Ahvenanmaan yksikielisyys puhuttaa

[Hillevi Henanen]

Mikael Sjövallin taannoinen kolumni hiertää edelleen ja pahasti. Lainaus Ahvenanmaan radion sivulta.

Skribenten Mikael Sjövall hävdade att Åland inte borde lyftas fram som exempel för internationell konfliktlösning eftersom den finskspråkiga minoriteten på Åland är eftersatt eftersom de inte erbjuds någon hemspråksundervisning.

Kirjoittaja Mikael Sjövall väitti, että Ahvenanmaata ei tulisi käyttää esimerkkinä (onnistuneesta) kansainvälisestä konfliktin ratkaisusta, koska Ahvenenmaan suomenkielinen vähemmistö on laiminlyöty, koska heille ei tarjota mitään kotikielen opetusta.

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/01/1 ... debatteras
svenska ylellä voi myös kommentoida ja kommenteissa saavat mm. kaksikielisyyden ystävät taas täyslaidallisen.

A-M Henrikssonilta ei ymmärrystä tälle Mikael Sjövallin käsitykselle heru.

Justitieminister Anna-Maja Henriksson (SFP) är förvånad över att frågan om finskans ställning på Åland ens diskuteras.

Oikeusministeri A-M H on hämmästynyt siitä, että kysymyksestä suomen kielen asemasta Ahvenanmaalla edes keskustellaan.
Ohessa ote tämän illan uutisista
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/01/1 ... gen-galler

Kyllähän tämä Ahvenanmaan tilanne on pakkoruotsittajille hankala asia, vaikka sitä kuinka yritetään vähätellä.

[NRR]

Se että Ahvenanmaalla luovuttiin pakkosuomesta on oikeasti kova juttu. Sitä ei voi ohittaa muuten kuin väittämällä, että jokin virhe tässä on tapahtunut eikä homma ole reilua. Mutta se on reilua eikä virhettä tapahtunut. Perustelut ja käytäntö ovat aivan oikeat.

Mielestäni Ahvenanmaan kuuluukin olla yksikielinen ja ahvenanmaalaisten kieltenopetus on varsin järkevää ja kelpaa meille malliksi. Tietysti Ahvenanmaalle jos minne voisi perustaa sen kaksikielisen peruskoulun palvelemaan suomenkielisten ahvenanmaalaisten ja hyvää suomea tavoittelevien ruotsinkielisten tarpeita.

Täällä kävi taannoin eräs ruotsinkielinen keskustelija väittämässä, että ahvenanmaalaiset valitsivat itsensä pois erään uuden aluksen henkilökunnasta luopuessaan pakkosuomesta, koska laivalla tarvitaan kaksikielisiä. Mutta pakkosuomesta luopuminen tapahtui alle kymmenen vuotta sitten, kaikki silloin työntekijöiksi pyrkivät olivat käyneet jo koulunsa pakon aikana. Tämä vain osoittaa, ettei pakolla saavuteta yksikielisessä ympäristössä mitään toimivaa kaksikielisyyttä.

Oma ikävä arvaukseni on, että tämäkin kritiikki Ahvenanmaata kohtaan on yritys saada suomenkieliset puolustamaan järjetöntä kaksikielisyyttä - sillä eihän viisi prosenttia suomenkielisiä Ahvenanmaalla voi tehdä tuosta saaristosta kaksikielistä ihan kuin viisi prosenttia ruotsinkielisiä ei voi tehdä mannermaasta kaksikielistä muuta kuin paperilla.

En todellakaan usko, että ruotsinkieliset, edes nyt kriittisen keskustelun nostanut toimittaja, olisi "uhraamassa" Ahvenanmaata kaksikielisyydelle.

Tämä on sellaista mediapeliä. Pakon ymmärtäjien ja kannattajien täytyy pelata kaksilla korteilla: Sjövall kritisoi tiukkaa yksikielisyyttä ja Henriksson puolustaa sitä, tavoitteena puolustaa suomenmaalaista kaksikielisyysilluusiota mutta säilyttää Ahvenanmaan autonominen ruotsinkielisyys.

[Hillevi Henanen]

Olen prikulleen samaa mieltä. On hyvä, että meillä on toimiva hyvin perusteltu malli ihan kotinurkilla.

Jonkinlaista kunnimerkkiä kaksilla korteilla peluusta puoltaisin Ahvenanmaan kansanedustajalle.

[JV Lehtonen]

Asiaa pitää kysyä suoraan Camilla Gunellilta!
Hänhän perusteli 2006 pakkosuomen poistoa, ei suinkaan itsehallinnolla, kuten Haglund selittelee,
vaan muiden kielten osaamisen tarpeella.

"Maakuntahallituksen opetusvastaava Camilla Gunnell ei usko, että vapaaehtoisuus heikentäisi
ahvenanmaalaisnuorten kiinnostusta suomenkieltä kohtaan."

"Camilla Gunell korostaa kuitenkin että Ahvenmaa tarvitsee myös ranskan ja saksan osaajia."
http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... kel=819923

Sama Gunell kuitenkin osallistui RKP:n kansalliskielistrategiaan, jossa pakkoruotsia aikaistettiin!

Eero Nevalainen voisi kaksista rattaista kysyä, kun hän on erikoistunut kirjeenvaihtoon

http://bloggen.fi/gunell/

Svenska Finlands folkting tillsatte våren 2010 en styrgrupp under ledning av president Martti Ahtisaari för att utarbeta ett handlingsprogram med konkreta förslag om hur Finland ska förbli ett land med två levande nationalspråk.

Medlemmar
lantrådet Camilla Gunell, Ålands landskapsregering

Hela mitt politiska uppdrag har gått ut på att verka för öppenhet och tolerans, säger Camilla som vid valet 2003 hade sloganen ”Är du homosexuell- rösta på Gunell.”

Lantråd Camilla Gunell sade nu att regeringen vill få bort de finska namnen och att den linjen håller.
http://www.nyan.ax/nyheter/?news_id=69780

Ålands Framtids Axel Jonsson är kritisk till landskapsregeringens sätt att sköta språkfrågan och oroar sig för svenskans ställning på Åland.
I ett öppet brev till lantrådet Camilla Gunell skriver han att Gunell utåt sett visar större intresse
—för det omöjliga uppdraget att rädda svenskan i Finland—
genom sitt engagemang i Nationalspråksstrategin. Axel Jonsson säger att det är bra att språkrådet finns men kritiserar att det hittills bara har hållits tre protokollförda möten, och det enda beslut man fattat är att ordna ett seminarium om nationalspråksstrategin i Finland.
De största orosmomenten är enligt Jonsson bland annat en polismyndighet som inte kan få fortbildning på svenska och att servicen från finska myndigheter blir allt mer obegriplig för vanliga ålänningar.
Publicerades 14.10.2013 kl. 07:57