Magma teettänyt kyselyn: tuki ruotsinkielisyydelle hupenee

[NRR]

Magma teettänyt taloustutkimuksellä kyselyn:
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/1 ... m-svenskan

Kyselyn mukaan
- 58% uskoo, että kaksikielisyydestä on Suomelle taloudellista hyöytä, 1996 vastaava luku oli 75%
- pakkoruotsin taakse oli kyselyssä saatu hilattua 45%, 1995 vastaava luku oli 56%

Teksti ruotsiksi, voi kommentoida.

KORJAUS:

Todelliset luvut nykyisen pakollisuuden puolesta kyselyssä ovatkin
1996 30%
2008 25%
2013 22%

Mukana ovat myös ruotsinkieliset, näin korjasi Magma kohderyhmää.
Mikäli otoksessa on 6% ruotsinkielisiä ja he kaikki ovat tässä ruksineet tukensa pakkoruotsille, se näkyisi jopa 4 prosenttiyksikkönä tuloksessa.

On oleellista, että vain täysin nykyisen pakon kanssa samaa mieltä olevat lasketaan. Pakon kannattajat ovat maalanneet kauhukuvia siitä, että pakkoruotsin poistuessa Suomessa ei enää luettaisi muuta kuin englantia. Tämä näkyy ilman muuta niiden joukossa, jotka ovat "osittain samaa mieltä". Joka tapauksessa "osittain" ei todellakaan anna tukea nykyiselle pakolle peruskoulusta yliopistoon.

Tämähän on aika musertava tulos pakkoruotsille.

[NRR]

Magman omilla sivuilla otsikoidaan, ettei pakkoruotsin vastustus ole kasvanut

http://www.magma.fi/tema/motstandet-mot ... er-osaekra

Magman johdossa oleva Nils Erik Forsgård kuvaa tulosta ristiriitaiseksi:

– Toisaalta tuki pohjoismaisuudelle on on muuttumaton vuodesta 2008, mutta toisaalta tuki ruotsinkielisyydelle Suomessa tippuu kymmenellä prosentilla, ruotsia ei siis nähdä enää edellytyksenä pohjoismaiselle yhteenkuuluvuuden tunteelle. Onko ehkä niin, että monet suomalaiset aivan turhaan aliarvioivat omaa kielitaitoaan, kysyy Forsgård.

Forsgård on sitä mieltä, että tulos heijastelee myös perussuomalaisten menestystä viime vuosina.

– Me tiedämme, että erityisesti vaatimattomasti koulutetut miehet äänestävät perussuomalaisia. Sama asetelma näkyy suhtautumisena ruotsin kieleen. Ruotsinkielisyyden tulevaisuus Suomessa voi siis tukeutua siihen, että naiset dominoivat lähes kaikilla aloilla korkeakoulutasolla.

Hän huomauttaa myös, että kysymystä pakollisesta ruotsinopetuksesta kouluissa ja kansallista kaksikielisyyttä pidetään eri asioina.

– Kiivas debatti ja aloite kouluruotsin positamiseksi, joka nyt on eduskunnassa, ei näy tämän tutkimuksen tuloksissa.

[NRR]

Vielä yksi artikkeli Svenska Ylellä:

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/1 ... l-svenskan

ÅA-professori tulkitsee kyselyä näin:

Ketkä suhtautuvat positiivisesti ruotsiin?

- Ennen kaikkea ne, jotka mielestään osaavat sitä. Naiset ovat positiivisempia kuin miehet, korkeasti koulutetut positiivisempia kuin matalasti koulutetut, ja ikäkin on tärkeä, mitä vanhempi vastaaja, sitä positiivisempi[ju äldre man är detso mer positiv inställning har man NRR: eikö tämän nyt pitänyt olla toisinpäin viime kyselyssä?]. Mutta vahvin vaikutus on omalla ruotsintaidolla. Jos ruotsissa on heikot taidot, suhtautuu myös negatiivisemmin ruotsiin.

Mitä voidaan tehdä negatiivisen trendin kääntämiseksi?

- Jos muutosta halutaan täytyy keskittyä parantamaan ruotsin osaamista. Jos on saanut positiivisen kokemuksen kyvystään kommunikoida ruotsiksi, niin on myös positiivisempi ruotsinkielisyyttä kohtaan Suomessa.

[JV Lehtonen]

Vielä yksi artikkeli Svenska Ylellä:

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/1 ... l-svenskan

ÅA-professori tulkitsee kyselyä näin:

Ketkä suhtautuvat positiivisesti ruotsiin?

- Ennen kaikkea ne, jotka mielestään osaavat sitä. Naiset ovat positiivisempia kuin miehet, korkeasti koulutetut positiivisempia kuin matalasti koulutetut, ja ikäkin on tärkeä, mitä vanhempi vastaaja, sitä positiivisempi[ju äldre man är detso mer positiv inställning har man NRR: eikö tämän nyt pitänyt olla toisinpäin viime kyselyssä?]. Mutta vahvin vaikutus on omalla ruotsintaidolla. Jos ruotsissa on heikot taidot, suhtautuu myös negatiivisemmin ruotsiin.

Mitä voidaan tehdä negatiivisen trendin kääntämiseksi?

- Jos muutosta halutaan täytyy keskittyä parantamaan ruotsin osaamista. Jos on saanut positiivisen kokemuksen kyvystään kommunikoida ruotsiksi, niin on myös positiivisempi ruotsinkielisyyttä kohtaan Suomessa.

Meidän täytyy siis keskittää oma valistustyömme naisiin! Miehethän ovat jo meidän puolellamme.

[JV Lehtonen]

"Jos muutosta halutaan täytyy keskittyä parantamaan ruotsin osaamista.
Jos on saanut positiivisen kokemuksen kyvystään kommunikoida ruotsiksi,
niin on myös positiivisempi ruotsinkielisyyttä kohtaan Suomessa."

Koko eliitti on juuttunut tuohon mantraansa:
Minulla oli 30 vuotta sitten positiivinen kokemus ruotsista.
Sittemmin olen ulkomailla asuttuani katsonut Suomea eri näkökulmasta:
Ruotsin kieli on meille kansainvälistymisen este, ei sen edistäjä!

Suomalaispojat jätetään naisten jalkoihin, kun he eivät saa opiskella maailmankieliä ja johtopaikoille änkee
ideologisesti kelpoisia naisia alistamaan junttimiehiä.. joista osa hakee vaimon ulkomailta..

Meillä on tässä mielenkiintoinen sosiologian alaan kuuluva haaste!

Naiset alistuvat 5 %:n herrakansan tahtoon ja alistavat sitten suomalaista miestä yhä syvempään ahdinkoon!!

MIELENKIINTOISTA!

[NRR]

- pakkoruotsin taakse oli kyselyssä saatu hilattua 45%, 1995 vastaava luku oli 56%

Kun kysymystä katsoi tarkemmin (kunkin kysymyksen kaavio löytyi napin takaa), niin täysin samaa mieltä ruotsin pakollisuudesta koulussa oli vain 22%!!!!

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/1 ... m-svenskan
Ylin kuvio, alin nappi.

[NRR]

Naiset alistuvat 5 %:n herrakansan tahtoon ja alistavat sitten suomalaista miestä yhä syvempään ahdinkoon!!

Mietitäänpä:
Ketkä mieluiten lähtevät Nordeniin opiskelemaan?
Ketkä yleensä hoitavat opettajan, tutkijan ja professorin virkoja Nordenissa ja hakevat sieltä kannuksia uralle kotimaassa?
Ketkä ovat aliedustettuina yritysmaailman huipulla, mutta hyvissä asemissa julkishallinnossa, jossa ruotsin kieli on tärkeä virkakriteeri?
- Naiset?

Puhumattakaan, että koko tasa-arvokeskustelu on tullut meille Ruotsista ja naisten tasa-arvoa perustellaan jopa pohjoismaisella mallilla.
Kun vielä nimenomaan naisille riittää hyvin se, että kielestä on satunnaista iloa teatterissa ja damtidningarien silmäilyssä, niin mikä ettei.

[NRR]

Ainoa yllätys itselleni on, että suurin osa kansalaisista näyttää vaativan, että johtavat poliitikot hallitsevat ruotsin.
Onkohan tämä kosto?

[NRR]

Hesarikin kertoo asiasta:
http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkimus+Ruots ... 4227299152

Edelleenkään toimittaja ei uskalla sanoa itse, että nykyisenkaltaista pakkoruotsia kannattaa (= täysin samaa mieltä) vain 22% vastaajista. Kuitenkin nyt pienikin irtautuminen pakosta on oleellista, koska se kertoo, miten valtava muutospaine on (= 78%)!

Voi kommentoida.

[masa]

Svenska Ylen asiaa käsittelevään artikkeliin on tehty seuraava lisäys:

Rättelse: Enligt ett tidigare besked från Magma skulle gallupundersökningen bara ha inkluderat finskspråkiga. Det visade sig ändå att undersökningen har gjorts bland finländare överlag och artikeln har därmed uppdaterats.

Onkohan Magma kenties tarkoituksella yrittänyt harhaan johtaa tiedotusvälineitä,vai onko ilmeisen virheellinen tieto annettu epähuomiossa?

[Hillevi Henanen]

Hesarista:
Vuonna 1996 suomenkielisistä 75 prosenttia uskoi ruotsin kielen osaamisen olevan hyödyksi Suomen taloudelle, ja vuonna 2008 tällä kannalla oli vielä noin 68 prosenttia. Tuoreessa tutkimuksessa enää 58 prosenttia uskoo taloudelliseen hyötyyn.

Tuo 75 % 1996 on siis osuus suomenkielisistä ja nyt tämä viimeisin 58% on kaikista suomalaisista. Alamäki on siis huomattavati jyrkempi kuin on annetaan ymmärtää. Nämä tutkimukset eivät siis ole keskenään täysin vertailukelpoisia.

[NRR]

Hesarista:
Vuonna 1996 suomenkielisistä 75 prosenttia uskoi ruotsin kielen osaamisen olevan hyödyksi Suomen taloudelle, ja vuonna 2008 tällä kannalla oli vielä noin 68 prosenttia. Tuoreessa tutkimuksessa enää 58 prosenttia uskoo taloudelliseen hyötyyn.

Tuo 75 % 1996 on siis osuus suomenkielisistä ja nyt tämä viimeisin 58% on kaikista suomalaisista. Alamäki on siis huomattavati jyrkempi kuin on annetaan ymmärtää. Nämä tutkimukset eivät siis ole keskenään täysin vertailukelpoisia.

Täysin samaa mieltä ruotsin hyödyllisyydestä on 26% - kaikilla muilla on enemmän tai vähemmän epäilyksiä. Koko lause on sellainen, että sen voi tulkita miten tahtoo. "On kai siitä jotain hyötyä" -ajatus riittää jo ehdottomaan kyllä-vastaukseen ja nyt sen antoi vain 26% vastaajista.

[Hillevi Henanen]

Hesarista:
Vuonna 1996 suomenkielisistä 75 prosenttia uskoi ruotsin kielen osaamisen olevan hyödyksi Suomen taloudelle, ja vuonna 2008 tällä kannalla oli vielä noin 68 prosenttia. Tuoreessa tutkimuksessa enää 58 prosenttia uskoo taloudelliseen hyötyyn.

Tuo 75 % 1996 on siis osuus suomenkielisistä ja nyt tämä viimeisin 58% on kaikista suomalaisista. Alamäki on siis huomattavati jyrkempi kuin on annetaan ymmärtää. Nämä tutkimukset eivät siis ole keskenään täysin vertailukelpoisia.

Täysin samaa mieltä ruotsin hyödyllisyydestä on 26% - kaikilla muilla on enemmän tai vähemmän epäilyksiä. Koko lause on sellainen, että sen voi tulkita miten tahtoo. "On kai siitä jotain hyötyä" -ajatus riittää jo ehdottomaan kyllä-vastaukseen ja nyt sen antoi vain 26% vastaajista.

Nyt ovat kyselyssä siis mukana myös ruotsinkieliset, ja heistä 100% näkee ruotsin kielen hyödyllisenä. Keneltä on mahdettu kysyä 2008? Joka tapauksesa kyselypohjan muuttaminen vääristää tulosta ruotsin kielen hyväksi. Vahingossa vai tarkoituksella?
Hesarista ei myöskään löydy oikaisua tässä asiassa.

[NRR]

Hesarista:
Vuonna 1996 suomenkielisistä --- Tuoreessa tutkimuksessa ---

Nyt ovat kyselyssä siis mukana myös ruotsinkieliset, ja heistä 100% näkee ruotsin kielen hyödyllisenä. Keneltä on mahdettu kysyä 2008? Joka tapauksesa kyselypohjan muuttaminen vääristää tulosta ruotsin kielen hyväksi. Vahingossa vai tarkoituksella?
Hesarista ei myöskään löydy oikaisua tässä asiassa.

Ikävä tapa vääristää tuloksia, tätä pitäisi kommentoida hesarin juttuun.

[Hillevi Henanen]

Hesarista:
Vuonna 1996 suomenkielisistä --- Tuoreessa tutkimuksessa ---

Nyt ovat kyselyssä siis mukana myös ruotsinkieliset, ja heistä 100% näkee ruotsin kielen hyödyllisenä. Keneltä on mahdettu kysyä 2008? Joka tapauksesa kyselypohjan muuttaminen vääristää tulosta ruotsin kielen hyväksi. Vahingossa vai tarkoituksella?
Hesarista ei myöskään löydy oikaisua tässä asiassa.

Ikävä tapa vääristää tuloksia, tätä pitäisi kommentoida hesarin juttuun.

Samat luvut Magman jutussa ja Svenska YLE:llä. Jos Hesarin tieto vuoden 1996 tutkimuspohjasta pitää paikkansa, niin muut ainakin vaikenevat siitä visusti. Magma on korjannut oman juttunsa n. klo 15.00, ja Hesari omaansa seuraavasti:
"Korjaus kello 20.54: Kyselyn teki Taloustutkimus, ei Magma, kuten jutussa aiemmin kerrottiin."

Yritin löytää tuota 1996 tutkimusta, mutta tutkimuspohjasta en saanut selvää. Tosin kun teettäjä on Folktinget, on vaiḱea uskoa, että he olisivat tilanneet itselleen epäedullisemman version ilman ruotsinkielisiä.
Mieluummin näkisin, että tuo pystyttäisiin selittämään työytapaturmaksi. Toinen vaihtoehto on vastenmielinen.