Toistaiseksi kevein kompromissiehdotus: vuosi pakkoa

[NRR]

Tuo opettajien varoittelu johtunee varmaan pikemminkin siitä, että kaikille on tulossa vielä pakollinen ruotsi ja sen tieltä joudutaan toinen kieli lopettamaan.

Tuossa on vain puolet totuutta. Aikuisten oikeasti, kaikki alakoululaiset eivät voi lukea kahta vierasta kieltä. Esimerkiksi viides luokka on monelle alakoululaiselle todella raskas. Voidaan tietysti toivoa, että opetussuunnitelmat kevenevät kautta linjan ja ensimmäiset vuodet kieltenoppimista ovatkin pelkkää laulua ja leikkiä. Mutta sittenkin on paljon lapsia, joiden kielellinen kehitys on siinä vaiheessa, että jopa koulukielen (suomen, monelle äidinkieli) käsitteet ovat hataria. Varsinkin pojilla.

Ja toistan - esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on pian 20% koululaisista maahanmuuttajataustaisia. Haasteet tämän päivän opetuksessa ovat melkoisia. Kieltenopetus täytyy rakentaa joustavaksi, sellaiseksi että se huomioi erilaisten lasten taustat ja tilanteet.

[TMK]

Ja toistan - esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on pian 20% koululaisista maahanmuuttajataustaisia. Haasteet tämän päivän opetuksessa ovat melkoisia. Kieltenopetus täytyy rakentaa joustavaksi, sellaiseksi että se huomioi erilaisten lasten taustat ja tilanteet.

Se, että jotkut (vähemmistö?) eivät voi opiskella kahta kieltä, ei pitäisi viedä toisilta mahdollisuutta aloittaa toinen kielikin ajoissa, jotta esimerkiksi vaihtoon lähteminen olisi myöhemmin järkevää. Silloin pitää kohdentaa heihin erityistoimia ja ehkä antaa mahdollisuus aloittaa toinen kieli vasta yläkoulussa. Maahanmuuttajat tietenkin opiskelisivat omaa kotikieltään toisen vieraan kielen asemesta, esimerkiksi. Suurin osa kuitenkin hyötyisi siitä, että toinen kieli alkaisi aikaisemmin.

[NRR]

Se, että jotkut (vähemmistö?) eivät voi opiskella kahta kieltä, ei pitäisi viedä toisilta mahdollisuutta aloittaa toinen kielikin ajoissa, jotta esimerkiksi vaihtoon lähteminen olisi myöhemmin järkevää. Silloin pitää kohdentaa heihin erityistoimia ja ehkä antaa mahdollisuus aloittaa toinen kieli vasta yläkoulussa. Maahanmuuttajat tietenkin opiskelisivat omaa kotikieltään toisen vieraan kielen asemesta, esimerkiksi. Suurin osa kuitenkin hyötyisi siitä, että toinen kieli alkaisi aikaisemmin.

Siihen todella pitäisi päästä, että maahanmuuttajat opiskelisivat omaa kotikieltään toisen vieraan kielen asemasta. Nythän useimmat heistä opiskelevat pakkoruotsia. Lisäksi heillä tulisi olla yksilöllisesti mahdollisuus lisäsuomen opiskeluun.

Tietysti pakkoruotsi B-kielenä on se ongelma, joka estää monia lukemasta sen sijasta toista, itselle merkityksellistä kieltä.

Isommassa kunnassa (usein yhtenäisiä peruskouluja) voi aina ottaa A2-kielen (siis alakoulussa alkavan toisen pitkän kielen), mikäli haluaa. Se ei välttämättä ole se ykköstoivekieli, koska ruotsi vie niin paljon tilaa kieliopinnoissa ettei koululla useimmiten voi olla tarjolla kuin yksi valinnaiskieli englannin rinnalla - oppilaita ei yksinkertaisesti riitä kuin yhteen kieliryhmään. Opettajia olisi useammalle kielelle (ainakin en, ru, sa, ra löytyy useimmilta kouluilta ja läheisistä lukioista löytyisi jopa es, it, ve, mikäli halutaan tehdä yhteistyötä yli asterajojen). Jotkut vaihtavat hiukan kauempana olevaan kouluun saadakseen haluamansa kielen.

Kaupunkikoulussa kuitenkaan enemmistö ei lue toista kieltä alakoulussa, vaikka se olisi tarjolla. Opettajien mielestä edelleenkin moni sellainen lukee, jonka ei pitäisi. Pienessä kyläkoulussa tilanne on toinen. Jatkossahan kaikkialla alakouluissa on pakko olla ruotsinopettaja, joten tuskin muuta kielitarjontaa näihin pikkukouluihin sitten tuleekaan.

[TMK]

Saksassa englanti alkaa ensimmäiseltä luokalta ja toinen kieli (ilmeisesti yleinen, mutta ei pakollinen) kuudennelta. Saksassa kuitenkin on enemmän opeteltavaa natiivillekin, suomihan on helppo siinä suhteessa, joten luulisi, että Suomessakin vastaava onnistuisi.

[NRR]

Saksassa englanti alkaa ensimmäiseltä luokalta ja toinen kieli (ilmeisesti yleinen, mutta ei pakollinen) kuudennelta. Saksassa kuitenkin on enemmän opeteltavaa natiivillekin, suomihan on helppo siinä suhteessa, joten luulisi, että Suomessakin vastaava onnistuisi.

Englanti onkin ainoa kieli, jonka periaatteessa voi aloittaa ykköseltä, jollei ole sellaista esikoulujärjestelmää, joka jo kartoittaisi lasten kieltenoppimiseen liittyviä valmiuksia ja jaottelisi heitä sitten eri ryhmiin. On tärkeää, ettei lapsi, jolla on ongelmia jo oman äidinkielen/koulukielen kanssa, joudu aloittamaan sellaisella vieraalla kielellä, jota ei kuule arjessa kielten tuntien ulkopuolella. Rehellisesti sanoen, monen olisi hyvä keskittyä ensimmäisinä vuosina ihan vain oman äidinkielen/koulukielen opiskeluun.

Meillä on paljon luokkia, joissa maahanmuuttajien osuus on jo lähes puolet. Silloin on vaarana, ettei luokka pysty enää ylläpitämään oikeakielisyyttä edes suomea äidinkielenään puhuvien kohdalla. Jos tähän lisätään varhaiset vieraiden kielten opinnot, ei tulos ole välttämättä hyvä.

Mutta onneksi meidän ei tarvitse nyt rakentaa koko kieltenoppimisen järjestelmää uusiksi. Riittää, että ruotsin pakollisuus purkautuu kaikilla asteilla.

[NRR]

Palaan vielä tähän ehdotukseen vuoden pakkoruotsista.

Ajatelkaapa nyt vaikkapa näitä ns. perusteluja, joita folktinget on koonnut pakkoruotsille. Eikö näillä nyt ole pyritty kuittaamaan vähintään kahdeksanvuotinen pakkoruotsi eli se mikä asetuksissa on nyt määrätty:
1. Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi.
2. Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä.
3. Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten kanssa heidän omalla kielellään.
4. Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli (vrt. venäjä).
5. Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.
6. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa.
7. Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla.
8. Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa.
9. Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
10. Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.
11. Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
12. Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
13. Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.
http://folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/

Jaska on kärsivällisesti blogissaan kumonnut nämä kohta kohdalta (http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... oruotsille), mutta onko sellainen pohdittu teksti saanut näkyvyyttä tai hyväksyntää mediassa - ei.

Sen sijaan tässä nyt sanotaan folktingetin listalle "kyllä, kyllä" ja heti päälle ilmoitetaan, että vuosi pakkoruotsia peruskoulussa riittänee hoitamaan pohjoismaiset arvot, yleissivistyksen ja ovien avaukset. Mikäli ruotsilla oikeasti olisi tuon listan mukaista merkitystä ja käyttöä, eihän vuosi mihinkään riittäisi. Eihän vuodessa opi kuin sanomaan, että "jag heter Pekka" ja lukemaan paperista takellellen "väntä lite jag hämtar Gunilla".

Mutta kun vapaan kielivalinnan edustajat ovat saaneet ämpäreittäin lokaa niskaansa ja leimoja, joista ruotsinsyöjä on jopa kilteimmästä päästä, niin vuoden pakon ehdottaja on edelleen säilyttänyt kansalaisluottamuksensa ja hyvät välit establishmentin kanssa.

Jos en mitenkään pitäisi tarpeellisena arvostaa avointa pohdintaa yksilön oikeuksista, niin voisin hyvin kehitellä tällaisen kiertotien pakon purkamiselle. Maistuu vähän ikävälle, ei edistä ymmärrystä monikielisestä Suomesta ja oppilaiden erilaisuudesta eikä edistä demokratiaa, mutta tämän ehdotuksen voisi sitten vetää ihan kunniallisesti esiin pelkäämättä ns. sivistyneistön tuomiota.

[Jaska]

Ainoa selitys minkä keksin on se, että tämä ehdotus vuoden pakkoruotsista on vallankäytön piireissä liikkuvan vapaan kielivalinnan kannattajan turvapaikka: heitä ei voida nitistää haukkumalla ruotsinvihaajiksi, niin kauan kuin he ehdottavat pakkoruotsin jatkamista edes jossain määrin.

Kaikkien, joiden leipä ja yhteistyökuviot ovat kiinni siitä, etteivät tule leimatuksi puolipersuksi ruotsinsyöjäksi, kannattaa nyt ryhtyä ajamaan tätä yhden vuoden pakkoa peruskoulun seiskalla.

Mielenkiintoinen tulkinta, ja siinä voi olla perää.
Mutta nykytilanteeseen verrattuna minä ottaisin riemusta rääkyen vastaan tuon yhden vuoden, jos vaihtoehtona on taipumattoman RKP-johtoisen hallituksen (miettikääpä, miten pieni puolue hallituksen kannan määrää!) jyrkkä muutosvastarinta.

[NRR]

Ainoa selitys minkä keksin on se, että tämä ehdotus vuoden pakkoruotsista on vallankäytön piireissä liikkuvan vapaan kielivalinnan kannattajan turvapaikka: heitä ei voida nitistää haukkumalla ruotsinvihaajiksi, niin kauan kuin he ehdottavat pakkoruotsin jatkamista edes jossain määrin.

Kaikkien, joiden leipä ja yhteistyökuviot ovat kiinni siitä, etteivät tule leimatuksi puolipersuksi ruotsinsyöjäksi, kannattaa nyt ryhtyä ajamaan tätä yhden vuoden pakkoa peruskoulun seiskalla.

Mielenkiintoinen tulkinta, ja siinä voi olla perää.
Mutta nykytilanteeseen verrattuna minä ottaisin riemusta rääkyen vastaan tuon yhden vuoden, jos vaihtoehtona on taipumattoman RKP-johtoisen hallituksen (miettikääpä, miten pieni puolue hallituksen kannan määrää!) jyrkkä muutosvastarinta.

Tottakai ottaisimme riemulla sen yhden vuoden ja muutaman vuoden kuluttua sekin jäisi pois - MUTTA tuo kompromissi ei ole mikään todellinen ehdotus, se ei tule kelpaamaan niille, joilla on nyt pakkoruotsiputkessa alakoulu+yläkoulu+amis/lukio+amk+yliopisto.

Ajetaan molemmilla rattailla: toiset nakertavat pakkolinnaketta sisältäpäin pyörittelemällä pakkoruotsiliturgiaa vuoden pakolla ja toiset nakertavat ulkopuolelta antaen ihmisten todellisten tarpeiden ja tavoitteiden puhua.

[thmas]

Ja toistan - esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on pian 20% koululaisista maahanmuuttajataustaisia. Haasteet tämän päivän opetuksessa ovat melkoisia. Kieltenopetus täytyy rakentaa joustavaksi, sellaiseksi että se huomioi erilaisten lasten taustat ja tilanteet.

Se, että jotkut (vähemmistö?) eivät voi opiskella kahta kieltä, ei pitäisi viedä toisilta mahdollisuutta aloittaa toinen kielikin ajoissa, jotta esimerkiksi vaihtoon lähteminen olisi myöhemmin järkevää. Silloin pitää kohdentaa heihin erityistoimia ja ehkä antaa mahdollisuus aloittaa toinen kieli vasta yläkoulussa. Maahanmuuttajat tietenkin opiskelisivat omaa kotikieltään toisen vieraan kielen asemesta, esimerkiksi. Suurin osa kuitenkin hyötyisi siitä, että toinen kieli alkaisi aikaisemmin.

Täytyy myöntää että en tiedä asiasta tarpeeksi. En tunne yhtään kouluikäistä maahanmuuttajaa enkä myöskään oppimisvaikeuksista kärsivää koululaista. NRR on usein ottanut esille sen että joillekin kahden kielen opiskelu on ylivoimaista. Tämä ehkä ratkeaisi sillä että erityiskouluissa pakollinen kieli olisi ainoastaan englanti, kaikki muut kielet olisivat vapaaehtoisia. Myöskin lääkärin toteama lievä älyllinen kehitysvammaisuus vapauttaisi toisen kielen opiskelusta. Enemmistön pitäisi mielestäni lukea kahta kieltä; englanti+joku muu. Toinen kieli voi olla ruotsi, saksa, ranska, espanja tai venäjä tai miksei myöskin jokin "harvinainen kieli" (=suomessa vähän opiskeltu ja lähialueilla vähän puhuttu kieli) kuten mandariinikiina.

[thmas]

En oikein ymmärrä, missä tässä on kompromissin tarve?

Vähän kuin ottaisi kiven kengästä, ja laittaisi tilalle pienemmän.

Onhan se parempi että kengässä on pieni kivi kuin se että kengässä on suuri kivi

Ainoa selitys minkä keksin on se, että tämä ehdotus vuoden pakkoruotsista on vallankäytön piireissä liikkuvan vapaan kielivalinnan kannattajan turvapaikka: heitä ei voida nitistää haukkumalla ruotsinvihaajiksi, niin kauan kuin he ehdottavat pakkoruotsin jatkamista edes jossain määrin.

Kaikkien, joiden leipä ja yhteistyökuviot ovat kiinni siitä, etteivät tule leimatuksi puolipersuksi ruotsinsyöjäksi, kannattaa nyt ryhtyä ajamaan tätä yhden vuoden pakkoa peruskoulun seiskalla.

Ehkä järkevämpää olisi jos ruotsi ei olisi lainkaan pakollinen peruskoulussa mutta jos kerran osa pakollisuudesta on pakko säilyttää niin säilytettäköön pakkoruotsi sitten lukiossa. Tietenkin niin että ruotsin voi myös aloittaa lukiossa. Tätä on mm. Osmo Soininvaara ehdottanut.

Tuo yliopistossa ruotsi on pakollista varmaankin ratkeaisi sillä, että ruotsin opiskelun voisi aloittaa lukion ensimmäisellä.

Linkki (3.9.2010)

Toinen linkki (7.4.2011)
http://www.soininvaara.fi/2011/04/07/pa ... a-riittaa/

[NRR]

NRR on usein ottanut esille sen että joillekin kahden kielen opiskelu on ylivoimaista. Tämä ehkä ratkeaisi sillä että erityiskouluissa pakollinen kieli olisi ainoastaan englanti, kaikki muut kielet olisivat vapaaehtoisia. Myöskin lääkärin toteama lievä älyllinen kehitysvammaisuus vapauttaisi toisen kielen opiskelusta. Enemmistön pitäisi mielestäni lukea kahta kieltä; englanti+joku muu. Toinen kieli voi olla ruotsi, saksa, ranska, espanja tai venäjä tai miksei myöskin jokin "harvinainen kieli" (=suomessa vähän opiskeltu ja lähialueilla vähän puhuttu kieli) kuten mandariinikiina.

Piruiletko sinä?

Missä erityiskouluissa? Meillä on eri tavoin erityisoppilaita luokissa noin 20%, ei heitä kärrätä mihinkään erityiskouluihin.

Lievä älyllinen kehitysvamma voi olla minulla ja sinulla, muttei näillä hienoilla nuorilla ihmisillä, joiden elämää pakkoruotsi vaikeuttaa. Kehtaatkin.

Nyt perheet ovat yhä monikielisempiä, nuorten joukossa maahanmuuttajien määrä ylittää reippaasti ruotsinkielisten määrän (pääkaupunkiseudulla kouluissa arvioidaan pian olevan 20% maahanmuuttajataustaisia). Nuorten erilaiset taustat ja kykyprofiilit tulisi ottaa yhä enemmän huomioon. Täällä tarvitaan "Ruotsin mallia". Siellä lasten ja nuorten opinnoissa on kaksi vierasta kieltä, englanti ja itse valittu kieli (yleensä saksa, ranska, espanja), mutta maahanmuuttajataustaisille tai erityisoppilaille riittää toisen vieraan kielen sijaan oma kotikieli tai lisätunnit koulukielessä tai englannissa.

[NRR]

Ehkä järkevämpää olisi jos ruotsi ei olisi lainkaan pakollinen peruskoulussa mutta jos kerran osa pakollisuudesta on pakko säilyttää niin säilytettäköön pakkoruotsi sitten lukiossa. --- Tätä on mm. Osmo Soininvaara ehdottanut.

Osmo Soininvaara on fiksu mies, mutta liian koululahjakas ymmärtämään tämän päivän lukiolaisia ja heidän tarpeitaan. Jos halutaan muuttaa lukiot tyttökouluksi ja tehdä ammattikoulu pääasialliseksi linjaksi teknisiin jatko-opintoihin, niin tällä tavoin.

Kertokaa minulle, miksi suomalaisten nuorten ei sallita saavan samoja mahdollisuuksia kuin nuorten vaikkapa Ruotsissa? Siis mahdollisuutta valita kieliopinnot oman taustansa ja taipumustensa mukaan?

[JV Lehtonen]

Ja toistan - esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on pian 20% koululaisista maahanmuuttajataustaisia. Haasteet tämän päivän opetuksessa ovat melkoisia. Kieltenopetus täytyy rakentaa joustavaksi, sellaiseksi että se huomioi erilaisten lasten taustat ja tilanteet.

Se, että jotkut (vähemmistö?) eivät voi opiskella kahta kieltä, ei pitäisi viedä toisilta mahdollisuutta aloittaa toinen kielikin ajoissa, jotta esimerkiksi vaihtoon lähteminen olisi myöhemmin järkevää. Silloin pitää kohdentaa heihin erityistoimia ja ehkä antaa mahdollisuus aloittaa toinen kieli vasta yläkoulussa. Maahanmuuttajat tietenkin opiskelisivat omaa kotikieltään toisen vieraan kielen asemesta, esimerkiksi. Suurin osa kuitenkin hyötyisi siitä, että toinen kieli alkaisi aikaisemmin.

Täytyy myöntää että en tiedä asiasta tarpeeksi. En tunne yhtään kouluikäistä maahanmuuttajaa enkä myöskään oppimisvaikeuksista kärsivää koululaista. NRR on usein ottanut esille sen että joillekin kahden kielen opiskelu on ylivoimaista. Tämä ehkä ratkeaisi sillä että erityiskouluissa pakollinen kieli olisi ainoastaan englanti, kaikki muut kielet olisivat vapaaehtoisia. Myöskin lääkärin toteama lievä älyllinen kehitysvammaisuus vapauttaisi toisen kielen opiskelusta. Enemmistön pitäisi mielestäni lukea kahta kieltä; englanti+joku muu. Toinen kieli voi olla ruotsi, saksa, ranska, espanja tai venäjä tai miksei myöskin jokin "harvinainen kieli" (=suomessa vähän opiskeltu ja lähialueilla vähän puhuttu kieli) kuten mandariinikiina.

Mietin vaan, eikö psykiatrin antama todistus "parantumattomasta asennevammasta", jota ihmisoikeuskeskustelussa (YK jne) sanotaan vakaumukseksi,
siis todistus siitä, että yksilö ei kertakaikkiaan suostu eikä siitä johtuen kykene vastaanottamaan tajuntaansa nimenomaan pakotettua ruotsia, olisi peruste vapautukseen.
Vrt varttihullua ei oteta armeijaan, koska hän ei kykene ottamaan vastaan määräyksiä..

Laitettaisiinko tällainen kansalainen psykiatriseen hoitoon, jotta asennevamma paranisi - vai annettaisiinko hänen korvata ruotsinopinnot ranskan opinnoilla,
joiden ansiosta saisimme ranskaa osaavan kansalaisen kartuttamaan vientituloa ja toimimaan siltana EUn merkittävimpiin kuuluvaan kulttuuriin ??

Siis tavallaan periytyvä henkinen kehitysvamma jo vanhemmilla, kun eivät tajua pakotettua rikkautta.. kaksikielisyyden rikkautta, johon pitää pakottaa..