Opetushallitus: emme pysty ajattelemaan noin pitkälle

[NRR]

Pakko ottaa omaksi avaukseksi tämä artikkelinpätkä:

Jos ruotsi olisi valinnainen, mitä sitten opiskeltaisiin?
Opetushallituksesta kerrotaan, että kysymyksenasettelu ei ole ollut ajankohtainen.
– Me emme ole pystyneet ajattelemaan noin pitkälle, opetusneuvos Anu Halvari kertoo.
– Jos yhteiskuntajärjestys pysyy tällaisena, en näe vapaaehtoisuudessa mitään positiivisuutta pitkällä tähtäimellä. Ruotsia pitää osata. Meillä on kaksikielinen maa. Tarvitsemme kaikenlaisia osaajia kaikenlaisiin tehtäviin. Nuoret blokkaavat itseltään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Se on pelottavaa ja ison keskustelun aihe, opetusneuvos Anu Halvari sanoo.

http://yle.fi/uutiset/jos_ruotsi_olisi_ ... ia/6960388

Eli virkamies sanoo suoraan: emme ole pystyneet ajattelemaan noin pitkälle.

Opetusneuvos Mustaparta on ajatellut. Hän on esittänyt monikielisen Ruotsin mallin mukaan, että esimerkiksi kotikielellä voisi korvata toisen vieraan kielen (meillä siis useimmiten ruotsi) ja hänestä tarvittaisiin "avointa ja vilpitöntä keskustelua siitä, millaiset opetusjärjestelyt turvaisivat parhaiten ruotsinkielisen väestön lakisääteiset palvelut". Vaikea uskoa, etteivät nämä kaksi kielten opetusneuvosta olisi koskaan pohtineet asiaa yhdessä, vaikka ovat olleet asiaan liittyvissä työryhmissä yhdessä. Olisipa toimittaja kysynyt edes jatkokysymyksen: Mitä mieltä opetusneuvos on toisen opetusneuvoksen ajatuksista.

Esimerkiksi tässä mitään muuta perustetta ei pakkoruotsille anneta kuin "olemme kaksikielinen maa". Tarvetta ruotsille näyttää ympäripyöreän vastauksen perusteella olevan lähinnä siksi, että ruotsin pakollisuus tulee joka taholla vastaan, ei siksi että ruotsi olisi arjessamme todellinen käyttökieli ja se koettaisiin jotenkin merkityksellisenä.

Mikä estää opetushallituksen virkamiehiä ajattelemasta vähän pidemmälle?

[NRR]

Wikipedian mukaan muistiossa "Toisen kotimaisen kielen opetuksen kehittämisen suuntaviivoja" opetushallitus katsoo, että

ruotsin kieli on myös osa suomalaista kulttuuria ja identiteettiä.

Löytyi se identiteettiviittaus siis sittenkin virallisista asiakirjoista.

[NRR]

Elokuinen Liitenin artikkeli "Suomessa puhutaan vain kansalliskielistä" Hesarista on pakkoruotsikritiikin helmiä:

--- "Perinteinen eliitti ei enää yksin päätä, mitä Suomessa tapahtuu. Kansainväliset ja koulutetut suomalaiset eivät halua itseään holhottavan joka asiassa."

Näin julisti pääministeri Jyrki Katainen (kok) arvopuheessaan. Koulumaailmasta hän mainitsi "erinomaisena innovaationa" kokeilun, jossa yhdistetään uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetusta – mahdollisesti säädösten vastaisesti.

Kielten opiskelu lienee Kataisen mielestä poikkeus. Siinä mikään ei saa muuttua, vaikka maailma kuinka muuttuisi.

Pääministerin johdolla valmisteltu tuore kielistrategia voisi hyvin olla yli 40 vuoden takaa, jolloin toisesta kotimaisesta kielestä tehtiin peruskoulun myötä pakollinen oppiaine kaikille.

--- Pakollisuuden kiivain puolustaja Rkp toivottaa keskustelun tervetulleeksi, muttei suvaitse vähäisintäkään vastaväitettä.

--- Opetushallituksen arviointien mukaan ruotsin osaaminen on peruskoulun päättävillä kehnoa tai enintään välttävää.

--- Vuosi sitten hallitus päätti, että vuodesta 2016 lähtien opetus alkaa jo kuudennella luokalla. Opettajien mielestä uudistus huonontaa osaamista.

--- "Muiden kielten osaamistarve on kiistaton tosiasia", strategiassa todetaan. Sitä ei kuitenkaan murehdita sen enempää.

[NRR]

Tästä voi keskustella myös blogissa:

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... s-ei-tahdo

[NRR]

Tästä voi keskustella myös blogissa:
http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... s-ei-tahdo

Blogissa on hyvää muistelua muutaman vuoden takaisesta episodista opetushallituksen hakiessa kansalaismielipidettä peruskoulun tuntijaon muutokseen:



Näitä pukkeja kaalimaan vartioina meillä riittää vähän joka liitoissa ja toimikunnissa.

Opetushallituskin asetti julkisen kyselyn sivuilleen vuonna 2010, jossa se kyseli ehdotuksia opetuksen parantamiseksi Suomessa. Se oli todella ilahduttavaa ja vastauksia tuli satamäärin, enimmäkseen opettajilta. Monien viesti oli juuri kielipolitiikan muuttaminen vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja kuten voi arvata, niin monet olivat juuri saksan- ja ranskan opettajia.

Se kysely lopetetiin melko nopeasti ja kaikki poistettiin netistä, syystä, että nimimerkkit eivät enää kelvannetkaan, vaikka koko ajan ehdotukset olivat täysin asiallisia ja monipuolisesti maailman kehitystä seuraavia. Asiat eivät tietenkään koskeneet vain vieraita kieliä, vaikka niitä eniten olikin ja myös luovia aineita painotettiin usein.

Aloitettiin uusi, joka monissa opettajissa herätti kiukkua, koska enää ei voinut kirjoittaa sinne rehellistä mielipidettään omalla nimellään. Moni kirjoitti syyksi rehtorin tiukan asenteen ja pelko muiden opettajien syrjinnästä.. Näinhän nämä jutut yleensä menevät, mutta onneksi sentään saatiin jotain kasaan ja todella hyviäkin ehdotuksia oli sentään mukana, mutta huomattavasti vähemmän kuin ensimmäisellä hylätyllä kierroksella.

Ehdotuksia eivät vain tainneet joutua oikeisiin käsiin luettavaksi, kun niiden perusteella ei uusia tuulia juuri mukaan ole tullut...

[NRR]

Pakkoruotsin kriitikkoja on toistuvasti moitittu siitä, että me "jankkaamme" tästä ja käytämme uskomattoman paljon aikaa näin "vähäpätöiseen" asiaan.

Mutta täytyyhän jonkun on pohtia ja ajatella, kun ne, joilla tuosta pohtimisesta ja ajattelusta saavat palkkansa, ilmoittavat, että "emme pysty ajattelemaan noin pitkälle".

EN kirjoitti hyvän vastineen erääseen blogiin tästä teemasta:

--- miksi sitä ihmetellään, että joku käyttää aikaa tähän kysymykseen samalla kun RKP:llä on täysipäiväisiä poliittikkoja, joiden puolueen lähtökohtainen funktio on olla nimenomaan kielipuolue. Ja jos joku on käyttänyt aikaa sen Magman raportin kirjoittamiseen, niin eikös sen lukemiseen saa sitten myös käyttää aikaa?

Kaikkein hulluinta niissä Magman raporteissa ja muissa suomenruotsalaisissa tavoitepapereissa on se, että ne päätyvät usein todella mielenkiintoisilla tavoilla lähes sanasta sanaan sellaisiin oleellisiin virallisiin papereihin, joista tulee sitten ihan oikeaa vallankäyttöä meitä kaikkia kohtaan. Esimerkiksi nyt vaikka sitten tämä "kansallinen kielistrategia" (josta tuli "kansalliskielistrategia"), hallitusohjelma ja sitten vielä tuntijakouudistus, jossa haudattiin vähin äänin se "kahden pakollisen mutta valinnaisen kielen vaihtoehto", vaikka asiantuntijatahot ovat aina olleet kriittisiä pakkoruotsia kohtaan. Sitten kun päästään virkamiestasolle niin tilanne muuttuu aina.

Magman raportteja lukemalla oikeasti näkee ihan lauseita seuraamalla että missä se sylttytehdas tässä kysymyksessä on. ---

[Eero Nevalainen]

Pakkoruotsin kriitikkoja on toistuvasti moitittu siitä, että me "jankkaamme" tästä ja käytämme uskomattoman paljon aikaa näin "vähäpätöiseen" asiaan.

Se on yleensä se syytös asiaan perehtynyttä ihmistä vastaan -- "miksi sinä ajattelet tätä". Sinäkin olet kuulemma erään mielestä pelottava kun olet niin tuottoisa täällä -- sillä ei ole kuulemma väliä että olet (minun mielestäni) substanssin puolesta hyvin asiallinen ja vieläpä poikkeuksellisen pitkäpinnainen...

[NRR]

Pakkoruotsin kriitikkoja on toistuvasti moitittu siitä, että me "jankkaamme" tästä ja käytämme uskomattoman paljon aikaa näin "vähäpätöiseen" asiaan.

Se on yleensä se syytös asiaan perehtynyttä ihmistä vastaan -- "miksi sinä ajattelet tätä". Sinäkin olet kuulemma erään mielestä pelottava kun olet niin tuottoisa täällä -- sillä ei ole kuulemma väliä että olet (minun mielestäni) substanssin puolesta hyvin asiallinen ja vieläpä poikkeuksellisen pitkäpinnainen...

Ja silti on elämänalueita, joilla olen vielä tuotteliaampi kuin täällä Se ei ole vika vaan ominaisuus. Mitä pelkäämistä siinä mahtaa olla?

[NRR]

Jos ruotsi olisi valinnainen, mitä sitten opiskeltaisiin?
Opetushallituksesta kerrotaan, että kysymyksenasettelu ei ole ollut ajankohtainen.
– Me emme ole pystyneet ajattelemaan noin pitkälle ---

Minusta tämä on pelottavaa.

[NRR]

Pakkoruotsin kriitikkoja on toistuvasti moitittu siitä, että me "jankkaamme" tästä ja käytämme uskomattoman paljon aikaa näin "vähäpätöiseen" asiaan.

Se on yleensä se syytös asiaan perehtynyttä ihmistä vastaan -- "miksi sinä ajattelet tätä".

Aivan. Kun ei pystytä keskustelemaan aiheesta asiallisesti, käännetään kuvio: tämä on asia, josta keskustelevissa täytyy olla jotain vikaa.

Jos kyse olisi vähäpätöisestä asiasta, niin toki lapsemme olisivat jo aikaa sitten saaneet kielivapautensa.

[Eero Nevalainen]

Kieltämättä se pitkälle ajatteleminen on kovasti haastavaa tässä asiassa, se on huomattu