Pohjoismaisuudesta Itämerelliseen yhteistyöhön?

[Sees]

4.1.2011 Hesarissa oli artikkeli "Viro tahtoo euron avulla irti Baltiasta" ja artikkelissa kerrottiin, että Viro on kiinnostunut profiloitumaan "pohjoismaisena" valtiona ja siellä pidetään Itämeren (Läänemeren) ympärille muotoutuvaa yhteistyötä tulevaisuudessa tärkeimpänä.

Voiko pohjoismaisuudesta kehkeytyä pohjoisten meriteiden yhdistämien valtioden Pohjois-Eurooppa, jossa yhdistävänä tekijänä nationalistinen skandinaavisuus saisi rinnalleen neutraalimman pohjoiseurooppalaisuuden?

[Hannu Koho]

Kun tuolla hurriksi.fi -sivustolla ehdotin pohjoismaisen yhteistyön laajentamista eteläisiin veljesmaihimme näin sanoen: ".. Pohjoismainen yhteistyö taitaa elää jonkinlaista murrosta, eikä se meille niin merkittävää kylmän sodan jälkeen ole ollut muutenkaan?
Baltian maat pitäisi saada mukaan, jolloin voitaisiin puhua käytännön yhteistyöstä koko Itämeren alueella, lopultakin satojen vuosien jälkeen. Mutta en tiedä miten Pohjoismaiden Neuvosto näkee roolinsa? Se ei taida pitää edes suomea Pohjoimaisena kielenä, jos oiken muistan?"

..niin sain tällaisen vastauksen:

"...Hannu, pohjoismainen yhteistyo on yhteistyota, joka rakentuu monisatavuotisen jaetun historian varaan.

Baltian mailla ei ole osaa eika arpaa tuossa yhteisossa -- toisin kuin pohjoismaat, joiden yhteiskuntarakenne perustuu itsenaiselle talonpoikaistolle, Baltian maat olivat tyysten erilaisen, feodaalisen jarjestelman alaisia aina 1900-luvun alkuun saakka. Meidan yhteiskunnallamme ja historiallamme ei ole mitaan yhteista balttien menneisyyden kanssa.

Suomea ei voi liittaa meille tyysten vieraisiin Baltian maihin. Me olemme pohjoismaa, halusimmepa sita tai emme, eika meita Viroon liita kuin akkusatiivi, eika Latviaan ja Liettuaan edes se..."

Elleivät baltit sitten hyväksyisi pakkoruotsia kouluihinsa..?? Auttaisikohan?

[Hannu Koho]

Lisään tähän vielä oikein fiksun keskustelijan Carita Bjonin vastauksen, jota voisi tulkita vaikka niin, että eestiläisellä ei ole mitään asiaa pohjoismaiseen yhteistyöhön..mutta ainahan sukupolvet vaihtuvat siinäkin neuvostossa? Ja jos vanha ei toimi, voidaan aina perustaa uusi?


Carita Bjon:
Hannu: olen perehtynyt vähän terminologisen työ salaisuuksin (en kuitenkaan ammattilaisena) ja pohjoismaisessa terminologisessa yhteistyössä (joka siis on kieliryhmien yhteistyötä - ei maiden) lasketaan pohjoismaisiksi kieliksi ruotsi, suom......i, norja, tanska, islanti, gröönlanti, saame, fääri (eli fäärsaarten kieli) ja meän kieli. Meän kieli on siis oma kielensä mutta on vain yksi ruotsin kieli. Konferenssikieli on ruotsi tanska tai norja. Englantia ei juuri voi käyttää koska keskipisteessa ovat nimenomaan kielet.

Elämmekö me suomalaiset jonkinlaisen väritetyn pohjoismaisuuden illuusuiossa, kun meille tuo "terminologinen yhteistyö" ei juuri otsikoissa näy?
Eli se, että koko neuvoston perusta on pohjoisgermaanisten kielten vaaliminen? Meillähän tarjotaan kuvaa "monipuolisesta" pohjoismaisesta yhteistyöstä.

[Sees]

Hannu Kohon saama vastaus: "--- toisin kuin pohjoismaat, joiden yhteiskuntarakenne perustuu itsenaiselle talonpoikaistolle, Baltian maat olivat tyysten erilaisen, feodaalisen jarjestelman alaisia aina 1900-luvun alkuun saakka. ---"

Koskahan tämä perustelu on muovattu ja mitä varten? Itse kuulin tästä "itsenäisten talonpoikien muodostamasta kansallisesta perustasta" vasta muutama kuukausi sitten ruotsinkielisellä alueella asuvalta ystävältäni. Hänen kauttaan viime vuosina kuullut pakollista ruotsia puoltavien "tuoreimmat" perustelut erilaisille kiistakysymyksille.

Eikö sitten suomalaisia erota muista pohjoismaista nimenomaan erilainen historiallinen tilanne: suomenkielinen rahvas on ollut vailla kielen kautta saavutettavia todellisia kansalaisoikeuksia mutta velvollinen niukoin eväin ottamaan vastaan idän vihat ja omat kadot ja nälät. Edelleenkin on vaikea löytää virallista koontia "suomenkielisen Suomen" historiasta, niin kurjuudesta kuin rikkaudesta, yritteliäisyydestä ja sisusta.

"koko neuvoston perusta on pohjoisgermaanisten kielten vaaliminen?"

Tätä pitää avoimesti kysyä.

[dejavu]

Kannatan lämpimästi Mare Balticumiin perustuvaa "pohjoinen Eurooppa"-ajattelua..
Sopii meidän kielivapaus-agendaan kuin nenä päähän.
Itämeren rannoilla nimittäin puhutaan maailmankieliä saksaa ja venäjää-
vaikka englantihan se on merenkulunkin yhteinen kieli..

Ja niistä talonpojista puheenollen:
Hekin harjoittivat itämerellistä yhteistyötä, mutta Ruotsin riistäjäkuninkaiden intressissä
moinen aktiviteetti ei tietenkään ollut..

"Varhaisen talonpoikaispurjehduksen aikaan talonpojat itse toimivat laivanvarustajina ja
kylän asukkaat saattoivat yhdessä varustaa aluksen. Alukset olivat siis isännistöjen omistamia.

Valtio pyrki rajoittamaan talonpoikaispurjehdusta monin tavoin.
Talonpoikien mahdollisuutta harjoittaa tuontia ja vientiä rajoitettiin,
koska talonpoikaispurjehduksesta ei maksettu tulleja.
Merkantilismin aikana (1600-luvulta lähtien) rajoitettiin kaupankäyntioikeus koskemaan vain muutamia kaupunkeja.

Tämä rajoitti myös talonpoikaispurjehduksen kehittymistä.
1868 (Aleksanteri II) poistuivat kaupankäynnin rajoitukset.
Tämä tarkoitti uutta kukoistuskautta sekä talonpoikaispurjehdukselle että suomalaiselle laivanrakennukselle.

"Itämereen" meidän pitäisi panostaa jo historiallisistakin syistä eikä suinkaan
joutavaan pohjoismaiseen ompeluseuratoimintaan,
jossa meillä on aina ollut "lapsipuolen asema".

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/ves ... talonp.htm
eikä siinä vielä kaikki..
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:H ... _Hanse.png
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:E ... _Hansa.jpg

[Sees]

Kieltämättä tämä aihe saa ajattelemaan. Voisiko pohjoismaisuus olla jotain muuta kuin skandinaavisuutta?

Jonkin verran tätä viistää myös nimimerkki j.ryytin poiminnat Keskisuomalaisesta 7.1.2011, artikkelista, jossa Sofi Oksanen puhuu saamastaan pohjoismaisesta kirjallisuuspalkinnosta:

"Suomi on pohjoismaisessa yhteisössä lapsipuoluen asemassa, kirailija Sofi Oksanen sanoo."

"En pidä täysin hyväksyttävänä sitä,että suomi ei ole neuvoston (Pohjoismaiden neuvoston) virallinen kieli kuten ei ole islantikaan."

"Hän pitää asetelmaa lähtökohtaisesti epätasa-arvoisena, ja puhuu siksi mieluummin muille pohjoismaalaisille englantia."

"En vain pidä tarpeellisena käyttää ruotsia tilanteessa, jossa toisella on automaattisesti oikeus käyttää äidinkieltään ja minulla ei."

"Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon marraskuussa vastaanottanut Oksanen piti palkintojuhlassa kiitospuheensa ensin suomeksi ja vasta sitten ruotsiksi. Reaktio yllätti Oksasen. Kun aloitin puheen suomeksi, yleisön mykistymisen aisti. Kun he eivät ymmärtäneetkään. Siinä oli sellaista epämukavuutta. Kun sitten jatkoin ruotsiksi, kuului se helpotuksen huokaus. Aah..."

"Jälkeenpäin moni tuli sanomaan, kuinka jännittävä kokemus se oli."

"Minusta on yllättävää, että kun on oltu huolissaan englannin dominanssista, niin vastaus on, että pitäisikin painottaa enemmän skandinaaviskaa. Suomalaisesta perspekstiivistä katsottuna suurin osa suomalaisista joutuisi joka tapauksessa komminikoimaan muulla kuin äidinkielellä. Ja silloin on ihan sama, onko se toinen kieli ruotsi vai englanti."

"Suomalaiset ja islantilaiset haluavat puhua äidinkieltään ihan samalla tavalla kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Ja heillä pitäisi olla siihen oikeus."

"En usko pakkokieliin"

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9581499

[NRR]

Kaksi vuotta sitten Eurooppaministeri Alexander Stubb (kok) aiheutti kohun Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa. Ministerin kuultiin tokaisseen: "Vittu mitä paskaa, ei voisi vähemmän kiinnostaa."
http://www.hs.fi/politiikka/a1305549936657
Asian tultua julki Stubb pahoitteli tapahtunutta ja vakuutti: "Ei pidä vetää johtopäätöstä yhden todistusaineiston perusteella, että kaveri ei tykkää pohjoismaisesta yhteistyöstä. Pidetään nyt kuitenkin mielessä, että mulla on nimessä yksi x ja kaksi b:tä, mä olen kaksikielinen ja Norden-fanaatikko, sehän on ilman muuta selvää. Ehkä se oli se, joka oli omasta näkökulmasta kaikista eniten mälsää."

Eipä ole juuri muuta kritiikkiä näille ympyröille sitten nähtykään.

Nyt HBL:ssä on kirjoitus, josta näen vain ensimmäiset kaksi virkettä:
Lägg ner Nordens dyraste "kaffeklubbar", Nordiska rådet och Nordiska ministerrådet. De kostar skattebetalarna för mycket och ger inget.
http://hbl.fi/nyheter/2013-10-26/517831 ... iska-radet

Siis lopettakaa Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto, kalliit kahvitteluklubit, jotka maksavat paljon eivätkä anna mitään.

Lieneeköhän parodiaa vai aitoa pohdintaa?

Muuten mainitaan vielä, että virallisen pohjoismaisen yhteistyön eli noiden yllä mainittujen neuvostojen työkielet ovat ruotsi, norja ja tanska. Puhetta suomeksi ja suomesta voidaan tulkita.

[Hannu Jussi]

""Lägg ner dyra Nordiska rådet"


Det är Karen Ellemann (Venstre), tidigare dansk minister med ansvar för nordiskt samarbete, som i en debattartikel i tidningen Berlingske går till hårt angrepp mot Nordiska rådet och Nordiska ministerrådet. Hon kallar dem "kaffeklubbar" och anser att de kostar för mycket...."

[Hillevi Henanen]

""Lägg ner dyra Nordiska rådet"


Det är Karen Ellemann (Venstre), tidigare dansk minister med ansvar för nordiskt samarbete, som i en debattartikel i tidningen Berlingske går till hårt angrepp mot Nordiska rådet och Nordiska ministerrådet. Hon kallar dem "kaffeklubbar" och anser att de kostar för mycket...."

Tässä koko juttu.
http://www.b.dk/kommentarer/ellemann-ne ... nisterraad

[Hillevi Henanen]

""Lägg ner dyra Nordiska rådet"


Det är Karen Ellemann (Venstre), tidigare dansk minister med ansvar för nordiskt samarbete, som i en debattartikel i tidningen Berlingske går till hårt angrepp mot Nordiska rådet och Nordiska ministerrådet. Hon kallar dem "kaffeklubbar" och anser att de kostar för mycket...."

Tiukkaa tekstiä. Google translate kääntää melkoisen ymmärrettävästi. Alkuperäistekstistä on apua tiukoissa paikoissa.

Ensi viikolla kokoontuu 87 parlamentaarikkoa pohjoismaista PN:n vuosittaiseen istuntoon. Se tarkoittaa armeijaa virkamiehiä, kasoittain asiakirjoja ja täysiä kansioita. Jos se menee kuten tavallista, hyvien päivällisten ja pitkiksi venyvien kokousten yhteydessä ?syntyy? useita kauniita ja mahtipontisia visioita vahvemmasta pohjoismaisesta yhteistyöstä, mutta kun vieraat ovat lähteneet kotiin, kokemus osoittaa, että hyvät aikomukset unohdetaan nopeasti. Ja niinkuin ei yksi kahviklubi riittäisi, tapaavat pohjoismaiset ministerit vielä ihan omalla foorumillaan, Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Täällä toistuu prosessi hyvät päivälliset, paljon ilmavia ehdotuksia ja hyvin vähän konkreettisia tuloksia. Kun olin pohjoismainen yhteistyöministeri, oli tunnettu vitsi, että ero kamelin ja Pohjoismaiden neuvoston välillä on se, että kameli voi raataa 14 päivää ilman ruokaa ja juomaa, kun taas Pohjoismaiden neuvosto voi syödä ja juoda 14 päivää tekemättä merkittäviä ... Kokonaishinnaksi Pohjoismaiden kahviaseuralle tulee vajaa miljardi kruunua. Jnejnejne

Juttu on niin pitkä, että en edes yritä.
Lopussa on linkki, jossa presidenttimme kertoo tanskalaisille pohjoismaisesta yhteistyöstä.
http://www.b.dk/globalt/en-nordisk-supermodel-kom-forbi

Käännös on sinne päin. Vastuu jää lukijalle. En jaksanut paneutua enää suomen kielen oikeellisuuteen.

[Hannu Jussi]

Oleellista siinä taisi olla myös se, että vaikka kokoustavat ja päättävät asioista - niillä ei ole lain voimaa.