JV Lehtonen kirjoitti:NRR kirjoitti:JV Lehtonen kirjoitti:
Onko suomenruotsalaisten pakkoruotsista saama hyöty niin suuri, että se kumoaa meille suomenkielisille aiheutuvan
hyvinvointitappion- siis onko kansakunnan kokonaishyöty plus-merkkinen.
Kenenkään saama hyöty (tai kompensaatio) ei voi olla niin suuri, että se oikeuttaisi sen, mitä pakkoruotsi nyt tekee monelle: syrjii, hidastaa, estää valmistumisen...
Älä ymmärrä väärin, minusta on välttämätöntä, että teet tätä kyselyä. Se näyttää hyvin tilanteen järjettömyyden, sen ettei ns. hyötyä pystytä sanoittamaan eikä puolustamaan. Tämä on oleellista, kun riivitään "kaksikielisyys on rikkaus" -liturgiaa.
Olen nyt kutsunut herra Hietikon, suomenruotsalaisen, tänne keskustelemaan asiasta.
Tässä hänen kokemansa hyöty.
@jvleht suora vastaus, kun nyt löysin sen kysymyksen: se että minun ja maamme toinen kieli de facto elää. @tiinamila---
Näin olen itsekin pakon perimmäisen perustelun nähnyt ja näin se on kirjattu Ahtisaaripaperin nimeen ja kansalliskielistrategiaan, tavoitteena on siis:
"Suomen kahden elinvoimaisen kansalliskielen turvaaminen"
Tämä on aksioomanomainen lähtökohta ja se, mitä vaaditaan ruotsin elinvoimaisuuden turvaamiseksi on pakkoruotsi. Pelastaako se suomenruotsin todella tai mitä se muille maksaa, tätä ei kysytä.
Asiaa lievitetään hiukan yrittämällä selittää, että pakkoruotsista olisi myös hyötyä suomenkielisille (uussuomalaisia ei huomioida). Tätä yrittää kuvata ainoa tällä hetkellä “virallinen” selitys pakolle, joka löytyy tuoreesta kansalliskielistrategiasta:
“— [Pakko] on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin. — Ruotsinkielisille on etu osata maan valtakieltä, jota käytetään lähes kaikissa osissa maata. Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. —”
Mikään tuossa yllä olevassa lainauksessa ei tosin perustele pakkoruotsia tavalla, joka olisi hyväksyttävissä. Niin palveluruotsi- kuin Norden-kortit on osoitettu kelvottomiksi koko kansan pakkoa ajatellen. Tässä perustelut Jaskan blogista:
Palveluruotsi
– Sitä vartenhan järjestelmä on alkuaan luotu, mutta se ei ole hyötysuhteeltaan onnistunut ratkaisu: jokainen suomenkielinen pakote-taan lukemaan runsaan 5 % suuruisen vähemmistön kieltä, ja silti näiden neljän vuosikymmenen ajan, kun meillä on ollut valtakunnallisesti pakollinen toinen kotimainen, ei ruotsinkielisten palvelujen tilanne ole ratkaisevasti parantunut (—). Paljon haittaa, olematon hyöty. Paljon parempi hyötysuhde saataisiin esimerkiksi sellaisella täsmämallilla, jossa kielikoulutettaisiin suoraan vain niitä viranomaisia, joita kielilaki koskee.
Norden
– Ensinnäkin, miksi pohjoismaat olisivat sen tärkeämpi alue suomalaisille kuin muut naapurialueet? On ymmärrettävää, että ruotsinkieliset tuntevat muut pohjoismaat läheisiksi, mutta miksi suomenkielisten pitäisi omaksua ruotsinkielisten yhteenkuuluvuusidentiteetti? Suomenkielisille läheisemmiltä tuntuvat usein Karjalan ja Viron suunnat aivan vastaavasta syystä, eli kielisukulaisuuden vuoksi. Toiseksi, venäjän kieli on avain Venäjälle, joka on sekä kooltaan että väkiluvultaan paljon pohjoismaita suurempi alue. Tällä perustelulla voidaan tukea myös pakkovenäjää. — osat itäistä ja pohjoista Suomea ovat olleet paljon pidempään Venäjän yhteydessä kuin Ruotsin yhteydessä. Millä perusteella juuri Länsi-Suomi olisi tärkeämpi valtion historiallis-ten suhteiden määrittäjänä kuin Itä- tai Pohjois-Suomi, joilla on historiallisesti tärkeämpi suhde Venäjään? Tällä perustelulla voidaan tukea myös pakkovenäjää.