http://www.hs.fi/ihmiset/Ruotsi+ei+sovi ... 3806357985
”Minkä takia juontaja ei puhunut kolmetoistavuotiaalle The Voice Kids -finalistille, suomenruotsalaiselle Molly Rosenströmille, ruotsia? Eikö Suomi edelleen ole kaksikielinen maa, jossa virallisesti täytyy puhua niin suomea kuin ruotsiakin? Myös toinen juontaja, Tea Khalifa, esitti kysymyksensä englanniksi. Hmm, olisiko kysymykset voinut käyttää kääntäjällä ja juontaja edes esittää, että ymmärtää, mitä puhuu ja mitä hänelle vastataan – ruotsiksi? --- Laulajatar on valtavan lahjakas ja suloinen, mutta hämmentävän kielitaidoton. Hän ei osannut suomea juuri lainkaan. --- Viesti, jonka englantia puhuvat juontajat lähettävät nuorille katsojille on vähintäänkin ristiriitainen kaksikielisessä Suomessa: Miksi opiskella ruotsia, kun Axl ja Teakin voivat surutta vaihtaa kielen englanniksi?”
Kommentteja
- Ohjelman juontajat osoittivat oman puutteellisen kielitaitonsa nololla tavalla.
- Hulluinta tässä oli, että suomalaistenkin pitää kommunikoida keskenään englanniksi. Olisiko englanti julistettava yhdeksi kansalliskieleksi?
- Eiköhän kaikki suomalaiset saa osansa pakkoruotsista jossain vaiheesa elämäänsä. Itse olisin enemmän huolissani siitä että Molly ei osaa sanaakaan suomea vaikka on jo 13-vee.
- Suomenkielisiä on maailmassa noin 5 miljoonaa. Pohjoismaisia kieliä sensijaan puhuu yli 22 miljoonaa ihmistä. Voisimme siis luopua pakkosuomesta, eiväthän useimmat äidinkielenäänkään sitä käyttävät välitä opetella kunnollista oikeinkirjoitusta tai kielioppia. Suomenkieliseksi syntyneenä häpeän jatkuvasti tuollaista ämpäri päässä -asennetta, jolla ruotsinkielenopetusta vastustetaan. Ihmisaivoilla kun ei ole resurssirajoituksia kieltenoppimisen suhteen, ainoastaan asenteellisia esteitä.
-Minulla menee joskus herne nenään tästä kielikeskustelusta, joka joskus tuntuu perustuvan kovin periteisiin argumentteihin ja junnaavan tehokkaasti paikallaan. Suomelle pitäisi saada uusi ja raikas kielistrategia joka ei perustu historiaan vaan mahdollisimman hyvään arvioon TULEVAISUUDEN kielitarpeesta. Siinä strategiassa voi olla ruotsi, jos todetaan että siitä on suomelle hyötyä, mutta se hyöty pitäisi kansalle kertoa käyttämättä eliitti-diipadaapaa. Odottelen eduskuntäänestystä kouluruotsin asemasta niin tiedän ketä voi äänestää seuraavissa vaaleissa.
- Olen kolumnistin kanssa samaa mieltä, että ohjelman kielivalinnat olivat onnettomat. Kyllä suomenruotsalaisen pikkulikan kanssa pitää sen verran pystyä puhumaan ruotsia, että tulee asiat hoidettua. Samoin kuin dementikkovanhuksen kanssa. Ruotsinkielen käyttöä vastustavat ihmiset eivät ole vain sivistymättömiä, he ovat sydämettömiä. Sitten he vielä vaativat, että muiden pitäisi olla juuri samanlaisia.
- Pakkoruotsin vastustaminen ja sydämettömyys eivät mitenkään liity toisiinsa.
- Käsittämätöntä on, että 13-vuotias, täällä syntynyt ja kasvanut ei osaa sanaakaan suomea. Kuulostaa samanlaiselta kuin hurjat siirtolaisjutut, joissa naisväki pidetään kielitaidottomina kotona kurissa ja nuhteessa. Meillä on yhteiskunnan sisään rakennettu toinen, ruotsinkielinen infra. Tämän ylimitoitetun, järkyttävän kalliin ja epäoikeudenmukaisen systeemin avulla lähes ummikko ruotsinkielinenkin pärjää. Mutta omituinen systeemimme on, epäkäytännöllisine ankkalammikkoineen. Kielilakimme vaatii päivitystä, nykysysteemiin ei ole enää varaa. Suomen oppiminen on edellytys täällä toimimiselle, tosiasiat on tunnustettava.
- Asun Alankomaissa ja kohtaan samankaltaisen kielikysymyksen joka paiva, tosin arkielamassa. Puhun sujuvaa hollantia, mutta usein kaytan sen sijasta englantia, koska kolmannen kielen kaytto on luontevampaa kahdelle eri aidinkielen edustajalle, vaikka jompi kumpi osaisikin toisen aidinkielta. Syntyperaisella kielen puhujalla ja kielen muuten oppineella on aina jonkinasteinen tasoero. Kolmannen kielen kayttaminen on siis periaatteessa tasa-arvoisempaa, kun kumpikaan ei ole ns. etulyontiasemassa. Muun kielen kuin englannin puhuminen vaatii myos enemman rohkeutta, ainakin itselleni! Englantia on helppo kayttaa, koska monet ovat tottuneet kuulemaan eri aksentteja, ja lahes jokainen ymmartaa sita. Muuta kielta puhuttaessa vastapuoli on usein aidinkielinen, kuten myos artikkelin tapauksessa. Toisekseen, kielitaito ruostuu todella nopeasti, jos kielta ei kayta. En tieda juontajien taustoja, mutta jos ruotsia ei kayta viikoittain, kuukausittain, niin sujuva itsensa ilmaisu ei pian enaa onnistu, toisin kuin englanniksi, jota tulee kaytettya useammin.
- Ilmankos keskustelu junnaa paikallaan, jos tiedot ovat samaa luokkaa kuin toimittajallakin ja svekomaanien argumentit ovat tasoa "pakkomatikka". Ja kaiken kukkuraksi yllättävän paljon kuraa sietäneitä suomenkielisiä ollaan syyllistetty ties mistä asiasta, vaikka todelliset kielirasistit ja vihaajat löytyvät sieltä suomenruotsalaisista.
- miksi ihmeessä meidän kenenkään pitäisi sitten opiskella suomea, joka on vielä pienempi kieli maailmassa kuin ruotsi?
- Miten tosiaan vapaa kielivalinta voi olla tuollainen mörkö, että haluaisit hävittää mielummin suomenkielisten äidinkielen kuin sallia kouluissa vapaan vieraiden kielten opetuksen. Sairasta. Ruotsi on suomalaisille vieras kieli, se tosiasia on tunnustettava. Siinä ei jankkaaminen auta. Sinun asenteesi tulee ruotsinkielisten vuosisataisesta perinteestä jolloin he yrittivät "kitkeä" suomen kieltä. Ei ole mitään 22 miljoonaa skandinaviskan puhujaa, tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät ymmärrä toisiaan. Et elä todellisuudessa siinäkään asiassa. Norjalaiset eivät innostu ruotsista. Pakkoruotsin puolustajien asenteet muistuttavat enemmän kolonialismisia ja siirtomaaherruutta kuin järkevää kielipolitiikkaa.
- Ikävä myöntää, mutta kun kävin Tukholmassa muutama viikko sitten, tilatessa kahvia käytin englantia. Näin jälkikäteen ajatellen olisin varmasti osannut asioida ruotsiksikin, mutta englanti tuli suoraan selkäytimestä ennen kuin ehdin asiaa edes ajatella.
- Puhun Englantia aina kun toinen osapuoli ei osaa suomea. Yksinkertaisesti siitä syystä että mikään määrä pakkoruotsia koskaan ei tekisi minusta niin hyvää ruotsin puhujaa että voisin keskustella sillä niin syvällisesti kuin englanniksi. Ja tämä pätee ennenkaikkea ruotsiin. Jos menen ruotsiin niin paikalliset nuoret ovat kasvaneet saman amerikkalaisen television äärellä. Me ymmärrämme toisiamme tasolla josta hattu kourassa heikkoa kouluruotsiaan häpeilevä vanhempi ikäluokka olisi voinut vain haaveilla.
- Onpa aika erikoinen aihe vetää herne nenään: kaikki eivät levitä virallista propagandaa! Lievästi sanoen konformistista

- Thea lienee maahanmuuttajan lapsi, hänellä on varmaan eri äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. On aika paljon vaadittu jos maahanmuuttajien lapsilla on 3 pakkokieltä (äidinkieli, suomi ja ruotsi) ja sitten vasta saa lukea englantia.
- Pakkoruotsin kannattaminen on noloa. Näin yksinkertaiset asiat pitää kyetä hoitamaan reippaasti kuntoon, pakkoruotsi on mitä oivallisin tolkkutesti ihmisen yhteiskunnallisten asioiden ymmärrykselle - tällä hetkellähän iso osa ministereistämme ei läpäise testiä. Herää kysymys, voiko näille ihmisille uskoa mitään isompia ja vaikeampia yhteiskunnallisia asioita. Maan talous, hyvinvointi....
- Suomi ei ole kaksikielinen, vaan Suomen valtio on kaksikielinen. Valtio ei ole yhtä kuin kansalaiset, vaan kansalaiset asuvat valtiossa. Valtio muodostuu valtion maarajoista sekä sen sisällä toimivasta valtionhallinosta, käytännössä valtion viranomaiset. Se että valtio on kaksikielinen, ei tuo mitään velvoitetta kansalaisille osata valtion virallisia kieliä, puhua virallisia kieliä tai ylipäätään olla missään tekemisissä virallisten kielten kanssa. Kaksikielisyyden veloite ei myöskään koske yksityisiä yrityksiä, kuten kaupallisia tv-kanavia.
- Mikä on yhteinen kommunikointikieli erikielisten kansalaisten välillä demokratiassa? Kieli ei ainakaan voi olla vähemmistökieli. Yhteinen kommunikointikieli on siis joko enemmistön
- Miten on mahdollista että Molly ei osaa "pakkosuomea"? Eikö suomenruotsalaisten tarvitse osata suomea mutta meidän suomalaisten olisi osattava ruotsia vaikka pakolla? Itseasiassa tässä kiteytyy kielikeskustelumme koko kuva, eli pakolla ei saada aikaan sen paremmin suomen oppimista kuin ruotsin oppimistakaan. Olisi korkea aika antaa ihmisten opiskella vapaasti niitä kieliä mitä haluavat, kyllä yhteinen kieli löytyy vapaaehtoisuuden pohjalta.
...