Ruotsalaisuuden viikko 3.-10.11.

[NRR]

Alkaa viikko, jolloin liturgiaa ei säästeltäne. Lainaan itselleni sloganin viikolle Kohon taannoisesta mielenosoitusplakaatista, jotta juhlinnalle tulisi mieltä ja syvyyttä:

RUOTSI HYVÄ, PAKKO PAHA!

Jaetaan ruusuja @}--`--,---- kaikille, joiden monien kielten ja identiteettien Suomessa ruotsi on jatkossa iloisesti vapaaehtoinen!



Taustaa

Virallisia tapahtumia on kuulemma yhteensä kahdellatoista paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Viikkoa vietetään 3.–10. marraskuuta.
Viikon valtakunnallinen pääjuhla on 6.11. Mustasaaressa, jossa juhlapuhujana on Paavo Lipponen.

Ruotsalaisuuden viikon vieton aloitti Sydkustens landskapsförbund vuonna 2000, jolloin Helsinki oli yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Vuonna 2006 järjestämisvastuun otti Folktinget eli Suomenruotsalaiset kansankäräjät -järjestö. Folktingetin mukaan viikon päätarkoitus on tuoda esiin kaksikielisyyden myönteisiä vaikutuksia. Monipuoliseen ohjelmatarjontaan kuuluu muun muassa teatteria, musiikkia, elokuvia, seminaareja ja työpajoja. Kohderyhmä on ensisijaisesti lapset ja nuoret.

Tänä vuonna viikon virallinen aihe on Tänk om!, jonka Folktinget toivoo pysäyttävän suomalaiset miettimään kielen ja kulttuurin merkitystä.

Varsinaisen ruotsalaisuuden päivän perusti RKP 1908, tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Päiväksi valittiin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä, sillä hän oli kaatunut kolmikymmenvuotisessa sodassa, jonka yhteydessä luotiin pohja Ruotsin suurvalta-asemalle. Almanakkaan marraskuun 6. päivä on merkitty liputuspäiväksi vuodesta 1979 lähtien, ja nimike svenska dagen (ruotsalaisuuden päivä) on ollut almanakassa vuodesta 1980. Ja nyt siis vuodesta 2000 kyseessä on ruotsalaisuuden viikko.

[NRR]

Hesarin ruotsalaisuuden viikon artikkelit ovat alkaneet. Tässä "kouluruotsilla tehty" ns. tavisruotsinkielisten sympaattinen haastattelu pääkaupunkiseudulla:

Koodi: Valitse kaikki

http://www.hs.fi/kaupunki/Ruotsia+kuulee+ympäri+metropolia/a1383293133494?ref=hs-art-new-2

"Kuusi prosenttia pääkaupunkiseudun väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia. --- 65 000 äidinkielekseen ruotsin ilmoittanutta ihmistä. --- hiukan enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Kuten koko maassa, myös Helsingin ympäristössä ruotsinkielisten osuus vaihtelee paljon. Etelä-Helsingissä ja Espoon rannikolla on lukumääräisesti eniten ruotsia puhuvia. Vahvimmin ruotsinkielisiä seutuja ovat Kauklahti ja Espoonkartano, ikivanhojen maatalojen maisemat. Niillä alueilla lähes joka kolmannen äidinkieli on ruotsi. --- Myös Vantaalla ruotsin kieli on voimissaan lähinnä entisissä maalaiskylissä. --- Kylämäisiä yhteisöjä yritettiin luoda ruotsinkielisille myös lähiörakentamisen alkuvuosina, 1950-luvun lopulla. Kannelmäessä peruskorjauksesta sukeutuneen korttelin pihalla astelee lehtori Leif Ekrem, 59. Hän on asunut lähes koko elämänsä Kantelevägen 13:ssa. "Tämä oli svensk gård, numero 15 oli taas finsk gård. Reviirit olivat tiukkoja, ja talonmiehet yrittivät vahtia meitä. Aikamoisia kielifanaatikkoja." Silti ruotsinkielinen ja suomenkielinen jengi leikki keskenään, ja poika oppi suomea. Aikuisena hän havaitsi, että kotipiiri alkoi muuttua hitaasti. Vanhat asukkaat kuolivat tai muuttivat pois. Rappukäytävän taululle ilmestyi yhä enemmän suomenkielisiä nimiä, sitten alkoi tulla virolaisia, venäläisiä ja jokunen vieläkin kauempaa. "Sadasta on jäljellä enää viisi perhettä, eikä tunnelma ei ole enää niin avoin kuin aikoinaan." --- Vantaalla kasvaneella ja Arcadassa opiskelevalla Kanerva Jääskeläisellä ei toisaalta ollut minkäänlaista kosketusta suomenruotsalaisuuteen. Vain kieli oli tuttu puolen vuoden aupair-keikalta Ruotsissa. "Aluksi jännitti hurjasti. Ajattelin, että täällä on sitä bättre folkia", Jääskeläinen muistelee. Ummikkona Pohjanmaalta tullut Alexander Påhls tunsi puolestaan itsensä liki ulkomaalaiseksi. Hän luki sanakirjan avulla suomenkielisiä oppikirjoja. Nauvosta Arcadan opiskelija-asuntoon muuttanut Ida Törnroth ei osannut juuri enempää: "Mutta porukka auttoi, ja suomi nyt alkaa sujua." Arcadakin on nuorten mielestä kuin kylä. Nuoret lähtevät harvoin keskustaan, joskus baariin tai syömään. "Ei tarvitse, täällä on kaikki", Påhls kertoo. Ja lisää harrastusmahdollisuuksia on tulossa. Arcadan taustasäätiö suunnittelee omaa urheiluhallia Sörnäisten rantatien varteen. "Ei me silti missään bubblassa eletä", Törnroth tähdentää. --- Mutta suomenruotsalaiset ovat sinnikkäitä: parhaillaan on vireillä oman korttelin rakentaminen Jätkäsaareen."

[NRR]

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/ ... a#comments

Vantaa kehottaa: Puhukaa ruotsia ensi viikon aikana

Ruotsalaisuuden viikolla kaksikielisyys näkyy ja kuuluu Vantaalla.
Ympäri kaupunkia järjestetään useita kaksikielisiä tapahtumia. Kilterin koulun kielikylpyluokka tutustuu tiistaina ruotsinkielisiin alakouluihin.
Muumipeikko ystävineen tapaa lapsia isänpäivänä Vernissassa. Runoilija Claes Andersson esittää runoja ja lauluja kaksikielisessä runoillassa konserttitalo Martinuksessa.
Vantaan kaupunki kannustaa vantaalaisia puhumaan viikolla edes yhtenä päivänä ruotsia.

Kommentti lehdessä:
"Missä ihmeessä vantalaiset puhuvat sitä ruotsia, kun ruotsinkielisiä ei enää asu kaupungissa kuin kourallinen? Pitääkö suomenkielisten ja muunkielisten muka puhua keskenään kieltä, jota he eivät osaa ja halua puhua? Vantaan svekojohdon ruotsitusinto on mennyt naurettavuuksiin. Todellisuudessa Vantaa EI ole kaksikielinen kuin vain paperilla. Ruotsinkielisiä on vain 2,8% asukkaista ja hekin täysin kaksikielisiä. Miksi yritetään potkia kuollutta hevosta liikkeelle? Ei sellaista voi elvyttää, mitä ei ole enää olemassa."

[NRR]

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö. Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvoja, jonka jäseninä on 116 valtakunnallista nuoriso- tai kasvatusalan järjestöä, lähes kaikki alan järjestöt.

Syyskuun tiedotteessa Allianssi otti voimakkaasti kantaa pakkoruotsin puolesta: "Ruotsin opetuksen vähentäminen etäännyttäisi Suomea Pohjoismaista". Ja tässä pitkä selitys: "--- kaikista tärkein syy sille, että jokainen suomalainen opiskelee koulussa ruotsia: Suomen asema osana Pohjoismaita. --- Oleellinen osa Pohjolan kulttuurista yhteenkuuluvuutta on yhteinen pohjoismainen kieli. Helsingin sopimuksessa onkin sovittu pohjoismaisten naapurikielten kouluopetuksesta: esimerkiksi Islannissa jokainen koululainen opiskelee "pakkotanskaa". [NRR: tässä on muistutettava, että pakkotanska tai muu skandikieli johtuu siitä, ettei islantilaisilla ole pienen määränsä vuoksi mahdollista järjestää kattavaa koulutusta kaikilla aloilla, joten he nojaavat esi-isiensä Skandinaviaan, jossa kouluttautuminen on edullisempaa kuin englanninkielisellä alueella.] Suomen ruotsinopetuksen tärkein tehtävä onkin ylläpitää Suomen asemaa osana Pohjoismaita. Yksi keino tehdä korkeakoulujen "virkamiesruotsi" joustavammaksi olisi esimerkiksi mahdollistaa pakollisten ruotsin kurssien suorittaminen vaihto-opiskelulla tai harjoittelulla toisessa Pohjoismaassa. Käytännön tilanteissa kielen oppii usein parhaiten."

Nyt Allianssin sivuilla on kutsu ruotsalaisuuden päivän viettoon:

ALLIANSSISSA PÄIVÄ PÅ SVENSKA
Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi vastaa Helsingin Sanomien haasteeseen viettää Ruotsalaisuuden päivää.
Allianssi-talolla päivää vietetään koko päivän ajan, klo 9-18. Kirjastossa on esillä ruotsinkielistä kirjallisuutta ja esitteitä. Päivä på svenska on mahdollisuus rentoon ruotsinkielen harjoittamiseen, esimerkiksi kirjaston henkilökunnan tai omien kollegoiden kanssa. Iltapäivällä kirjastossa on tarjolla kahvia ja pullaa, sekä mahdollisuus tutustua Allianssin ja Nuorisotiedon kirjaston toimintaan ruotsin kielellä.

[NRR]

Turun Sanomat linkittävät ruotsalaisuuden päivän tähän viimeviikkoiseen juttuun:

http://www.ts.fi/kulttuuri/550301/Ruots ... kaupunkiin

"Ei pidä pelästyä, jos parin viikon kuluttua törmää kaupungilla isoon keltaiseen otukseen. Se on Svenni. Pelottavan näköinen, mutta varsin ystävällinen lisko. Vai pitäisikö sanoa en jätte rolig figur? Svennin tehtävä on nimittäin levittää ruotsin kielen ilosanomaa. Sitä on tarjolla 4. marraskuuta alkavalla Svenska veckanilla. --- Oppi menee perille. On mennyt ainakin Viivi Saikkoselle ja Svennin puvun sisältä vastailevalle Olivia Röbergille. Kahdeksasluokkalaiset, suomenkieliset nuoret käyvät osan tunneistaan ruotsiksi – ja se tehoaa. Liekö ihme, että nuorilla on selkeä kanta pakkoruotsi-keskusteluun.
– Kyllä Suomessa on hyvä osata ruotsia, Saikkonen sanoo.
– Eihän siitä haittaakaan ole, Röberg komppaa.
Samaa mieltä on opettaja."

Oliko tuo selkeä kanta pakkoruotsikeskusteluun? Että ruotsista ei ole haittaa. Vaan entäpä pakkoruotsista? Siitä nimittäin on haittaa!

[NRR]

Myös oluenmaistelu tehdään på svenska (sinänsä ok, vapaaehtoiselle ruotsille):

OK-klubi: ke 6.11. Päivä på svenska - också om ölet, Helsingfors
http://blogivirta.fi/blogit/1937093-ke- ... ors?show=1

Keskiviikkona 6.11. Ruotsalaisuuden päivänä (Svenska dagen) juhlistetaan Suomen kaksikielisyyttä. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös supisuomenkieliset järjestävät tilaisuuksia, joissa käytetään ruotsia teemalla " Päivä på svenska ". Päivän ohjelmat huipentuvat koontumiseen Sanomatalolle Helsingin keskustaan.

OLUTtiedotus / Ölinfo i Finland järjestää maistelu- ja keskustelutilaisuuden Olika ölsmaker i olika situationer * ke 6.11. klo 16.30 Olut- ja Viinihuone OOSTER , Rautatieaseman länsisiipi. ( HUOM! Aloittamisajankohta saattaa vielä siirtyä myöhemmäksi!) Kaikille kiinnostuneille avoimessa tilaisuudessa selviää esimerkiksi öl-sanan suku: en öl ? vai ett öl ? Muuta olut-, juoma- ja ravintolasanastoa. Hur beställar man på krogen på svenska? Ravintolaesittelyjä. Uutuustuote-esittelyjä. Seurustelua. Maistelua Oosterin monipuolisesta oluiden ja viinien normaalivalikoimista. * Lisätiedot ja ilmoittautumiset: sp. olutinfo@netti.fi . D U Ä R H J Ä R T L I G T V Ä L K O M M E N ! T E R V E T U L O A !

[masa]

Olen yrittänyt jättää kommenteja Hesarin kommentteihin artikkeliin "Ruotsia kuullaan ympäri Metropolia". Osana kommenttejani olen ampunut alas Jätkäsaaren "ruotsalaiskortteliin" liittyviä duubioita, olen kertonut pitäväni suomenruotsalaisesta kulttuurista ja suomenruotsalaisista - niinkuin teenkin. Olen kertonut näkemykseni olevan, että ruotsinsuomalaisten tulee saada palvelunsa, ovathan he suomalaisia - niinkuin teenkin. Mutta, mutta olen kirjoittanut pakkoruotsista; olenpa jopa haastanut HS:n toimitusta: miksi he vastustavat kansainvälistymistä, miksi he haluavat rajata suomalaisten kielitaitoa; miksi he haluavat rajata suomalaisen nuoriston tulevaisuuden valintoja Skadinavinaan Euroopan ja koko maailman ollessa vaihtoehtoja. Olen jättänyt Hesaria haastab ja todella ei- haastavan kommentin, molemmissa sana pakkoruotsi, sama lopputulema.

Mielestäni olen kirjoittanut korrekteja, asiallisia viestejä, jopa hieman (eikä edes niin "hieman") ruotsia puhuvien näkemyksiä tukevia viestejä. Lopputulos: Hesari ei julkaise; pakkoruotsi sana lienee tällä viikolla totaalisen "NO GO".

Onko joku muu yrittänyt. Itse ajattelin jatkossa yrittää kirjoittamalla viestin ensin sanalla pakkoruotsi ja sitten ilman ko. sanaa.

[Hillevi Henanen]

Olen yrittänyt jättää kommenteja Hesarin kommentteihin artikkeliin "Ruotsia kuullaan ympäri Metropolia". Osana kommenttejani olen ampunut alas Jätkäsaaren "ruotsalaiskortteliin" liittyviä duubioita, olen kertonut pitäväni suomenruotsalaisesta kulttuurista ja suomenruotsalaisista - niinkuin teenkin. Olen kertonut näkemykseni olevan, että ruotsinsuomalaisten tulee saada palvelunsa, ovathan he suomalaisia - niinkuin teenkin. Mutta, mutta olen kirjoittanut pakkoruotsista; olenpa jopa haastanut HS:n toimitusta: miksi he vastustavat kansainvälistymistä, miksi he haluavat rajata suomalaisten kielitaitoa; miksi he haluavat rajata suomalaisen nuoriston tulevaisuuden valintoja Skadinavinaan Euroopan ja koko maailman ollessa vaihtoehtoja. Olen jättänyt Hesaria haastab ja todella ei- haastavan kommentin, molemmissa sana pakkoruotsi, sama lopputulema.

Mielestäni olen kirjoittanut korrekteja, asiallisia viestejä, jopa hieman (eikä edes niin "hieman") ruotsia puhuvien näkemyksiä tukevia viestejä. Lopputulos: Hesari ei julkaise; pakkoruotsi sana lienee tällä viikolla totaalisen "NO GO".

Onko joku muu yrittänyt. Itse ajattelin jatkossa yrittää kirjoittamalla viestin ensin sanalla pakkoruotsi ja sitten ilman ko. sanaa.

Kannattaa myös yrittää muutaman tunnin kuluttua. Moderaattorin vuoron vaihto voi auttaa. Pakkopulla on suomalaisille tuttu ilmiö. Pullaruotsi saattaisi mennä läpi ainakin jonkun aikaa.

[masa]

Kannattaa myös yrittää muutaman tunnin kuluttua. Moderaattorin vuoron vaihto voi auttaa. Pakkopulla on suomalaisille tuttu ilmiö. Pullaruotsi saattaisi mennä läpi ainakin jonkun aikaa.

Eli lähettää uudestaan vai odottaa? Olen aiemminkin haastanut Hesaria viesteissäni, ja viestit ovat ,pääsääntöisesti,tulleet luettavaksi viiveellä. Olen ajatellut, että moderaattorin täytyy kysyä esimieheltään näkemyksiä: voiko tällaista julkaista.

Onko tilanne niin, että Hesarin edellinen moderaatori jättää viestejä pöydälle seuraajansa päätettäväksi? Vai niin, että voin jonkun ajan kuluttua lähettää uudemman kerran saman viestin; aiempi moderaattori hävittää hylkäämänsä viestit? Hesarin moderaattorien kanssa menestyminen edellyttää taktikointia.

[Hillevi Henanen]

Kannattaa myös yrittää muutaman tunnin kuluttua. Moderaattorin vuoron vaihto voi auttaa. Pakkopulla on suomalaisille tuttu ilmiö. Pullaruotsi saattaisi mennä läpi ainakin jonkun aikaa.

Eli lähettää uudestaan vai odottaa? Olen aiemminkin haastanut Hesaria viesteissäni, ja viestit ovat ,pääsääntöisesti,tulleet luettavaksi viiveellä. Olen ajatellut, että moderaattorin täytyy kysyä esimieheltään näkemyksiä: voiko tällaista julkaista.

Onko tilanne niin, että Hesarin edellinen moderaatori jättää viestejä pöydälle seuraajansa päätettäväksi? Vai niin, että voin jonkun ajan kuluttua lähettää uudemman kerran saman viestin; aiempi moderaattori hävittää hylkäämänsä viestit? Hesarin moderaattorien kanssa menestyminen edellyttää taktikointia.

Olen joskus lähettänyt ihan saman viestin muutaman tunnin kuluttua uudelleen, ja läpi on mennyt. Nyt voi tietenkin olla, että läpi ei päästetä mitään, missä on sana pakkoruotsi.
Tämä viive voi koskea kaikkia viestejä. Se on yksi tehokas tapa haitata keskusteluja.

[NRR]

Tämän viikon ajan voi hyvin kirjoittaa "pakollinen ruotsi (mandatory Swedish)", jos seulaa on tiukennettu sanaston suhteen. Mutta ehkä sisältöseulakin on tiukempi.

Tällä viikolla keskityn itsekin vain toistamaan liturgiaa tyyliin:

RUOTSI HYVÄ, PAKKO PAHA!

Ruusuja @}--`--,---- kaikille, joiden monien kielten ja identiteettien Suomessa ruotsi on jatkossa iloisesti vapaaehtoinen!

[Hillevi Henanen]

Tämän viikon ajan voi hyvin kirjoittaa "pakollinen ruotsi (mandatory Swedish)", jos seulaa on tiukennettu sanaston suhteen. Mutta ehkä sisältöseulakin on tiukempi.

Tällä viikolla keskityn itsekin vain toistamaan liturgiaa tyyliin:

RUOTSI HYVÄ, PAKKO PAHA!

Ruusuja @}--`--,---- kaikille, joiden monien kielten ja identiteettien Suomessa ruotsi on jatkossa iloisesti vapaaehtoinen!

Kuis olis: Svenska med sång, inte med tvång!

[NRR]

Svenska med sång, inte med tvång!

Tämä on paras!
Kiitos!

@}--`--,----

[Hillevi Henanen]

Svenska med sång, inte med tvång!

Tämä on paras!
Kiitos!

@}--`--,----

Kiitos NRR!
Olen ihmetellyt noita sinun ruusujuttujasi, mutta hahmotin koko homman vasta nyt kun Jaska sai mainiosta blogistaan niitä pitkän jonon. Eikä siis mennyt kauaa.

[masa]

Nyt on taidettu antaa tiukat ohjeet Hesarin moderaattoreille. Olen yrittänyt kirjoittaa lyhyitä, ystävällisiä ja asiallisia kommentteja vapaasta kielivalinnasta Hesarin kommenttisivulle, mutta eivät mene läpi. Hesari on tainnut päättää pitää ruotsalaisuuden päivän väkisin positiivisena; lehden valitsemasta linjasta poikkeavia kirjoituksia ei päästetä läpi.