HS: Ekonomien mielestä yliopistossa liikaa ruotsia

[NRR]

Viisi vuotta tutkinnon jälkeen työskennelleiden ekonomien mielestä yliopistossa on liikaa teoriaa ja ruotsia, mutta neuvottelu- ja organisointitaitoja ei opeteta tarpeeksi. Tätä mieltä ovat viisi vuotta valmistumisensa jälkeen töissä olleet ekonomit. Ruotsia on liikaa suhteessa työelämässä kohdattuihin vaatimuksiin. Kaikkiaan ekonomit ovat pääosin tyytyväisiä kauppatieteiden maisterin tutkintoonsa. Tuloksia esiteltiin Suomen ekonomiliiton Sefen seminaarissa tiistaina Helsingissä. Ja artikkelin kirjoitti Marjukka Liiten.

http://www.hs.fi/talous/Ekonomit+Yliopi ... 4828821227

[Jaska]

Viisi vuotta tutkinnon jälkeen työskennelleiden ekonomien mielestä yliopistossa on liikaa teoriaa ja ruotsia, mutta neuvottelu- ja organisointitaitoja ei opeteta tarpeeksi. Tätä mieltä ovat viisi vuotta valmistumisensa jälkeen töissä olleet ekonomit. Ruotsia on liikaa suhteessa työelämässä kohdattuihin vaatimuksiin. Kaikkiaan ekonomit ovat pääosin tyytyväisiä kauppatieteiden maisterin tutkintoonsa. Tuloksia esiteltiin Suomen ekonomiliiton Sefen seminaarissa tiistaina Helsingissä. Ja artikkelin kirjoitti Marjukka Liiten.

http://www.hs.fi/talous/Ekonomit+Yliopi ... 4828821227

Marjukka Liiten näyttää olevan Hesarin sallima poikkeus, puolueettomuuden ja järjen ääni pakkoruotsimyönteisessä propagandakoneistossa. Muistetaan siis, ettei Hesarikaan ole ideologisesti täysin yksiulotteinen julkaisu.

[NRR]

Ja vielä tämä, että ekonomit, joiden liturgian mukaan pitäisi erityisesti tarvita ruotsia, antavat palautetta tutkinnostaan, että ruotsia oli liikaa, kertoo hyvin umpikujasta. Edes sellainen ala, jolla ruotsista periaatteessa voisi olla ihan pikkuhiukan iloa, antaa pakkoruotsistaan kritiikkiä!!!

[JV Lehtonen]

Ja vielä tämä, että ekonomit, joiden liturgian mukaan pitäisi erityisesti tarvita ruotsia, antavat palautetta tutkinnostaan, että ruotsia oli liikaa, kertoo hyvin umpikujasta. Edes sellainen ala, jolla ruotsista periaatteessa voisi olla ihan pikkuhiukan iloa, antaa pakkoruotsistaan kritiikkiä!!!

Kun kerran ekonomeista 20 % on ruotsinkielisiä, ei suomenkielinen ekonomi pysty vastaamaan tönkköruotsillaan heidän haasteeseensa.
Se, että suomenkielinen kuitenkin joutuu uhraamaan aikaansa tönkköruotsiin, vie nimenomaan kielikeskusten resursseja!

Yliopistojen kielikeskukset eivät nykytilanteessa pysty kuromaan umpeen sitä kielitaidon nykytason ja työelämän osaamisvaatimusten välistä kuilua, joka koulun supistuneiden kielivalintojen ja -tarjonnan takia on syntynyt. Supistuneet kielivalinnat ja alkeisopetuksen kasvu on joissakin yliopistoissa hyödynnetty työkaluna resurssileikkauksissa. Tavoitteena on ollut leikata yliopistolle ”turhaa” kielten alkeisopetusta ja kohdistaa voimavaroja opetukseen niissä kielissä, joita opiskelijat suorittavat tasolle, joka vaaditaan tutkinnon vieraan kielen opinnoissa. Todellisuudessa leikkaukset ainoastaan vahvistavat koulun supistuneita kielivalintoja ja monikielisyyden vähenemistä.

Se kieli tai ne kielet, jotka ovat olleet suosituimpia ja luetuimpia koulussa, ovat niitä, joiden opiskeluun kannustetaan ja joita tuetaan.

Koulussa tehtävien valintojen vaikutukset yliopisto-opintoihin näyttäisivät osittain yllättävän ja hämmentävän päättäjiä. Ymmärrys kielikoulutuksen kokonaiskuvasta ja tehtyjen päätösten laaja-alaisesta ja pitkäaikaisesta vaikutuksesta on huolestuttavan heikkoa. Hyvänä esimerkkinä toimii toisen kotimaisen kielen poisto ylioppilaskirjoitusten pakollisena aineena. Vaikutukset yliopistojen toisen kotimaisen kielen opetukseen ruotsin kielessä ovat olleet välittömät. Opiskelijoiden ruotsin kielen osaamistaso on laskenut merkittävästi eivätkä monetkaan opiskelijat käytännössä saavuta koulun opetussuunnitelman mukaisia taitoja. Kielikeskuksissa tämä on tarkoittanut, että lukion oppimäärän kertausopetus on kasvanut. On perusteltua kysyä, onko kansantaloudellisesti järkevää suunnata voimavaroja kielen opettamiseen koulussa ja toistaa osittain tai kokonaan sama opetus uudestaan yliopistossa. Tässä tilanteessa olisi myös tarpeellista pohtia miten toisen kotimaisen kielen taidon vaatimus osana kaikkia korkeakoulututkintoja todellisuudessa saavuttaa sille asetetun tavoitteen palvelujen takaamisesta valtion ja kunnan työtehtävissä. Jos toisen kotimaisen kielen opetussuunnitelmaan koulussa ei tehdä merkittäviä muutoksia, kasvavat opetusvaatimukset yliopistoissa kohtuuttomasti.

Toisen kotimaisen kielen taitovaatimuksen tavoitteena osana korkeakoulututkintoa tuskin kuitenkaan on kumileimasimena toimiminen kielipoliittisista syistä johtuen.
HAH HAH!!

http://www.kieliverkosto.fi/article/kor ... invalisia/

http://www.kieliverkosto.fi/journals/ki ... ikuu-2011/

[NRR]

Ymmärrys kielikoulutuksen kokonaiskuvasta ja tehtyjen päätösten laaja-alaisesta ja pitkäaikaisesta vaikutuksesta on huolestuttavan heikkoa.

Lieneekö näin siksi, ettei mitään todellista osaamisen ja tarpeiden tai kiinnostuksen kartoitusta voi tehdä, koska pakkoruotsiliturgian mukainen kaksikielisyysilluusio täytyy aina hehkuttaa ja hoidella ensin?