä puhuvan nuorison keskuudessa yli kaikkien puoluerajojen. Siitä kielii, että lähes puolet kansalaisaloitetta tukevista allekirjoituksista haalittiin kokoon kuluvan kesän musiikkifestivaaleilla, joiden yleisöllä omat kouluvuodet ovat yhä tuoreessa muistissa.
On sinänsä ymmärrettävää, että nykyisessä, alati kansainvälistyvässä maailmassa nuorten voi olla vaikea käsittää, miksi heidän pitää uhrata aikaansa ruotsin kielen opiskeluun esimerkiksi saksan, ranskan, venäjän tai vaikkapa espanjan asemesta. Eihän ruotsia tarvita kuin Pohjoismaissa, missä suomalaisten onneksi tulee käytännössä hyvin toimeen myös englannilla.
Ymmärtääkseen ruotsin kielen opiskelun tärkeyden kannattaa perehtyä maamme historiaan. Virallisia kieliämme ovat suomi ja ruotsi. Ruotsi on ollut sitä aina, suomi vasta 150 vuotta. Toisin kuin monet ehkä luulevat, ruotsia eivät puhu Suomessa minkään valloittajakansan jälkeläiset, vaan aivan tavalliset suomalaiset, joille ruotsi on historiallisista syistä aikanaan valikoitunut omaksi äidinkieleksi.
Perustuslakimme takaa niin suomen- kuin ruotsinkielisille kansalaisille oikeuden käyttää äidinkieltään asioidessaan vaikkapa virkamiesten kanssa. Tämä vähemmistöä suojeleva oikeus vaarantuisi, jos ruotsin opiskelu jätettäisiin pelkän vapaaehtoisuuden varaan. Kansalaisaloitteen ansiosta tämäkin näkökulma saanee ansaitsemansa huomion, kun eduskunta aikanaan ryhtyy keskustelemaan asiasta.
(elokuun lehti http://www.ess.fi/Mielipide/paakirjoitu ... ahemmistoa)